Kehitysyhteistyön hankkeet 2022-2025

Etiopia vie leikkokukkia ulkomaille toiseksi eniten Afrikasta Kenian jälkeen. Suurin osa kukkatilojen työntekijöistä on naisia. Palkkataso on matala ja työntekijöiden vaihtuvuus suurta. Ammattiyhdistysten neuvotteluasema ja taidot neuvotella ovat heikot. Käytännössä ammattiyhdistykset ovat usein jokaisella kukkatilalla erillään toimivia työntekijöiden yhdistyksiä. Yhdistyksen jäsenet ovat siten kyseisen kukkatilan työntekijöitä, mikä heikentää heidän neuvotteluasemaansa.

Hanke jatkaa edellisen vuosina 2018–2021 toteutetun hankkeen työtä kukkatilojen työntekijöiden toimeentulon ja oikeuksien parantamiseksi ammattiyhdistystoimintaa kehittämällä. Hanke kiinnittää erityistä huomiota naisten, nuorien ja vammaisten tukemiseen. Hankkeen tulostavoitteena pyritään saavuttamaan demokraattiset ja kunnolliset työolosuhteet kukkatiloilla, jotka koskevat kattavasti kaikkia ryhmiä, mukaan lukien haavoittuvat ryhmiä. Projektin osatavoitteisiin kuuluvat erilaisten kukkatilojen työntekijöiden äänen ja vaikutusvallan kasvaminen työntekijäjärjestöissä, hyvät suhteet työntekijöiden, kukkatilojen ja sidosryhmien välillä, työehtosopimusten syntyminen erilaisia työntekijöitä kattavasti edustavan työntekijäosapuolen ja yritysten välillä sekä viranomaisten kasvanut tietoisuus siitä, miten työntekijöiden oikeuksia pitää suojella. Hankkeen piirissä on seitsemän kukkatilaa. joissa työskentelee noin 20 000 henkilöä. Kumppaneihin kuuluvat: Fairtrade Africa, Fairtrade Foundation, Aldi U.K, Confederation of Ethiopian Trade Union, International Labour Organization, Ethiopian office, Ethiopian Centre for Disability and Development, Ethiopian Horticulture Producers’ Exporters Association, National Federation of Farm, Plantation, Fishery and Agro Industry Trade Unions of Ethiopia.

Itä-Afrikan ylänkömaa on yksi maailman parhaiten kahvinviljelyyn soveltuvia alueita. Kahvinviljelijät ovat kuitenkin usein hyvin köyhiä. Kahvin tuotannossa viljelijöillä on vaikeita haasteita kuten alhaiset tuotantomäärät, heikko tuottavuus ja vaihteleva laatu. Ilmastonmuutos vaikeuttaa kahvintuotantoa edelleen. Viljelijöiden kotitalouksilla on harvoin pääsyä sähkön piiriin, ja he käyttävät ruuan valmistamisessa puuta tai puuhiiltä. Tämä hävittää metsiä, mistä seuraa maaperän köyhtymistä sekä maanvyörymien ja tulvien vaikutusten pahentumista. Kotona käytettävät, puuhiilellä toimivat liedet tuottavat hiiltä ja pienhiukkasia, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia hengityselimiin.

Hanke on jatkoa 2018–2021 toteutetulle projektille. Sen tavoitteena on edistää kahvin tuottajien toimeentulon parantumista sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävämmän kahvin- ja päästöhyvityksien tuotannon avulla. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota kahvin tuotannossa toimivien naisten, nuorten ja vammaisten tukemiseen. Hankkeen tavoitteina ovat, että kahvintuottajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen paranee, heidän tulonsa kasvavat ja erilaisten kahvintuottajien ääni ja rooli osuuskunnissa vahvistuvat. Uudessa hankkeessa on edellistä hanketta merkittävämpi painotus ilmastonmuutoksen ja ympäristön huomioimiseen. Hankkeessa tuetaan edellisen hankkeen tapaan ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kahvinviljelyä, mutta sen aikana perustetaan myös päästöhyvityksiä tuottava liesiohjelma, jonka avulla viljelijät saavat lisätuloja. Hankkeen piirissä on 21 osuuskuntaa, ja se hyödyttää suoraan yli 17 000 kahvinviljelijää. Kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Fairtrade Max Havelaar Switzerland, Horn of Africa Regional Development Centre, International Trade Centre ja Ethiopian Center for Disability and Development. 

Vaikka Kenia on Itä-Afrikan alueellinen talouskeskus, maaseudulla suurin osa väestöstä vielä polttaa hiiltä tai puuta ruoanlaitossa. Metsäkadon lisäksi tällä on terveysvaikutuksia erityisesti savuhaittojen takia. Hankkeen tuloksena odotetaan, että sen piirissä olevat kukkatilojen työntekijät sopeutuvat ilmastonmuutokseen entistä paremmin ja hillitsevät sitä ottamalla käyttöön ympäristön kannalta kestäviä ja puhtaita energian lähteitä. Hankkeen tuella otetaan käyttöön paikallisesti saatavilla olevia energiaa säästäviä ratkaisuja ruuanlaittoon ja valaistukseen. Näitä ovat olleet esimerkiksi puuhiiltä säästävät liedet, kaasu- ja sähkökeittimet sekä aurinkopaneelit. Jokaisella kukkatilalla on lainarahasto, jonka avulla työntekijät voivat ostaa edulliseen hintaan näitä energian lähteitä. Lisäksi vahvistetaan väestön tietoutta ilmastonmuutoksesta ja tuetaan kukkatilojen työntekijöitä perustamaan taimitarhoja ja paikallisia ihmisiä istuttamaan puita. Hankkeen piirissä on neljä kukkatilaa, joissa on yli 3 600 työntekijää. Kaikkiaan hankkeen on arvioitu hyödyttävän noin 20 000 ihmistä. Kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Fairtrade Max Havelaar Switzerland ja Aldi Suisse. 

Kenian uusi kahvihanke on tavoitteiltaan ja toiminnoiltaan paljon Etiopian kahvihankkeen kaltainen. Molemmissa Itäisen Afrikan maissa kahvintuottajat kohtaavat ilmastonmuutoksen tuomia haasteita, jotka vaikeuttavat viljelijöiden toimeentuloa. Hankkeen tavoitteina ovat, että kahvintuottajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen paranee, heidän tulonsa kasvavat ja erilaisten kahvintuottajien ääni ja rooli osuuskunnissa vahvistuvat. Etiopian kahvihankkeen tapaan myös Kenian kahvihankkeessa aloitetaan päästöhyvityksiä tuottava liesiohjelma, jonka avulla viljelijät saavat lisätuloja. Hankkeessa tuetaan myös kahvinviljelyn sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hankkeen piirissä on viisi osuuskuntaa ja noin 12 000 kahvinviljelijää perheineen. Kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Fairtrade Max Havelaar Switzerland ja Horn of Africa Regional Development Centre and Network.

Ghana on maailman toiseksi suurin kaakaontuottajamaa. Kaakao on Ghanan talouden kulmakivi tuoden tuloja noin kuudelle miljoonalle ghanalaiselle. Kaakaoviljelmillä työskentelee huomattava määrä lapsityöntekijöitä, joista monet tekevät vaarallisia töitä. Tietoisuus lasten oikeuksista, oikeuksien täytäntöönpano sekä lastensuojelurakenteet ovat ajoittain vähäisiä. Pakkotyötapauksia saattaa ilmetä tilanteissa, joissa palkatulla työvoimalla ei ole virallista työsopimusta. CIRCLE-hankkeella pyritään siihen, että pitkällä aikavälillä yhä harvemmat lapset joutuisivat kokemaan hyväksikäyttöä ja riistoa. Lisäksi hanke pyrkii vähentämään pakkotyön riskiä. Haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten tukemisen lisäksi hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltainen lastensuojelujärjestelmä, josta kaakaota kasvattavien yhteisöjen lapset hyötyvät. Hanke keskittyy seuraaviin avainalueisiin:

• Harmonisoidun lastensuojelujärjestelmän kehittäminen,
• yhteisöjen tukeminen pakkotyötapausten seuraamiseksi,
• osuuskuntien tukeminen tehokkaan lapsityön seurantajärjestelmän toteuttamisessa,
• turvallisen kouluympäristön kehittäminen, jotta useampi lapsi pääsisi kouluun ja kävisi koulua pitkäaikaisesti
• lasten voimaannuttaminen niin, että he osaavat suojella itseään, puolustaa oikeuksiaan ja raportoida hyväksikäytöstä tai vaarallisista työolosuhteista.

Hanke vaikuttaa paikallisiin vastuunkantajiin ja viranomaisiin, jotta nämä tarjoaisivat lastensuojelua ja palveluja lapsille kouluissa ja yhteisöissä. Tavoitteena on, että lapset voivat leikkiä, oppia ja kasvaa kouluissa ja yhteisöissä tuntien olonsa turvalliseksi. Hankkeen kohderyhmänä on arviolta 12 700 lasta sekä haavoittuvaisia aikuisia Asunafo North ja Asetenapa -osuuskuntien 36 kaakaoviljely-yhteisöstä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Fairtrade African, International Cocoa Initiativen, Tony’s Open Chainin, Max Havelaar Netherlandsin ja Asunafo North sekä Asetenapa -osuuskuntien kanssa.

Ghanan kaakaosektorin pienviljelijöiden elinkeinot ovat haavoittuvaisia ilmasto- ja ympäristöriskeille varsinkin silloin, kun kaakao on perheen ainoa tulonlähde. Metsäkato ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen heikentävät ekosysteemejä, kun metsiä kaadetaan kaakaoviljelmien tieltä.

Sankofa 2.0 pyrkii parantamaan kaakaoviljelijöiden kykyä vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja monipuolistamaan tulonlähteitä dynaamisen peltometsäviljelyn (Dynamic Agroforestry) ja muiden ilmastoystävällisten viljelymallien keinoin. Malleissa yhdistetään kaakaopuiden kasvatus ruoan ja raaka-aineiden, kuten hedelmien, vihannesten tai muiden puiden, kasvatukseen. Näin kaakaoviljelijät saavat ruokaa ja tuloja, vaikka kaakaopuut eivät olisi vielä tuottoisia. Hankkeen kaupallinen kumppani Halba (osana Coop-kauppaketjua) sitoutuu maksamaan kohderyhmän viljelijöille elämiseen riittävät ansion (Fairtrade’s Living Income Differential) ostamastaan kaakaosta. Viljelijöitä tuetaan hallitsemaan talouttaan paremmin muun muassa yhteisöllisen säästötoiminnan avulla. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kaakaotuottajien osuuskunnan (Kuapa Kokoo Farmers Union, KKFU) kapasiteettia esimerkiksi luomutuotannon, huolellisuusvelvoitteen ja digitalisaation osalta. Sankofa 2.0 lisää viljelyn tuottavuutta ja laatua, vahvistaa tuottajaosuuskuntien toiminnan kestävyyttä sukupolvenvaihdosten yli aktivoimalla nuoria, ja edistää luonnonvarojen kestävämpää käyttöä.

Suoraan kohderyhmään kuuluu lähes 4 000 maailman suurimman kaakaontuottajien osuuskunnan, KKFU:n jäsentä perheineen ja yhteisöineen. Epäsuorasti hanke koskettaa lähes 20 000 ihmistä. Hankkeessa on useita kumppaneita, mukaan lukien Fairtrade Africa, Halba (Coop Switzerland), Kuapa Kokoo Farmers Union, International Trade Centre (ITC), Fairtrade Max Havelaar Switzerland, WWF, Nature & Development Foundation ja ECOTOP.

Reilun kaupan kriteerit kieltävät tiukasti lapsityövoiman hyväksikäytön. Kriteereistä huolimatta mikään organisaatio ei voi taata, ettei tuotantoketjuissa esiintyisi lainkaan haitallista lapsityövoimaa. Todellisuudessa lapsityövoima on yhä todellinen ongelma kaakaosektorilla. Useiden tutkimusten mukaan Ghanan kaakaosektorilla alaikäisiä lapsia altistuu jatkuvasti lapsen kehitystä ja koulunkäyntiä haittaavalle työlle. Noin neljännes heistä tekee terveydelle tai turvallisuudelle haitallista työtä. Lisäksi useat haavoittuvaisessa asemassa olevat aikuiset, kuten siirtolaiset, altistuvat pakkotyölle kaakaosektorilla.

Hankkeen tavoite on vähentää lapsityön ja pakkotyön hyväksikäytön riskiä kaakaontuotannossa Ghanassa. Hankkeessa pyritään kasvattamaan kestävin tavoin tuotetun kaakaon myyntiä ja osuuskuntien kilpailuetua toimeenpanemalla kustannustehokas lapsityön seuranta- ja oikaisujärjestelmä  markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena on lasten ja haavoittuvaisten aikuisten suojeleminen väärinkäytöksiltä ja osuuskunnan valmius havaita, oikaista ja vähentää haitallisia lapsi- ja pakkotyötapauksia. Tietoisuutta lasten oikeuksista kasvatetaan yhteisöiden jäsenten, viljelijöiden, lasten, koulujen, lastensuojelukomiteoiden, perinteisten johtajien ja paikallisten päättäjien keskuudessa. Lisäksi pyritään kasvattamaan osuuskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa lastensuojelupolitiikkaan ja lisäämään yhteistyötä osuuskunnan ja päättäjien välillä lastensuojelujärjestelmien kehittämiseen liittyen.

Hanke toteutetaan maailman suurimman kaakao-osuuskunnan, Kuapa Kokoo Farmers Unionin (KKFU) jäsenyhteisöissä. Kohderyhmään kuuluu yhteisöjen lapsia. Hanke linkittyy tiiviisti Sankofa 2.0 hankkeen kanssa, sillä ne toteutetaan saman osuuskunnan piirissä. Hankkeen keskeisiin kumppaneihin kuuluvat KKFU:n ohella Fairtrade Africa, Halba (Coop Switzerland), ja Fairtrade Max Havelaar Switzerland.

Monimutkaiset rakenteelliset ongelmat, kuten epävakaat markkinat ja alhaiset hinnat, leimaavat Länsi-Afrikan kaakaosektoria. Viljelijöiden tulot ovat alhaisia, jopa alle dollarin päivässä. Perheet ovat riippuvaisia kaakaomarkkinoista, sillä keskimäärin 80 % tyypillisen kaakaonviljelijän kotitalouden tuloista tulee kaakaosta. Osuuskuntien liiketoimintataidot kaipaavat vahvistamista ja investointeja varten tarvittavaan rahoitukseen on vaikeaa päästä käsiksi. Naisten asema taloudellisessa päätöksenteossa on heikko, vaikka lähes puolet viljelijöistä on naisia. Lisäksi nuorten osallistuminen sektorin toimintaan on vähäistä, vaikka nuorisotyöttömyys jatkaa kasvuaan.

LEAP on kunnianhimoinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa norsunluurannikkolaisten kaakaonviljelijäperheiden toimeentuloa. Päämääränä on, että 30 % viljelijöistä saavuttaisi elämiseen riittävän tulotason vuoteen 2025 mennessä ja 75 % vuoteen 2030 mennessä. Hanke pyrkii parantamaan riskienhallintaa ja -sietokykyä sekä yhteisöissä ja yksittäisten kotitalouksien tasolla. LEAP vahvistaa kaakao-osuuskuntia ja tukee niitä tarjoamaan laadukkaita palveluita jäsenilleen. Hanke pyrkii vähentämään kotitalouksien riippuvuutta yhdestä rahakasvista ja monipuolistamaan viljelijöiden tulonlähteitä esimerkiksi kehittämällä naisten yrittäjyystaitoja. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joiden avulla kaakaontuottajat pääsevät paremmin käsiksi rahoitukseen ja liiketoiminnan investointeihin.

LEAP:n kohderyhmään kuuluu noin 5 200 kaakaoviljelyä harjoittavaa kotitaloutta, joissa on yhteensä noin 36 400 jäsentä. Hanke toteutetaan neljässä osuuskunnassa (CAKIB, CAUD, CAVA ja COOPAPIG), jotka kaikki kuuluvat  -kattoosuuskuntaan. Hankkeen keskeiset kumppanit ovat Fairtrade Africa, Mars, Fairtrade Foundation ja ECOOKIM.

Tyypillisessä kaakaonviljelijäperheessä suurin osa kotitalouden tuloista saadaan yhdestä rahakasvista, kaakaosta. Norsunluurannikolla kaakaonviljelijöiden taloudellinen kestokyky on hataralla pohjalla. Esimerkiksi vaihtelut kaakaon hinnassa, luonnonkatastrofit ja maatilojen rajallinen kapasiteetti ovat riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kotitalouksien tuloihin. Erityisesti haavoittuvimpien viljelijöiden taloudelliset oikeudet ovat vaarassa. Naisten asema taloudellisessa päätöksenteossa on heikko, vaikka lähes puolet viljelijöistä on naisia. Lisäksi nuorten osallistuminen sektorin toimintaan on vähäistä, vaikka nuorisotyöttömyys jatkaa kasvuaan.

Hanke pyrkii parantamaan kaakaoviljelijöiden ja heidän yhteisöjensä tuloja monipuolistamalla tulonlähteitä. Se kohdistuu erityisesti naisiin ja nuoriin jatkaen vuonna 2021 aloitetun Transform-hankkeen työtä. Tavoitteena on turvata perheiden taloudellinen kestävyys ja edistää naisten taloudellista itsenäisyyttä. Hankkeessa kasvatetaan ja vahvistetaan naisten yritysprojekteja, jotka keskittyvät kananmunien ja maniokista valmistettavan attiéké-lisukkeen tuotantoon. Tarkoituksena on investoida uusiin ympäristöystävällisiin tulovirtoihin ja optimoida uusien liiketoimintamallien jakelukanavia.

Hankkeessa on mukana hieman yli 100 kaakaonviljelijää ja se vaikuttaa epäsuorasti noin 500 yhteisen jäseneen. Kolmasosa hankeen pääkohderyhmästä ovat nuoria. Projekti toteutetaan neljässä osuuskunnassa (Coobadi, CAAM, Capressa ja Coopaza) Norsunluurannikolla. Kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Sustainable Food Lab, Ben & Jerry’s, Fairtrade Foundation ja Kocam Bio.

Madagaskar on luokiteltu yhdeksi vähiten kehittyneistä maista ja hauraaksi valtioksi. Sillä on kuitenkin merkittävä rooli globaaleilla vaniljamarkkinoilla, sillä maa tuottaa yli 60 % koko maailman vaniljatarjonnasta. Vaniljaa käytetään erilaisissa tuotteissa, kuten suklaassa ja jäätelössä, ja sen toimitusketjuihin kuuluu laaja valikoima kansainvälisiä yrityksiä, brändejä sekä pienviljelijöitä ja kuluttajia. Vaniljan toimitusketjuissa on suuria ihmisoikeusriskejä esimerkiksi hyväksikäytön, köyhyyden ja lapsityön osalta. Madagaskarilaiset vaniljan tuottajat toimivat usein globaalien hintaheilahteluiden pyörteessä, mikä heikentää heidän toimeentulojen kestävyyttä. Lisäksi he kohtaavat tuottavuusongelmia, rikollisuutta ja luonnonkatastrofeja, kuten sykloneita ja maanvyörymiä.

Useimmat vaniljanviljelijät Madagaskarilla ovat pienviljelijöitä, joiden toimeentulo on riippuvainen vaniljasta. Tuottajien saadut tulot vaniljan myynnistä ovat usein riittämättömiä ja tuotanto voi kärsiä alhaisesta tuottavuudesta sekä tuotteiden laadusta. Lisäksi tuottajilla on usein vain rajalliset mahdollisuudet toteuttaa ja edistää omia ihmisoikeuksiaan tai saada ääntään kuuluviin globaaleilla markkinoilla. Lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ovat hankkeessa tärkeässä asemassa.

Hanke keskittyy vaniljasektorin tuottavuuden, arvonlisäyksen ja osuuskuntien liiketoiminnan kehittämiseen Madagaskarissa. Hankkeen kehitysvaikutus tähtää vaniljan tuottajien kestävien toimeentulojen turvaamiseen, riskiensietokyvyn ja kokonaiskapasiteetin vahvistamiseen. Odotettavia tuloksia ovat vaniljanviljelijöiden tulojen kasvu, kestävä maaperä ja kasvien terveys sekä vaniljan tuottavuuden kasvu. Paikallisia pienviljelijäorganisaatioita vahvistetaan osallistavammiksi ja monipuolisimmaksi. Hankkeessa on noin 300 suoraa hyödynsaajaa (viljelijää) sekä heidän kotitalouksiaan (arviolta 900 henkilöä) kahdesta viiteen vaniljaosuuskunnassa. Hankkeen kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Fairtrade Foundation, Virginia Dare ja Ben & Jerry’s.

Malawissa on sähköverkkoon kytketty vain noin 11 % väestöstä ja noin 4 % maaseutuväestöstä. Sähkönkulutus henkeä kohti on neljännes Saharan eteläpuolisen Afrikan keskiarvosta. Maan metsäpeitteen on arvioitu laskeneen 1970-luvun 40 prosentista noin 32 prosenttiin vuonna 2020. Biopolttoaineiden käyttö ruuanlaitossa on yksi tärkeimmistä metsäkadon syistä. Arviolta 90 prosenttia Malawin väestöstä käyttää edelleen biopolttoaineita ruoanlaitossa. Runsaasti puuhiiltä käyttävät, huonolaatuiset liedet ovat yleisiä ja myös perinteinen, runsaasti polttopuuta kuluttava kolmen kiven liesi on laajasti käytetty. Puiden ja puuhiilen polttamisesta tuleva savu edistää ilmastonmuutosta ja on myös terveysriski, koska savu vaikuttaa haitallisesti hengityselimiin.

Hanke tukee sokerinviljelijöitä, jotta he saisivat käyttöönsä edullisia, puhtaampia, erityisesti aurinkoenergiaan perustuvia energian lähteitä ruuanlaittoon ja valaistukseen. Hankkeen tavoitteena on pienentää metsäkatoa ja hiilidioksidipäästöjä sekä vähentää pienentyneiden energiakulujen kautta sokerinviljelijöiden elinkustannuksia. Hankkeen oikeudenhaltijoita ovat viljelijät kahdessa osuuskunnassa, jotka sijaitsevat Malawin eteläisellä alueella, Phatassa ja Kasinthulassa. Osuuskunnissa on yhteensä 1 900 jäsentä, joista 40 % on naisia Hankkeen kumppaneita ovat Fairtrade Africa, Malawi University of Science and Technology, Mzuza University, United Purpose ja Ecogen.

Etelä-Afrikan viinisektorilla on tärkeä taloudellinen rooli ja se tarjoaa työmahdollisuuksia paikallisille, siirtolaisille ja kausityöntekijöille. Paikallisen viinisektorin työolosuhteet ovat kuitenkin haastavat, sillä palkat ovat hyvin alhaiset, työpäivät pitkiä ja työntekijät saattavat kohdata syrjintää eikä heidän ihmis- tai työoikeutensa välttämättä toteudu. Erityisesti rypäleiden korjuussa käytetään paljon kausityötä, mikä asettaa työntekijät haavoittuvaan asemaan. Työsopimukset voivat olla verbaalisia, asumisolot epäinhimillisiä ja palkat alhaisempia kuin vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkat. Alkoholismi on alalla vallitseva ongelma. Lisäksi ammattiliittojen ja viljelytilojen johdon suhteet ovat usein tulehtuneita ​​ja työntekijöiden järjestäytymisaste hyvin alhainen, ja ammattiyhdistysliikekin on pahasti sirpaloitunut.

Hankkeen tarkoituksena on parantaa Etelä-Afrikan viinialan työmarkkinasuhteita, joka osaltaan tukee viinitilojen työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Hanke tarttuu palkkakysymyksiin, naisten, nuorten ja siirtolaisten syrjintään sekä ammattiliittojen kohtaamiin haasteisiin. Hanke yhdistää koko arvoketjun ponnisteluun ihmisarvoisen työn puolesta. Hankkeen odotettuja tuloksia ovat työntekijöiden lisääntynyt ymmärrys oikeuksistaan, ammattiliitojen vahvistuminen, yritysten syventynyt vuoropuhelu oikeudenhaltijoiden kanssa ja viranomaisten lisääntynyt yhteistyö keskeisimpien työsuhdekiistojen käsittelyssä. Hanke on jatkoa edellisen ohjelman alla alkaneelle prosessille viinisektorin työntekijöiden oikeuksien toteutumiselle. Hankkeessa on mukana 26 viinitilan työtekijät, 28 000 työntekijää, mutta välilliset vaikutukset koskevat koko sektoria. Hankkeen kumppaneihin kuuluu Fairtrade Africa, paikallisia ammattiliittoja ja Alko.

Asianmukaisen huolellisuuden velvoite (HREDD) on kasvava liike maailmanlaajuisesti. Se on jatkuva prosessi, jonka avulla yritykset toteuttavat vastuutaan ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisesta toiminnassaan sekä arvoketjuissaan. Globaalit arvoketjut ovat usein pirstoutuneita, monimutkaisia ​​ja vailla läpinäkyvyyttä. Ihmisoikeusloukkauksia esiintyy erityisesti alueilla, joilla lainsäädäntö on puutteellista ja joilla oikeudenhaltijoiden mahdollisuudet toteuttaa oikeuksiaan ovat rajallisia. Lisäksi toimitusketjudataa voi olla vaikea jäljittää, vaikka yritys tai kansalaisjärjestö haluaisi toimia vastuullisesti.

HREDD-lähestymistapa tarjoaa konkreettisen ratkaisun työkaluineen. Se opastaa, miten prosessi ihmisoikeusloukkausten käsittelemiseksi ja korjaamiseksi voidaan aloittaa eri toimitusketjuissa. Käytännössä yrityksiltä odotetaan vakavimpien ihmisoikeus- ja ympäristöongelmien tunnistamista ja käsittelemistä sekä vuoropuhelun käymistä oikeudenhaltijoiden kanssa. Vaikka monet kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän järjestöt osallistuvat HREDD-keskusteluihin, harvoilla on sekä ihmisoikeusperustainen näkökulma että syvällinen ymmärrys globaaleista arvoketjuista. Hanke pyrkii toimimaan yhdessä oikeudenhaltijoiden, päättäjien ja yrityksien kanssa HREDD-sääntelyn ja liiketoimintakäytäntöjen kehittämiseksi ja konkreettisien vaikutuksien saavuttamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa ihmisoikeus- ja ympäristöriskien vähenemiseen kukkien ja kaakaon arvoketjuissa. Siten hanke lisää dialogia ja yhteistyötä toimitusketjun toimijoiden kesken. Odotettuja tuloksia ovat muun muassa tuottajaorganisaatioiden ja oikeudenhaltijoiden paremmat valmiudet osallistua HREDD-työhön sekä vastavuoroisesti yritysten paremmat valmiudet toteuttaa merkityksellistä huolellisuusvelvoitetta.  Hanke tukee ohjelman muita hankkeita oikeudenhaltioineen. Hanke pyrkii vaikuttamaan päätöksentekijöihin rakenteellisen muutoksen edistämiseksi. Kumppaneita ovat Fairtrade Africa, kaupalliset kumppanit sekä erinäiset kansalaisyhteiskunnan järjestöt.

Kahvi on tärkeä toimeentulojen lähde Boliviassa ja suurin osa paikallisista kahvinviljelijöistä on pienviljelijöitä. Kahvin markkinahinta on kuitenkin epävakaa ja viljelijöiden tulot ovat usein alhaiset. Ilmastonmuutos ja sen vaihtelevat sääolosuhteet, maaperän eroosio ja tuholaisten leviäminen ovat asettaneet kahvinviljelijät haavoittuvaan asemaan. Bolivian kahvisektori on kärsinyt kahviruosteesta (Hemileia Vastatrix -sieni) vuodesta 2014 lähtien, jolla on ollut tuhoisia vaikutuksia kahvin tuottavuuteen, laatuun ja tuloihin. Lisäksi nuorten muutto kaupunkeihin on vähentänyt kahvituotannon jatkumista paikallisissa yhteisöissä ja osittain altistanut nuoret köyhyydelle, hyväksikäytölle ja ahtaille työmarkkinoille urbaanien siirtolaisten suuren määrän vuoksi. Toisaalta työntötekijöinä muuttoliikkeelle ovat olleet maaseudun kahviyhteisöjen rajalliset mahdollisuudet ja koulutusmahdollisuuksien puute. Muita haasteita ovat esimerkiksi pienviljelijöiden rajallinen taloudellinen kapasiteetti investoida kahvintuotantoon, kahvisatojen heikko laatu ja alhainen tuottavuus sekä naisten aliedustus johtotehtävissä.

Hankkeella pyritään edistämään osuuskuntiin kuuluvien kahvin pienviljelijöiden toimeentulon kestävyyttä. Hankkeelta odotetaan, että erityisesti nuoret ja naiset osallistuvat aktiivisesti yhteistoiminnalliseen päätöksentekoon. Hankkeen taloudellisen kestävyyden osalta hanke parantaa osuuskuntien liikkeenjohdon osaamista sekä kahvin tuottavuutta ja laatutasoa vastaamaan muuttuviin sääolosuhteisiin ja markkinoiden kysyntään. Hanke kohdistuu noin 400 pienviljelijään kuudessa osuuskunnassa Bolivian Caranavin alueella. Pääkumppanit ovat Latinalaisen Amerikan ja Karibian Reilun kaupan pientuottajien verkosto CLAC, Fairtrade Germany ja Lidl.

Hondurasissa kahvia viljelee noin 100 000 perhettä ja se työllistää satoaikana jopa yli miljoona ihmistä. Kahvi onkin maan tärkein vientituote. Ilmastonmuutos uhkaa kahvintuotantoa Keski-Amerikassa, ja se on yksi suurimmista siirtolaisuutta aiheuttavista tekijöistä. Monet hondurasilaiset kahvinviljelijäperheet ja erityisesti nuoret ovat joutuneet jättämään tilansa ja muuttamaan paremman elinkeinon toivossa ulkomaille.

Vuonna 2022 päättynyt hanke tuki pienten kahvintuottajien ilmastoresilienssiä Hondurasissa ja vahvisti paikallisten kahvintuottajaorganisaatioiden kapasiteettia. Hanke jatkoi kahta aikaisempaa hankevaihetta (2014–2016 ja 2017–2019). Ensimmäisessä hankevaiheessa keskityttiin Keski-Amerikkaan iskeneeseen kasviruosteeseen, Hemileia Vastatrix -sienen leviämiseen. Toisessa hankevaiheessa keskityttiin puolestaan osuuskuntien hallinnollisten valmiuksien ja työntekijöiden oikeuksia koskevan tietämyksen vahvistamiseen. Kahvin tuottavuutta ja laatua parannettiin sekä ympäristön kestävyyttä ja luomuviljelyä tuettiin koulutuksilla. Hankkeen kolmas vaihe jatkoi ja vahvisti tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kestävien viljelykäytäntöjen luomiselle. Samalla pienviljelijöitä kannustettiin monipuolistamaan tulojaan koulutuksien kautta. Kiinnitimme enemmän huomiota nuorten, naisten ja muiden haavoittuvien ryhmien voimaantumiseen, heidän vaikutusvaltansa lisäämiseen koko kahvin arvoketjuissa ja päätöksenteossa.

Hankkeen tavoitteena oli edistää kahvintuottajien ja työntekijöiden kestävää toimeentuloa. Siten hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa kahviosuuskuntien taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Hankkeessa toteutettiin kaksi pilottia, joiden teemoina olivat lapsityön hyväksikäytön ehkäisy kahvinviljelyssä sekä strategian luominen elämiseen riittävän palkan takaamiseksi tuottajille ja työntekijöille. Hankkeessa oli mukana 16 kahviosuuskuntaa Hondurasissa. Hankkeen suorina hyödynsaajina olivat 2 000 pienviljelijää, joista 26 % oli naisia sekä 550 työntekijää. Noin 23 % hyödynsaajista kuului alkuperäisväestö lencoihin. Hankkeen kumppaneina olivat Latinalaisen Amerikan ja Karibian Reilun kaupan tuottajaverkosto CLAC ja Hondurasin Reilun kaupan tuottajajärjestöjen verkosto CHPP. Muita kumppaneita olivat saksalainen kauppaketju ALDI, hondurasilaiset kahvisektorin kehittämis- ja markkinointitahot, Fairtrade Germany, World Vision Honduras ja Plan Honduras.