Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löytyy usein kysyttyjä kysymyksiä Reilusta kaupasta ja niihin vastauksia. Mikäli näiden lisäksi jää jokin asia vielä askarruttamaan, ole meihin yhteydessä!

Reilu kauppa ry:n yhteystiedot

Reilu kauppa ry on osa kansainvälistä verkostoa, johon kuuluu eri maiden tuottajaorganisaatioita, Reilun kaupan järjestöjä ja kattojärjestö Fairtrade International. Olemme yhdistys, emmekä tuota tuotteita tai käy kauppaa, vaan ylläpidämme vastuullisen tuotannon kriteereitä, tuemme viljelijöitä ja kampanjoimme sekä teemme vaikuttamistyötä. Kun yritys on kiinnostunut käyttämään tai myymään Reilun kaupan kriteerien mukaisesti tuotettuja raaka-aineita tai tuotteita, voimme auttaa yritystä löytämään niitä. 

Tutustu yhdistykseemme: https://reilukauppa.fi/reilu-kauppa-ry/ 

Suomessa on myynnissä yli 1 700 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Pelkästään erilaisia Reilun kaupan kahveja on myynnissä yli sata erilaista. Löydät lisätietoa tuotteista tuotteet-sivulta löydät lisätietoa.

Maailmanlaajuisesti Reilun kaupan tuotteita on jo yli 30 000.

Joskus ovat, joskus eivät ole. Esimerkiksi volyymien kasvaessa logistiikka- ja käsittelykustannusten osuus hinnasta pienenee. Viime vuosina esimerkiksi Reilun kaupan banaanien ja niin sanottujen tavallisten banaanien hinnat ovat olleet Suomessa suhteellisen lähellä toisiaan. Suomalainen syö banaania keskimäärin 10 kiloa vuodessa, ja siten 30 sentin keskimääräinen hintaero kasvattaa Reilun kaupan banaaneja ostavan kuluttajan ruokalaskua noin kolmella eurolla vuodessa. 

Reilun kaupan tuotteista maksetaan tuottajalle vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa tuotannon keskimääräiset kustannukset. Reilun kaupan takuuhinta saattaa olla tuotteesta ja ajankohdasta riippuen huomattavasti maailmanmarkkinahintaa korkeampi. Lisäksi maksetaan erillistä Reilun kaupan lisää yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, kuten koulutarvikkeisiin, yhteisiin maatalouskoneisiin tai terveydenhuoltoon. Tuottajien saama lisäkorvaus nostaa hieman tuotteen hintaa. 

Hintaan vaikuttavat lisäksi kuljetuskustannukset, laatu, kauppojen kate, lisenssimaksu ja sertifiointimaksu. 

Sen, mitä tuottaja vähintään saa tuotteen loppuhinnasta, pystyy laskemaan Fairtrade Internationalin verkkosivuilta löytyvien tietojen perusteella. Sivuilta löytyy tiedot Reilun kaupan takuuhinnan ja Reilun kaupan lisän suuruudesta. 

Esimerkiksi pestystä Arabica-kahvista (ei luomu) tuottajat saavat valuuttakurssista riippuen vähintään noin 2,21 euroa kilolta Reilun kaupan takuuhintaa ja noin 0,32 euroa Reilun kaupan lisää. Yhteensä tuottajat saavat siis vähintään 2,53 euroa kilosta kahvipapuja. Puolen kilon pakettiin paahdettua kahvia tarvitaan 580 grammaa kahvipapuja, sillä kahvin paahtohävikki on noin 14 %. Jos Reilun kaupan kahvipaketti maksaa kaupassa esimerkiksi 4,85 euroa, jää tuotannon alkupäähän noin 30 prosenttia kahvin myyntihinnasta. Eli yhteen kahvipaketilliseen tarvittavasta 580 grammasta kahvipapuja viljelijäperhe saa 1,47 euroa. 

Useimmat Reilun kaupan tuotteet ovat jäljitettäviä. Esimerkiksi banaanitertussa tai kukkakimpussa on merkintä (FLO-ID -numero), josta näkee, miltä tilalta banaanit tai kukat ovat tulleet. Myös kahvi on jäljitettävissä, mutta useimmissa kahvipaketeissa on kahvia niin monesta kahviosuuskunnasta ja jopa niin monesta maasta, ettei kaikkia alkuperätietoja aina merkitä paketin kylkeen. 

Muutaman Reilun kaupan tuotteen alkuperä ei ole kaikissa tapauksissa fyysisesti jäljitettävissä. Niiden valmistuksessa on käytetty niin sanottua massabalanssin periaatetta. Mehut, kaakao, sokeri ja tee ovat massabalanssituotteita. Massabalanssissa Reilu kauppa -sertifioidut ja ei-sertifioidut ainesosat sekoittuvat valmistusprosessissa keskenään. Alkuperäisen Reilun kaupan raaka-aineen määrän sekä Reilun kaupan merkillä varustetun lopputuotteen määrän on kuitenkin vastattava toisiaan. 

Reilun kaupan toiminnan lähtökohtana on, että viljelijät hyötyvät mahdollisimman paljon ja tämä ajatus on myös massabalanssin taustalla. 

Lue lisää massabalanssista

Luomu tarkoittaa viljelijöille kaikkien tehdaslannoitteiden ja kemikaalien kieltoa. Reilun kaupan kriteerien mukainen viljely on ympäristöystävällistä ilman erillistä luomusertifiointiakin tiukkojen ympäristökriteerien ansiosta. Osa kemikaaleista on täysin kiellettyjä ja useiden kemikaalien suhteen on tarkkoja rajoituksia. Lisäksi Reilun kaupan järjestelmässä mukana olevien viljelijöiden tulee noudattaa kasteluveden tehokkaaseen käyttöön, jätteiden käsittelyyn ja energiankulutukseen liittyviä ohjeita. 

Monella Reilun kaupan tuotteella on luomusertifiointi. Reilun kaupan luomutuotteista maksetaan viljelijöille korkeampaa takuuhintaa kuin tavallisista Reilun kaupan tuotteista. Luomuviljely ei ole aina Reilun kaupan tuotteiden viljelijöille kannattavaa tai mahdollista. Luomusertifioinnin esteenä voi olla esimerkiksi se, että useassa viljelymaassa ilmasto ei ole suotuisa luomuviljelylle.

Geenimuunneltujen siementen ja taimien käyttäminen on Reilun kaupan tiloilla kiellettyä. 

Myös suuryritysten toimitusketjuissa on köyhiä viljelijöitä, joilla on oikeus hyviin työoloihin reilumpiin kaupankäynnin ehtoihin. Siksi yritysten poissulkeminen koon perusteella ei olisi viljelijöiden ja työntekijöiden edun mukaista. 

Reilu kauppa ei sertifioi yrityksiä, vaan yksittäisiä tuotteita. Niin suuret kuin pienetkin yritykset saavat käyttää Reilun kaupan merkkiä vain silloin, kun ne viestivät valikoimissaan olevista Reilun kaupan tuotteista tai raaka-ainehankinnoista. Merkin asianmukaista käyttöä valvotaan, ja kaikki materiaalit, joissa merkki esiintyy, tulee hyväksyttää etukäteen. 

Reilun kaupan merkillä myydään lähinnä kahvin, banaanin, kaakaon, teen ja puuvillan kaltaisia tuotteita ja raaka-aineita, jotka eivät kasva Suomen ilmastossa. Siksi Reilu kauppa ei kilpaile kotimaisen tuotannon kanssa. 

Päällekkäistä tuotantoa on muutamassa tuoteryhmässä kuten leikkoruusuissa ja hunajassa. Näiden kohdalla kotimainen tuotanto ei kata kulutusta ja osa tuotteista tuodaan joka tapauksessa ulkomailta. Tässäkin tapauksessa Reilu kauppa tarjoaa vaihtoehdon sellaisille riskimaatuotteille, jotka on tuotettu ihmisten tai ympäristön kannalta epäasiallisissa oloissa. 

Reilun kaupan järjestelmä on saanut alkunsa kehittyvien maiden viljelijöiden aloitteesta ja viljelijät omistavat puolet järjestelmästä. Siksi tuotannolle säädetyt vaatimukset on räätälöity ratkomaan juuri heille tyypillisiä haasteita. Kehittyvissä maissa paikallinen lainsäädäntö on usein heikkoa tai sitä ei noudateta, ja siksi sertifiointia voidaan tarvita moniin sellaisiin asioihin, jotka saattavat olla Suomessa itsestäänselvyyksiä lainsäädännön ja valvonnan myötä.

Reilu kauppa keskittyy kehitysyhteistyössään tukemaan viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden elinolojen parantamista niiltä osin, mihin pelkällä kaupankäynnillä ei suoraan pystytä vaikuttamaan.  

Reilu kauppa pyrkii siihen, että sekä viljelijät että työntekijät saisivat elämiseen riittävät ansiot. Tähän kuuluvat esimerkiksi riittävä asumus, monipuolinen ravinto, terveydenhoito ja lasten koulunkäynti. Kehitysyhteistyöhankkeilla pyritään puolestaan tukemaan työntekijöiden järjestäytymistä ja parempien työehtojen neuvottelua, työskentelemään paikallisviranomaisten kanssa lapsityön ehkäisemiseksi sekä vahvistamaan viljelijäorganisaatioiden johtamista ja hallintoa.  

Tärkeä osa kehitysyhteistyöhankkeita on edistää naisten, nuorten, vammaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien aktiivista osallistumista viljelijäorganisaatioiden toimintaan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintä ovat olennainen osa kaikkea kehitysyhteistyötä, sillä ilmastotoimet ovat elinehto viljelijöiden tulevaisuuden turvaamiseksi.  

Reilu kauppa toteuttaa kehitysyhteistyöohjelmaansa Ulkoministeriön kehitysyhteistyötuella ja kumppaniyritysten ja muiden maiden Reilun kaupan yhdistysten rahoituksella. Ohjelman vuosiraportit julkaistaan reilukauppa.fi -sivulla.

Reilu kauppa ry:n pääteemat vaikuttamistyössä ovat yritysten ihmisoikeusvastuu, elämiseen riittävät palkat läpi tuotantoketjun, vastuulliset julkiset hankinnat sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.  

Tuemme yrityspäättäjiä ja poliitikkoja kunnianhimoisten yritysvastuulakien ja huolellisuuskäytänteiden luomisessa, koulutamme yrityksiä ihmisoikeusvastuuseen ja vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon ja yritysten kaupankäyntitapoihin sekä Suomessa että EU-tasolla. Lue tarkemmin teemoista: https://reilukauppa.fi/vaikuttamistyo/ 

Reilu kauppa on todettu useassa vertailussa kunnianhimoisimmaksi vastuullisuussertifikaatiksi. Reilulla kaupalla on kattavimmat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit, ja Reilun kaupan tuottajille maksetaan aina vähintään Reilun kaupan takuuhintaa ja Reilun kaupan lisää. 

Viljelijät, työntekijät ja heidän hyvinvointinsa ovat Reilussa kaupassa kaiken toiminnan ydin, ja tuottajat osallistuvat tasa-arvoisesti päätöksentekoon myös kaikkein korkeimmalla tasolla.  

Kaikki toimijat, joilla on Reilun kaupan sertifiointi, maksavat sertifiointimaksua FLOCERT:lle. Reilun kaupan tavoitteena on kuitenkin määritellä sertifiointimaksut siten, että mukaan pääsy on mahdollista mahdollisimman monelle tuottajalle riippumatta organisaation koosta tai sijainnista. Sertifioinnin vuosikustannus kattaa normaaliin auditointisykliin liittyvät auditoinnit matkakuluineen. Lisäksi se tarjoaa erilaisia palveluja tukemaan viljelijöiden oman toiminnan kehittämistä. Fairtrade International ja tuottajaverkostot tarjoavat neuvoja, koulutuksia ja taloudellista ja muuta tukea auttaakseen tuottajia täyttämään Reilun kaupan kriteerit ja ylläpitämään sertifiointiaan.  

FLOCERT:n sivuilla olevan laskurin avulla viljelijöiden ja kauppaa käyvien yritysten on mahdollista arvioida oman sertifiointinsa kustannus: https://www.flocert.net/solutions/fairtrade/cost-calculator/ 

Reilu kauppa sertifioi ainoastaan demokraattisesti järjestäytyneitä viljelijäyhteisöjä ja suurtiloja, joissa työntekijät ovat järjestäytyneet. Yhdessä myyminen on viljelijöille kannattavampaa, sillä suurempia määriä myyvillä on enemmän neuvotteluvoimaa. Reilun kaupan sertifioinnin perustekijät ovat takuuhinta ja sen päälle maksettava Reilun kaupan lisä, jonka käytöstä viljelijät päättävät itse. Ulkopuolinen valvonta- ja auditointijärjestelmä FLOCERT varmistaa kriteerien toteutumisen viljelytiloilla. 

Kehittyvien maiden alkutuottajilla on 50 prosentin äänivalta Reilua kauppaa koskevassa päätöksenteossa. Reilua kauppaa ei ole perustettu yritysten tarpeisiin, vaan nimenomaan viljelijöiden ja viljelmien työntekijöiden toimeentulon turvaamiseksi. Sen taustavoimana on myös kansalaisyhteiskunta ja kuluttajamarkkinoilla toimivat kansalaisjärjestöt. Reilu kauppa on jatkuva prosessi viljelijöiden toiminta- ja elinmahdollisuuksien parantamiseksi. 

Reilun kaupan merkki on tunnetuin vastuullisuusmerkki maailmassa. Paikalliset Reilun kaupan järjestöt ovat linkki paikallisiin yrityksiin sekä vastaavat markkinoinnista ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Reilu kauppa ry tukee yritysten vastuullisuustyötä, toteuttaa viljelijämaissa hankeyhteistyötä ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä ja johtaa Reilun kaupan kansainvälistä ihmisoikeusvastuutyötä (HREDD). 

Reilun kaupan merkillä ostetun tuotteen ostaja voi luottaa siihen, että sertifioitujen raaka-aineiden tuotanto on valvottu Reilun kaupan kriteerien mukaan. Kriteerejä uudistetaan säännöllisesti laajojen konsultaatiokierrosten pohjalta. Ketjun toimijoilla raaka-aineen viljelijästä lopputuotteen valmistajaan on Reilun kaupan sertifiointi.  

Sertifiointiin liittyvät aina säännölliset ja paikan päällä tapahtuvat auditoinnit, joissa auditoija tarkistaa Reilun kaupan vaatimusten täyttymisen muun muassa dokumenteista, haastattelemalla työntekijöitä ja tarkistamalla Reilun kaupan tilitapahtumien oikeellisuuden. COVID-19-pandemia on osaltaan vaikeuttanut paikan päällä suoritettavien auditointien toteuttamista, mutta ne on pyritty toteuttamaan vaihtoehtoisilla tavoilla.  

Lue lisää Reilun kaupan kriteereistä ja valvonnasta täältä.

Osa Reilun kaupan tuotteista on niin sanottuja yhdistelmätuotteita eli tuotteita, joissa on sekaisin Reilun kaupan raaka-aineita sekä ei-sertifioituja raaka-aineita. Tämä on yksi keino lisätä kehittyvien maiden tuottajien mahdollisuuksia myydä enemmän tuotteitaan Reilun kaupan markkinoille ja parantaa siten toimeentuloaan. Jos yhdistelmätuotteen raaka-aineelle on olemassa Reilun kaupan vaihtoehto, sertifioimatonta raaka-ainetta ei saa käyttää. Reilu kauppa ei sertifioi palmuöljyä ja siksi sitä saa käyttää esimerkiksi suklaassa.

Reilun kaupan piiriin tulee jatkuvasti uusia tuoteryhmiä. Se, mitä tuotteita mukaan tulee ja missä järjestyksessä, riippuu tuottajien ilmaisemista tarpeista, markkinapotentiaalista sekä siitä, mitä lisäarvoa Reilu kauppa voi tuotantoon ja sen eettisyyteen tuoda. Tällä hetkellä Reilun kaupan palmuöljylle ei olla kehittämässä kriteereitä.

Reilun kaupan tuotteen valitseminen on paras tapa välttää tuotteita, joiden kasvatuksessa on hyväksikäytetty lapsityövoimaa. Tietyissä tuotteissa ja raaka-aineissa ongelma on niin laaja, ettei kukaan tai mikään voi antaa sataprosenttista takuuta siitä, ettei sitä löydy. Reilun kaupan tuotannossa lapsityövoiman hyväksikäyttö on kiellettyä, kiellon noudattamista valvotaan ja jos tapauksia löytyy, niihin puututaan.  

Ainutlaatuista Reilussa kaupassa on se, että se ei pyri ratkomaan ongelmaa pelkästään kielloilla ja valvonnalla, vaan puuttumalla ongelmien juurisyihin: lapsityövoiman hyväksikäytön taustalla on tyypillisesti se, etteivät vanhemmat tule omalla työllään toimeen. Kun tuotteista ja raaka-aineista maksetaan viljelijöille korkeampaa hintaa, heillä on paremmat mahdollisuudet lähettää lapsensa kouluun. Reilulla kaupalla on myös viljelijäyhteisöjä tukevia erillishankkeita, joilla tuetaan viljelijäyhteisöjä lapsityövoiman hyväksikäyttöriskin ehkäisyssä.