Miten yritysvastuudirektiivi pannaan toimeen Suomessa?

Pikkuparlamentissa keskusteltiin perjantaina 1. joulukuuta yritysvastuudirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Eduskunnan Globaaliryhmän ja Reilu kauppa ry:n järjestämään seminaariin osallistui runsaat 70 asiantuntijaa ja päättäjää eduskunnasta, ministeriöistä, yrityksistä ja järjestöistä.

Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala toi seminaariin tuoreita kuulumisia yritysvastuudirektiivin trilogineuvotteluista, joiden hän olettaa tulevan päätökseen joulukuussa – vaikka se todennäköisesti vaatiikin vielä yömyöhään venyviä sessioita. Neuvottelupöydällä on vielä muun muassa kysymys siitä, koskeeko direktiivi rahoitusalaa.

Mikäli neuvotteluissa päästään konkreettisiin tuloksiin, yritysvastuudirektiivi hyväksytään ensi vuoden puolella, jolloin myös kansallinen täytäntöönpano käynnistyy ja Suomella on kaksi vuotta aikaa saattaa laki voimaan. Suomessa vastuuministeriönä toimii työ- ja elinkeinomisteriö (TEM).

”Suomen näkökulmasta on jo pitkään pidetty hyvänä, että yhteinen sääntely saadaan. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti”, sanoi TEMin osastopäällikkö Jan Hjelt puheenvuorossaan.

Aivan yksinkertaista yritysvastuudirektiivin toimeenpano ei kuitenkaan tule olemaan ja pohdittavaa Suomella on vielä paljon. Teknisimmät seikat koskevat direktiivin valvontaa, joka TEMin mukaan ei ”ensi puraisulta tipahda minkään olemassa olevan valvovan viranomaisen alle”, sekä nykyistä lainsäädäntökehikkoa.

”Saattaa olla perustellumpaa säätää aivan oma lainsäädäntö huolellisuusvelvoitteesta eli yritysvastuulaki. Silloin se olisi selkeänä pakettina eikä niin, että ripottelemme sen olemassa olevaan sääntelyyn”, Hjelt pohti.

Laiminlyönnistä määrätään sanktio

Yritysvastuudirektiivin keskeinen sisältö on asianmukaisen huolellisuuden velvoite, jonka mukaan yrityksellä tulee olla prosessit niiden toiminnasta aiheutuvien haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseen, ehkäisemiseen, lieventämiseen ja korjaamiseen.

Hautala korosti, että velvollisuuden laiminlyönnistä tulee määrätä sanktiot. Hän pitää erityisen tärkeänä siviilioikeudellista korvausvastuuta, mikäli yritys ei ole noudattanut huolellisuusvelvoitetta ja tästä laiminlyönnistä aiheutuu vahinko. Tällainen tilanne olisi Hautalan mukaan voinut olla esimerkiksi vuosikymmen sitten Bangladeshissa tapahtunut, monia eurooppalaisia vaatebrändejä koskenut, Rana Plazan tehdasrakennuksen sortuminen, jossa olisi säästetty yli tuhat ihmishenkeä, jos tiedossa olevat turvallisuuspuutteet olisi korjattu ajoissa.

Vastuullisuustyön pullonkaulana rajalliset resurssit

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Pk-vastuullisuusbarometrin mukaan pk-yrityksissä vastuullisuuden merkitys nähdään liiketoiminnan kannalta tärkeänä ja esimerkiksi vastuullisuusjohtajien määrä on viime aikoina pk-yrityksissä kasvanut. EK:n yritysvastuuasiantuntija Elina Sonnisen mukaan yritykset kaipaavat kuitenkin myös kipeästi tukea niin terminologian konkretisoimiksesi yritysten sisällä kuin raportointiin.

”Pullonkaulana ovat rajalliset resurssoinnit”, Sonninen muistuttaa.

Pk-yritysten tuen tarpeen on havainnut myös Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki, joka esitteli tilaisuudessa yritysvastuuverkosto FIBSin kanssa yhteistyössä tehdyn yritysten ihmisoikeustyöselvityksen keskeisiä tuloksia. Selvityksen mukaan Suomessa yrityksillä on runsaasti aikeita kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta käytännön toimet ovat vielä alkuvaiheessa. Nousjoen mukaan yritykset kaipaavat viranomaisilta selkeitä ohjeistuksia, koulutuksia ja työkaluja.

Myös Heidi Hautala kehotti valtiota suunnittelemaan yrityksille informatiivisia tukitoimia, esimerkiksi verkkosivuja, ja miettimään, miten taloudelliset tukitoimet suomalaisille pk-yrityksille parhaiten kohdistettaisiin.

Konkretiaan päästään vasta käytäntöönpanovaiheessa

Yritysvastuudirektiiviä kaikki paikalla olleet puhujat pitivät myönteisenä asiana. Kansanedustaja Aleksi Jäntin mukaan kokoomus tulee varmistamaan sääntelyn etenemisen.

”Itse näen kokoomuksen vastuullisena puolueena ja sen tyyppisenä toimijana, joka aktiivisena edistää näiden tavoitteiden saavuttamista.”

Konkreettisia suunnitelmia Jäntti ei vielä halunnut lähteä ehdottamaan, vaan kertoi hallituspuolueen jäävän odottamaan jalkauttamiselle allokoitavia taloudellisia resursseja.

Maltillisella kannalla on myös TEM, jonka Suomen edustajana EU-neuvotteluihin osallistunut hallintosihteeri Sami Teräväinen muistutti, että sääntelyn sisältö ja velvoitteet vasta hakevat muotoaan ja konkretisoituvat myöhemmin, kun kansallinen käytäntöönpanovaihe käynnistyy.

Huolellisuusvelvoitteen jalkauttamista tulisi aktiivisesti edistää

Reilun kaupan Nousjoki suositteli, ettei kansallisten suunnitelmien ja tukitoimien osalta jäätäisi enää odottelemaan, sillä yritykset tarvitsevat ohjeistusta ja tukea jo nyt. Monet suomalaisyritykset ovat mukana kansainvälisten yritysten arvoketjuissa, joissa jo vaaditaan yrityksiltä ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta. Huolellisuusprosessin toimeenpano on niille kilpailukyvyn edellytys.

“Yritysvastuudirektiivin keskiössä tulee olemaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin nojaava huolellisuusvelvoite ja sen jalkauttamista pitäisi aktiivisesti edistää.”

Konkreettisiin toimiin viranomaisia kannustaa myös ihmisoikeusvastuutyön edelläkävijöihin lukeutuva Neste.

”Saksan esimerkki on jo osoittanut, että yrityksillä on valtava tarve käytännön opastukselle, neuvontapisteille ja jopa jalkautumiselle yritysten keskuuteen. Myös ulkoministeriö on sellainen toimija, joka voi olla avuksi yrityksille – tarvitaan maatietoa, verkostoitumista ja kontakteja. Tämä kaikki on hyödyksi ihmisoikeusriskien ja niiden vaikutusten tunnistamisessa”, muistutti Nesteen ihmisoikeusvastuusta vastaava johtaja Nina Norjama.

Keskusteluissa pohdittiin myös julkisen sektorin roolia vastuullisuustoimijana. Globaaliryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu (vihr.) peräänkuulutti huolellisuusvelvoitteen ulottamista myös julkisiin hankintoihin. Hautala oli Hopsun kanssa samalla kannalla.

”Eihän siinä ole tolkkua, että yksityisellä sektorilla olisi huolellisuusvelvoite, mutta julkisella ei”, Hautala totesi ja muistutti paikallaolijoita parin vuoden takaisesta Espoon siivousalakohusta.