Yritysten ihmisoikeusvastuu

Maailmankaupan ketjujen alkupäässä ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä. On nälkäpalkkoja, pakkotyötä, lapsityötä, naisten ja vähemmistöjen syrjintää ja epäinhimillisiä työoloja. Riski ihmisoikeusloukkauksille on aina olemassa, ja yritysten täytyy tuntea vastuunsa.

Reilu kauppa tekee paljon ihmisoikeustyötä yritysten, muiden järjestöjen ja poliitikkojen kanssa. Yritysten ihmisoikeusvastuuta ohjaavat YK:n periaatteet peräänkuuluttavat yrityksiltä jatkuvaa huolellisuutta, ihmisoikeusriskien kartoitusta, epäkohtien korjaamista ja avointa raportointia.

Yritysvastuulaki

EU:n yritysvastuudirektiivi astui voimaan heinäkuussa 2024 ja sen toimeenpano Suomen lainsäädäntöön on käynnistynyt. Lain tavoitteena on varmistaa, että yritykset tunnistavat toimintansa haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja puuttuvat niihin.

Reilu kauppa on vaatinut yritysvastuulakia jo vuosia ja vaikuttanut sen sisältöön. On tärkeää, että laki toimeenpannaan kunnianhimoisesti, jotta sen vaikutukset tuotantoketjujen haavoittuvassa asemassa oleviin viljelijöihin ja työntekijöihin ovat positiiviset.

Yritysvastuudirektiivi asettaa yrityksille huolellisuusvelvoitteen, jonka mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää ja lopettaa sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Vastuu ulottuu myös yritysten arvoketjuun ja tytäryhtiöihin.

Jotta yritys voi arvioida, millaisia vaikutuksia sen toiminnalla on, sen pitää yritysvastuudirektiivin mukaan käydä jatkuvaa vuoropuhelua vaikutusten kohteina olevien ihmisten tai heitä edustavien ammattiliittojen ja järjestöjen kanssa. Yrityksen pitää tarkastella muun muassa omien ostokäytäntöjensä vaikutuksia työoloihin ja elämiseen riittäviin ansioihin tuotantoketjuissa. Jos käytännöt vaikkapa ylläpitävät köyhyyttä tai lapsityövoiman hyväksikäyttöä, niitä pitää muuttaa.

Direktiivin tavoitteena on myös luoda Euroopan unionissa toimiville yrityksille tasainen kilpailukenttä. Lakia aletaan soveltaa yrityksiin portaittain vuonna 2027.

Ihmisoikeusvastuun osaamiskeskus Suomessa

Fairtrade International julkisti vuonna 2020 Reilun kaupan oman ihmisoikeussitoumuksen. Siinä kansainvälinen Reilu kauppa lupasi järjestää omat toimintatapansa YK:n yritysvastuuta ohjaavien periaatteiden mukaisiksi ja edistää yrityksiä sitovaa sääntelyä ihmisoikeuksien noudattamiseksi.

Samana vuonna perustettiin Reilun kaupan kansainvälinen ihmisoikeusvastuun HREDD-osaamiskeskus, joka toimii Helsingissä Reilu kauppa ry:n yhteydessä.

Keskuksen tavoitteena on, että ihmisoikeusriskit tunnistetaan paremmin, niihin puututaan herkemmin ja niitä ennaltaehkäistään aktiivisesti.

Reilun kaupan täytyy myös antaa yrityksille koko ajan enemmän konkreettista tietoa siitä, mitä Reilun kaupan sertifioimilla tiloilla tapahtuu, mitkä ovat ajankohtaiset ongelmat ja niiden perimmäiset syyt.

Osaamiskeskus kehittää myös palveluja yrityksille: esimerkiksi koulutuksia, työpajoja ja tuotantoketjujen kartoitusta. Samalla kehitetään mahdollisuuksia yritysten ja viljelijöiden väliseen dialogiin, jotta saman tuotantoketjun toimijat pääsevät luomaan yhteistä ymmärrystä ketjun haasteista ja ratkaisuista.

Yritysten kunnianhimo ja pitkäjänteisyys on erityisen tärkeää, koska monet vakavimmista ihmisoikeusongelmista ovat rakenteellisia: Esimerkiksi lapsityön hyväksikäyttö ei lopu vippaskonsteilla tai sääntöjä kiristämällä. Sen loppuminen edellyttää, että viljelijöiden ja työntekijöiden toimeentulo on parempi.

On sekä ihmisten että vastuullisten yritysten etu, että kaikki yritykset patistetaan laittamaan resursseja vastuullisuustyöhön.

Lue lisää HREDD-osaamiskeskuksesta

Kehitysyhteistyöllä tuetaan myös yritysten ihmisoikeustyötä

Reilun kaupan kehitysyhteistyöllä voidaan myös auttaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti. Kehitysyhteistyötä rahoittaa pääasiassa ulkoministeriö, mutta mukana on lisäksi suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka haluavat vähentää ihmisoikeusriskejään.

Esimerkiksi Ghanassa on tehty lapsityövoiman ehkäisemistyötä yhdessä Tony’s Chocolonely -yrityksen kanssa. Hankkeiden alussa tyypillisesti kartoitetaan ja analysoidaan ihmisoikeus- ja ympäristöriskit, ja hankkeiden toimet suunnitellaan niin, että riskejä ehkäistään ennalta.

Jotta viljelijöillä ja työntekijöillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa oikeuksiinsa ja elintasoonsa, heidän äänensä pitää kuulua kaikissa tilanteissa. Kehitysyhteistyöhankkeiden avulla lisätään yritysten ja tuottajien välistä vuoropuhelua eli dialogia, mikä johtaa oikeudenhaltijoiden aktiiviseen osallistumiseen ihmisoikeusriskien vähentämisessä.

Lue lisää Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöstä