Lasten oikeudet

Reilu kauppa haluaa varmistaa lasten hyvinvoinnin 

Maailmassa on noin 138 miljoonaa lasta, jotka tekevät haitallisesti heidän elämäänsä vaikuttavaa työtä, arvioivat Unicef ja ILO. Valtaosa näistä lapsista, noin 84 miljoonaa, työskentelee maatalouden parissa, jolloin tyypillisiä riskejä ovat vaaralliset kemikaalit ja työkalut, fyysisesti raskaat työtehtävät, liian pitkät työpäivät ja äärimmäiset sääolosuhteet. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ongelma on suurin, sillä alueella on lähes kaksi kolmasosaa kaikista maailman lapsityöntekijöistä. 

Maailman työjärjestön ILOn mukaan haitallisesta lapsityöstä (child labour) puhutaan silloin, kun työ vahingoittaa lapsen turvallisuutta, henkistä ja fyysistä terveyttä tai moraalia tai estää tai vaikeuttaa koulunkäyntiä. Lasten tekemä työ voi olla myös olla turvallista (child work) esimerkiksi silloin, kun lapsi auttaa koulun ulkopuolisina aikoina perheen viljelmillä ikäänsä sopivilla tavoilla ja perheenjäsenen valvonnassa.  

Reilun kaupan järjestelmä on sitoutunut ehkäisemään lasten hyväksikäyttöä ja riistoa ja puuttumaan lapsityövoiman käytön juurisyihin. Toimimme sellaisten tuotteiden parissa ja sellaisilla alueilla, joissa lapsityövoiman hyväksikäyttö on tunnistettu suureksi riskiksi – silloin työtämme myös tarvitaan eniten.  

Yksin Reilu kauppa ei pysty muutokseen, vaan lapsityön lopettaminen vaatii mukaan kaikkia toimijoita: tuottajia, kuluttajia, yrityksiä, viranomaisia ja hallituksia.  

Reilun kaupan tuote on valinta lapsityön kitkemiseksi 

Lapsityövoiman käytön taustalla on ensisijaisesti köyhyys. Ostamalla Reilun kaupan tuotteita voi vaikuttaa haitallisen lapsityön kitkemiseen siten, että tuottajaperheille mahdollistetaan Reilun kaupan takuuhinnan ansiosta vakaammat ansiot ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet lähettää lapset kouluun.

Lisäksi takuuhinnan päälle maksettavan Reilun kaupan lisän avulla tuottajayhteisöt voivat parantaa infrastruktuuria, kuten rakentaa koulurakennuksia sekä kehittää koulutusta ja muita palveluja, jotka tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia.

On vaikea antaa sataprosenttista takuuta siitä, että tuote on tuotettu täysin ilman lapsityötä, mutta Reilun kaupan järjestelmä takaa, että jos havaitsemme Reilun kaupan tiloilla lapsityövoimaa koskevien vaatimusten rikkomista, ryhdymme välittömästi toimiin suojellaksemme lasta tai lapsia. Teemme yhteistyötä kansallisten lastensuojeluviranomaisten ja lasten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa varmistaaksemme lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin.  Kehitämme ja vahvistamme yhdessä Reilun kaupan tuottajaorganisaatioiden kanssa niiden omia ohjelmia ja järjestelmiä lapsityövoiman hyväksikäytön lopettamiseksi. Jos vaadittuja järjestelmiä ei ole, eikä asiaa edistetä, sertifiointi perutaan.

On tärkeää vaikuttaa lapsityön juurisyihin  

Reilun kaupan kriteerit eivät yksin riitä lopettamaan lapsityövoiman käyttöä ja siihen kytkeytyviä ongelmia. Taustalla vaikuttaa monitahoisia syitä, kuten heikko koulutustaso, konfliktit tai luonnonkatastrofit. 

Yksi keskeinen juurisyy on riittämätön ansiotaso, joka vaikuttaa monin tavoin kotitalouksiin. Tyypillinen esimerkki on se, että esimerkiksi kahvin tai kaakaon markkinahinta laskee, ja viljelijäperheen aikuisten on etsittävä palkkatöitä kompensoidakseen tulojen menetystä. Ja silloin perheen lapset ja nuoret jäävät hoitamaan maatilaa koulunkäynnin sijaan.  

Reilu kauppa puuttuu laajasti lasten ja nuorten hyväksikäyttöön ja vahvistamme tuottajayhteisöjä niin, että ne ryhtyvät itse toimimaan lapsityövoiman kitkemiseksi. Esimerkkejä Reilun kaupan työstä lapsityön juurisyiden ratkomiseksi:  

• Kannustamme tuottajayhteisöjä käynnistämään lapsityön ja pakkotyön tunnistamiseen ja ehkäisyyn keskittyvän YICBMR-järjestelmän (Youth Inclusive Community Based Monitoring and Remediation), jossa yhteistyötä tehdään paikallisviranomaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 
  

• Reilun kaupan yhteisöissä toimii nuorten ryhmiä, joiden avulla saamme tietoa nuorten toiveista koulutuksen, työn ja ylipäänsä tulevaisuuden suhteen sekä Reilun kaupan vaikutuksista heidän elämäänsä.
   
• Työskentelemme maiden hallitusten, lasten oikeuksien asiantuntijoiden ja lasten oikeuksia ajavien kansalaisjärjestöjen kanssa.
   
• Kannustamme ja tuemme yrityksiä vaikuttamaan lapsityövoiman käytön ehkäisemiseen ja torjuntaan suoraan niissä yhteisöissä, joista ne ostavat Reilun kaupan tuotteita.
   
• Ajamme yritysvastuulainsäädäntöä, joka velvoittaa yritykset ryhtymään arvoketjuissaan toimiin haitallisen lapsityön lopettamiseksi.  

Ghanan kaakaoviljelmillä parannetaan lasten oikeuksia 

Länsi-Afrikassa Norsunluurannikon ja Ghanan kaakaoviljelmillä lapsityövoiman käyttö on edelleen yleistä: lapset muodostavat jopa kolmanneksen kaakaontuotannon koko työvoimasta. Arvioiden mukaan noin 1,5 miljoonaa lasta – eli 45 prosenttia kaikista kaakaonviljelyalueen lapsista – työskentelee viljelmillä.

Ghanassa Reilu kauppa parantaa kehitysyhteistyön avulla lasten oikeuksia ja ehkäisee lapsityötä Jotta rakenteelliset muutokset olisivat oikeasti mahdollisia, työn on oltava pitkäjänteistä ja sitä on tehtävä monella tasolla ja monen tahon kanssa.

• Lasten oikeuksista ja lapsityön haitoista jaetaan tietoa kouluissa, perheissä ja laajemminkin tuottajayhteisöissä. Opettajia on koulutettu välttämään fyysistä kurinpitoa, ja yhteisöihin on perustettu toimikuntia valvomaan lasten oikeuksien toteutumista. Lapset ja nuoret ovat itse tietoisempia oikeuksistaan ja siitä, mihin ilmoittaa väärinkäytöksistä.
  

• Tietoisuuden lisäämisen ohella lapsityötapauksia seurataan ja niihin puututaan, esimerkiksi varmistamalla lapsen koulunkäynnin edellytykset ja tukemalla perheen monimuotoisempaa toimeentuloa.
  

• Lisäksi parannetaan paikallisviranomaisten valmiuksia ehkäistä lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja käsitellä esiin tulleita tapauksia. 

• Lasten oikeuksien edistämisen oppeja aletaan vuonna 2024 soveltaa myös haavoittuvaisessa asemassa oleviin aikuisiin, kun Ghanan hankkeissa ryhdytään pakkotyön vastaisiin toimiin.  

Hyviä tuloksia on nähtävissä, sillä tutkimuksen mukaan Reilun kaupan kaakaonviljelijät Ghanassa ovat nykyisin muihin viljelijöihin verrattuna paremmin selvillä lasten oikeuksista ja koulunkäynnin hyödyistä.