HREDD-osaamiskeskus

Ihmisoikeudet arvoketjuissa voivat toteutua vain, kun yritykset tunnistavat toimintansa ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat riskit ja aktiivisesti korjaavat epäkohtia. Yritysten ihmisoikeusvastuun vahvistaminen ei kuitenkaan saa kaatua pienviljelijöiden ja työntekijöiden niskaan.

Suomen Reilun kaupan siipien suojissa on talvesta 2020 lähtien toiminut Reilun kaupan kansainvälinen ihmisoikeusvastuun osaamiskeskus, HREDD* Centre of Excellence.

Osaamiskeskus perustettiin kehittämään ja integroimaan ihmisoikeusvastuuta osaksi Reilun kaupan järjestelmää, selkeyttämään ja vahvistamaan yrityspalveluita sekä tekemään kansainvälistä yritysvastuukysymyksiin liittyvää vaikuttamistyötä.

Osaamiskeskuksen perusta on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa periaatteissa (UNGP, 2011), joita Reilu kauppa on sitoutunut noudattamaan ja edistämään. Globaalissa yrityskeskeisessä maailmassa reilun kaupan käynnin edellytykset ja ihmisoikeudet voivat toteutua vain silloin, kun yritykset ovat täysillä mukana vastuullisuustyössä. YK:n periaatteiden kakkospilariin on selkeästi kirjattu tämä velvoite.

Mitä yritysten vastuu sitten tarkoittaa?

Lapsityö, pakkotyö, hurjat ja kurjat työolot. Puutteelliset suojavarusteet, tehtaiden saastuttamat vedet, syrjintä. Ihmisoikeuksia ja oikeutta puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön poljetaan joka päivä kaikkialla maailmassa. Rikkomukset koskettavat miljoonia ihmisiä. Pitkissä toimitusketjuissa yritysten on helppo ummistaa silmänsä toimitusketjun alkupään ongelmilta. Ne tuntuvat olevan liian kaukana, eikä niistä aina ole edes helppo saada tietoa. Kuitenkin pitäisi. Ja tästä yritysvastuussa on nimenomaan kyse. Riskien kartoittamisesta, epäkohtien korjaamisesta, avoimuudesta sekä pitkäjänteisestä prosessista – matkasta, jonka kaikissa vaiheissa pienviljelijäosuuskuntia, työntekijöitä ja yhteisöjä pitää kuunnella ja osallistaa.

Mutta Reilun kaupan sertifioimat tuotteethan takaavat ihmisoikeudet! Eikö?

Reilu kauppa vastaa suurimpiin ihmisoikeusongelmiin tuotantoketjuissa jo nyt. Mikään toiminta-alue, tuotantoketju tai tuote ei kuitenkaan ole immuuni ongelmille, ei edes Reilun kaupan sertifioimasta suklaasta tehty suklaapatukka. Perinteiset työkalumme – ihmisoikeus- ja ympäristökriteereitä sisältävät standardit, riippumattomat auditoinnit, maailmanmarkkinahintojen heilahtelua vastaan luotu minimihinta, ylimääräisenä maksettava Reilun kaupan lisä sekä tuottajien ja työntekijöiden kouluttaminen – ovat osa ratkaisupakettia, jossa monipuolinen työkalukattaus on toimivin.

Mitä muuta voimme tehdä?

Tarvitsemme eurooppalaisia yrityksiä koskevan yritysvastuulain ja vastaavia kansallisia lakeja, jotka tekevät yritysvastuusta laillisesti velvoittavaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat vastuullisuusaloitteet eivät enää yksin riitä. Osaamiskeskuksen johdolla pohdimme, minkälainen laki tarvitaan, jotta pienviljelijät ja plantaasityöntekijät hyötyvät.

Tarvitsemme uusia palveluita yrityksille, joilla autetaan niitä näkemään tuotantoketjujensa riskit sekä vähentämään ja korjaamaan ongelmia. Työmme keskiössä on kertoa siitä, miten ihmisoikeudet linkittyvät toisiinsa eli yksi oikeus jää toteutumatta, jos toista poljetaan. Jos viljelijöille maksetaan elämiseen riittävä korvaus työstään, riski lapsityöhön vähenee merkittävästi. Haluamme lisätä yritysten ymmärrystä ihmisoikeuksiin liittyvistä juurisyistä ja tuoda pientuottajien sekä plantaasityöntekijöiden äänen kuuluviin.

Tarvitsemme myös sellaiset vastuullisuuskriteerit, jotka ilmentävät entistä syvällisemmin UNGP:n viestiä jaetusta vastuusta. Se ilmenee esimerkiksi niin, että ostajat eivät peräänny ihmisoikeusongelmien tultua ilmi. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on arvoketjun yritysten yhteinen tehtävä, mikä vaatii yritysten pitkäaikaista sitoutumista, reiluja ostokäytäntöjä ja rakenteellisia investointeja tuotantotapojen muuttamiseksi. Toisaalta myönteistä ihmisoikeusvaikutusta pitää vahvistaa kriteereillä, joissa velvoitetaan kaikilta arvoketjun osapuolilta sitoutumista ihmisoikeuksiin, parempaa riskien tunnistamista sekä korjaavia toimenpiteitä. Osaamiskeskus osallistuu aktiivisesti Reilun kaupan kriteerien vahvistamistyöhön.

Tarvitsemme lisää koulutusta viljelijöille ja työntekijöille siitä, mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä yritysten huolellisuusvelvoite merkitsee tuottajille ja työntekijöille. Osaamiskeskus kouluttaa ja tekee materiaaleja, joilla tuetaan mm. osuuskuntien HREDD-osaamisen kehittymistä.

*HREDD = Human Rights and Environmental Due Diligence tarkoittaa asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta. Se on jatkuva prosessi, jonka avulla yritykset toteuttavat vastuutaan ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisesta toiminnassaan ja arvoketjuissaan.