Kehitys­yhteistyön hankkeet 2026-2029

Etiopia on Afrikan toiseksi suurin kukkien viejä, ja ala tarjoaa toimeentulon noin 200 000 työntekijälle, joista suurin osa on naisia. Vaikka alalta puuttuu yhtenäinen kansallinen ammattiliitto, tilakohtaiset ammattiosastot ovat muodostaneet klustereita neuvotellakseen onnistuneesti työehtosopimuksista.

Aiemmilla hankekausilla (2018–2025) saavutetusta edistyksestä huolimatta alalla on yhä merkittäviä haasteita. Palkat ovat pysyneet alhaisina Reilun kaupan vähimmäispalkkasuojasta huolimatta, ja suuri työntekijävaihtuvuus johtaa koulutettujen ammattiyhdistysjohtajien jatkuvaan menetykseen. Lisäksi monien valitusjärjestelmien läpinäkyvyydessä on puutteita, naiset ovat aliedustettuina johtotehtävissä ja vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset.

Hankkeen tavoitteita ovat työmarkkinasuhteiden ammattimaistuminen, työntekijöiden neuvotteluaseman parantuminen sekä osallistavampien ja tasa-arvoisempien työympäristöjen luominen Etiopian kukkasektorille. Keskeisiä tavoiteltavia tuloksia ovat klusteritason työehtosopimusneuvottelujen ammattimaistuminen, nykyistä läpinäkyvämpien ja tehokkaampien valitusmekanismien käyttöönotto sekä naisten edustuksen lisääminen ammattiliittojen ja kukkatilojen johtoportaassa. Lisäksi hankkeessa edistetään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia työllistymismahdollisuuksia ja esteettömiä työolosuhteita.

Työehtosopimuksia koskeviin klusterineuvotteluihin tarjotaan teknistä tukea, ja tavoitteena on, että ammattiliittojen johto vahvistaa osaamistaan, mikä lieventäisi suuren vaihtuvuuden aiheuttamia haittoja. Valitusten käsittelyjärjestelmiä tehostetaan johdonmukaisen riidanratkaisun takaamiseksi.

Hankkeessa tavoitellaan myös, marginaalisoitujen ryhmien toimijuuden vahvistumista. Kukkatilojen naiskomiteoita koulutetaan naisten vaikutusvallan vahvistamiseksi, ja vammaisalan asiantuntijoiden kanssa tehdään yhteistyötä tilojen esteettömyyden ja osallistavuuden tukemiseksi. Lisäksi edistetään suoraa vuoropuhelua ammattiliittojen ja kansallisten päättäjien välillä reilumpien palkkarakenteiden ja kestävien työolojen saavuttamiseksi koko kukkasektorilla.

Hankkeesta hyötyy ensisijaisesti mukana olevien kukkatilojen 18 000 työntekijää, erityisesti naiset ja vammaiset. Ammattiliitot hyötyvät vahvemmasta organisatorisesta kestävyydestä ja kasvaneesta neuvotteluvoimasta suhteessa työnantajiin.

Hankkeen toteutuksesta vastaa Fairtrade Africa yhteistyössä paikallisten ammattiliittojen, Ethiopian Horticulture Producer Exporters Associationin (EHPEA) sekä Ethiopian Centre for Disability and Developmentin (ECDD) kanssa.  Rahoituskumppaneita ovat Fairtrade Foundation, Aldi UK ja KESKO.

Kahvi on keskeinen osa Etiopian taloutta sekä maan kulttuurista ja sosiaalista rakennetta. Se tarjoaa toimeentulon miljoonille pienviljelijöille. Etiopia on Afrikan suurin kahvintuottajamaa, mutta alan toimijat kohtaavat ilmastonmuutoksen myötä vakavia uhkia. Epäsäännölliset sateet ja pitkittyneet hellejaksot heikentävät sekä satoja että kahvin laatua, ja pienviljelijät kamppailevat epävakaan toimeentulon kanssa, joka jää usein elämiseen riittävän tulotason alapuolelle. Lisäksi monissa kahviosuuskunnissa tarvittaisiin vahvempaa johtajuus- ja kehittämisosamaista, ja naisten sekä nuorten saaminen mukaan päätöksentekoon on keskeistä osuuskuntien pitkän aikavälin kehitykselle. Reilun kaupan Etiopiaan sijoittuva kahvihanke vastaa näihin haasteisiin tukemalla kahvinviljelijöiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja vahvistamalla heidän elinkeinonsa kestävyyttä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa kestävää maatalousmaan hallintaa, nostaa kahvin laatua ja parantaa markkinoillepääsyä sekä vahvistaa naisten ja nuorten asemaa tuottajajärjestöjen hallinnossa. Lisäksi hankkeessa viimeistellään prosessi, jonka tuloksena kaksi edellisen hankkeen kahviunionia saavat tuloja myymällä hiilikrediittejä, joita syntyy puuta säästävien liesien käytöstä. Ottamalla mukaan kaksi uutta tuottajaorganisaatiota hanke laajentaa ekologisia ja taloudellisia hyötyjä uusille maantieteellisille alueille.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa keskitytään peltometsäviljelyyn, tilojen tuotannon monipuolistamiseen ja ympäristöystävällisiin kahvin prosessointimenetelmiin. Aiemmilla hankekausilla (2018–2025) kerättyjen oppien pohjalta viljelijöille tarjotaan teknistä tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja uudistavaan maaperänhoitoon. Hankkeessa edistetään myös johtajuuskoulutusta ja osuuskuntien rakenteellisia uudistuksia, joilla halutaan varmistaa naisten ja nuorten aktiivinen osallistuminen ja edustus hallintoelimissä.

Tarkoituksena on turvata kahvin pienviljelijäperheille nykyistä vakaampi toimeentulo ja parempi suoja sään ääri-ilmiöitä vastaan. Kahvinviljelyalueiden naisille ja nuorille halutaan tarjota parempia johtajuusmahdollisuuksia ja taloudellisia näkymiä osuuskunnissaan. Laajempi ympäristö hyötyy kestävien käsittelymenetelmien ja peltometsäviljelyn käyttöönotosta.

Hankkeen toteuttaa Fairtrade Africa yhteistyötahoinaan Jimma Agriculture Research Centre, Ethiopia Coffee Association ja Ethiopian Centre for disability development (ECDD). Hankkeen rahoituskumppani on Fairtrade Max Havelaar Switzerland.

Ghana on maailman toiseksi suurin kaakaon tuottajamaa, ja ala tarjoaa toimeentulon noin kuudelle miljoonalle ghanalaiselle.

Sektoria varjostavat kuitenkin vakavat ihmisoikeushaasteet, kuten lapsityövoiman käyttö ja pakkotyön riskit. Monissa kaakaota viljelevissä yhteisöissä tietoisuus lasten oikeuksista on edelleen vähäistä eivätkä suojelurakenteet toimi. CIRCLE II -hanke puuttuu ongelmien juurisyihin ja vahvistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeudellista ja sosiaalista suojelua.

Hankkeen tavoitteena on suojella kaakaoyhteisöjen lapsia ja riskissä olevia aikuisia hyväksikäytöltä ja kaltoinkohtelulta. Hankkeessa vahvistetaan lastensuojelun ja työsuojelun järjestelmiä yhteisö-, osuuskunta- ja piirikuntatasoilla. Näin hyväksikäyttöä voidaan ehkäistä ja tunnistaa, ja siihen voidaan puuttua aikaisessa vaiheessa ja koordinoidusti.

Hanke toimii monella tasolla. Kaakaonviljely-yhteisöissä perustetaan ja vahvistetaan lasten- ja työsuojelukomiteoita. Lisäksi hanke tukee osuuskuntien lapsityön seuranta- ja korjausjärjestelmiä (CLMRS), joiden avulla lapsityössä olevat lapset tunnistetaan ja ohjataan tuen piiriin.

Pakkotyöhön puututaan ennaltaehkäisevästi: arvioidaan riskejä, koulutetaan osuuskuntia, komiteoita ja paikallisviranomaisia sekä ohjataan esiin mahdollisesti tulevat tapaukset toimivaltaisille viranomaisille. Piirikuntatasolla hankkeessa koulutetaan viranomaisia ja tuetaan lastensuojelua koskevien paikallisten säädösten laatimista sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Kouluissa tavoitteena on, että lapset oppivat puolustamaan omia oikeuksiaan ja kertomaan huolistaan turvallisesti. Turvallinen kouluympäristö kannustaa lapsia koulunkäyntiin. Lisäksi vanhempia ja huoltajia tuetaan myönteisten kasvatusmenetelmien käyttöönottamisessa.

Hankkeen ensisijaisia hyödynsaajia ovat lapset ja riskissä olevat aikuiset 80 kaakaoyhteisössä Ghanan Ahafon alueella ja Itäisellä alueella. Myös opettajat, yhteisöjen johtajat ja paikallisviranomaiset hyötyvät vahvistuneesta osaamisesta ja selkeämmistä palvelurakenteista. Lisäksi hanke näyttää koko kaakaosektorille suuntaa kohti eettisempiä ja läpinäkyvämpiä toimitusketjuja.

Hanketta toteuttaa Fairtrade Africa yhteistyössä International Cocoa Initiativen (ICI), Tony’s Open Chainin ja neljän kaakao-osuuskunnan kanssa: Asunafo Unionin, Asetenapa Cooperativen, Kukuom Unionin ja ABOCFA Cooperativen.

Ghanan kaakaosektori on käännekohdassa. Vuosikymmeniä jatkunut yhden kasvilajin monokulttuuriviljely on köyhdyttänyt maaperää ja lisännyt tuholaisia ja kasvitauteja. Samalla viljelmistä on tullut alttiimpia ilmastonmuutokselle.

Monet pienviljelijäperheet ovat taloudellisesti hyvin riippuvaisia kaakaosta, ja heikot sadot ja epävakaat hinnat vaikeuttavat investointeja viljelmiin. Nuoret jättävät yhä useammin kaakaonviljelyn, ja osa heistä aloittaa laittoman ja ympäristöä tuhoavan kaivostoiminnan parempien tienestien toivossa.

Sankofa 3.0 on kolmas vaihe hankkeesta, joka on toiminut kaakaonviljelijöiden osuuskunnan Kuapa Kokoo Farmers Unionin (KKFU) kanssa vuodesta 2019. Hankkeen tavoitteena on turvata kaakaonviljelijöiden kestävä toimeentulo. Lisäksi se auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja hillitsemään sitä tukemalla luonnonomaisia ekosysteemejä. Hankkeen tässä vaiheessa KKFU ottaa vetovastuun, jotta työ voi jatkua ja laajentua myös hankkeen päätyttyä.

Hankkeen ytimessä on dynaaminen peltometsäviljely (Dynamic Agroforestry, DAF). Siinä kaakao kasvaa ruokakasvien, hedelmäpuiden ja metsäpuiden rinnalla luonnonmetsää jäljittelevänä kokonaisuutena. Viljelytapa elvyttää maaperää, monipuolistaa viljelmien tuotantoa ja parantaa niiden ilmastokestävyyttä ilman kemiallisia lannoitteita.

Viljelijät saavat hankkeessa koulutusta ja neuvontaa, ja monia tuetaan kohti luomusertifiointia. Nuoria tuetaan  omien pienyritysten perustamisessa ja pyörittämisessä. Nämä yritykset tarjoavat taimia ja dynaamiseen peltometsäviljelyyn liittyviä palveluja muille viljelijöille.

Goasoon perustettava dynaamisen peltometsäviljelyn koulutus- ja osaamiskeskus luo pohjaa viljelytavan skaalautumiselle Ghanassa. Kylien säästöryhmät taas tarjoavat viljelijöille, naisille ja nuorille edullisia säästö- ja lainapalveluja, ja naisia koulutetaan ottamaan johtotehtäviä osuuskunnissa ja yhteisöissä.

Hanke jakaa tietoa dynaamisesta peltometsäviljelystä Ghanan kaakaosektorin viranomaisille ja edistää vastuullista liiketoimintaa. Lisäksi hankekumppani Coop Switzerland on sitoutunut maksamaan viljelijöille elämiseen riittävää viitehintaa oman HALBA-suklaabrändinsä kaakaosta aina, kun markkinahinta jää sen alle.

Vuoteen 2029 mennessä tavoitteena on, että viljelijöillä on nykyistä tuottavammat, monipuolisemmat ja ilmastokestävämmät viljelmät sekä useampia tulonlähteitä.

Lisäksi päämääränä on, että kaakaonviljelijöiden osuuskunta saa vahvistettua valmiuksiaan siten, että se pystyy ylläpitämään ja laajentamaan dynaamiseen peltometsäviljelyyn liittyvää toimintaa itsenäisesti.

Hanke toimii Ghanan Ahafon ja Western Northin alueilla kaakao-osuuskunta KKFU:n viidessä paikallisyksikössä: Goasossa, Kasapinissa, Bediakossa, Sankoressa ja Bibianissa.

Sankofa 3.0 on monen kumppanin yhteishanke, jota toteuttavat KKFU, Fairtrade Africa, Nature and Development Foundation, International Trade Centre (ITC) ja Ecotop Consult. Hanketta rahoittavat Suomen ulkoministeriö Reilu kauppa ry:n kautta, Coop Switzerland/HALBA, SECO, Fairtrade Max Havelaar Switzerland, ITC ja Basel-Stadtin kantoni.

Lapsityö ja pakkotyö ovat edelleen vakavia uhkia Ghanan kaakaosektorilla, ja noin neljännes alaikäisistä altistuu vaaralliselle työlle. Köyhyys, heikko pääsy koulutukseen, viljelijöiden alhaiset tulot ja työlainsäädännön puutteellinen valvonta ajavat lapsia vaaralliseen työhön.

Epävirallisesti työskentelevät aikuiset, erityisesti siirtotyöläiset ja vuokraviljelijät, ovat alttiita hyväksikäytölle, kuten alipalkkaukselle, pakkotyölle ja velkaorjuudelle.

KKCLMRS II jatkaa hankkeen ensimmäisen vaiheen työtä. Ensimmäisessä vaiheessa (2022–2025) Kuapa Kokoo Farmers Unionin (KKFU) 40 korkean riskin yhteisöön perustettiin lapsityön seuranta- ja korjausjärjestelmät.

Toisessa vaiheessa työ laajenee 60 uuteen kaakaonviljely-yhteisöön. Painopiste on aiempaa vahvemmin yhteisöjen omistajuudessa, jotta lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelusta tulee osa paikallishallintoa ja se jatkuu hankkeen päätyttyä.

Menetelmä perustuu säännölliseen seurantaan, kuten kotikäynteihin ja lasten haastatteluihin, joiden avulla mahdolliset rikkomukset pyritään havaitsemaan ja korjaamaan varhaisessa vaiheessa. Lapsityössä mahdollisesti olevat tai sen riskille altistuneet lapset ja heidän perheensä saavat tarvitsemaansa tukea, kuten koulutarvikkeita, sosiaalipalveluja tai tukea toimeentulon parantamiseen.

Pakkotyön riskien vähentämiseksi hanke edistää kirjallisia vuokraviljelysopimuksia tilanomistajien ja työntekijöiden välillä. Lisäksi hankkeessa perustetaan valitusmekanismeja ja ohjataan haavoittuvassa asemassa olevia aikuisia sosiaalipalveluiden piiriin. Hankkeessa koulutetaan yhteisöjen jäsenistä muodostuvia suojelukomiteoita, jotka valvovat lasten ja aikuisten oikeuksia, ja tuetaan yhteisöjä laatimaan itselleen lastensuojelusäännöt.

Kouluissa oppilaiden läsnäoloa seurataan ja tuetaan. Kaakaonviljelyalueiden yhteisöjä tuetaan myös vaikuttamaan yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa esimerkiksi kouluruokailun laajentamiseen ja siihen, että yhteisöjen prioriteetit otettaisiin nykyistä paremmin huomioon piirikuntien kehityssuunnitelmissa.

Tavoitteena on, että vuoteen 2029 mennessä lapsityö on vähentynyt merkittävästi ja yhteisöt valvovat itse lastensuojelua omien komiteoidensa ja sääntöjensä avulla.

Hankkeen kohderyhmä sisältää lapsia ja riskissä olevia aikuisia 80 kaakaoyhteisössä. KKCLMRS II –hankkeen keskeisiin kumppaneihin kuuluvat KKFU, Fairtrade Africa, HALBA, ja Fairtrade Max Havelaar Switzerland.

Madagaskar tuottaa yli 60 prosenttia maailman vaniljasta, mutta alaa varjostavat tuottajien köyhyys ja lapsityövoiman riski. Maailman vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin kuuluvassa maassa pienviljelijät ovat erittäin haavoittuvassa asemassa voimakkaiden hintavaihteluiden, tuottavuusongelmien, varkauksien sekä syklonien kaltaisten luonnonkatastrofien vuoksi.

Alaa horjuttaa entisestään laittoman ruusupuukaupan voittojen peseminen vaniljasektorin kautta, mikä pahentaa ympäristön tilaa ja viljelijöiden hyväksikäyttöä. Tämän seurauksena monet pientuottajat, joiden toimeentulo on täysin riippuvainen vaniljasta, kamppailevat toimeentulonsa kanssa.

Hankkeen tavoitteena on viljelijöiden kriisinsietokyvyn vahvistuminen. Hanke edistää myös kehitystä kohti elämiseen riittävää tulotasoa. Keskeisiä tavoiteltavia tuloksia ovat vaniljan tuottavuuden ja laadun parantaminen, mikä auttaisi viljelijöitä sietämään markkinashokkeja nykyistä paremmin.

Hankkeessa pyritään myös rakentamaan vahvempia ja osallistavampia tuottajaorganisaatioita sekä luomaan kattavia lastensuojelu- ja valvontajärjestelmiä osuuskuntien sisälle. Lisäksi hankkeessa edistetään ympäristönsuojelua ja kestäviä viljelymenetelmiä, jotka torjuvat laittomien hakkuiden ja ilmastoriskien haittavaikutuksia.

Tavoitteiden saavuttamiseksi viljelijöille tarjotaan koulutusta nykyaikaisista maataloustekniikoista, jotka parantavat sadon laatua ja määrää. Sosiaalisten ja ympäristöriskien hallitsemiseksi  osuuskuntiin juurrutetaan lapsityövoiman seurantaan ja ympäristövastuuseen keskittyviä järjestelmiä. Edistämällä suoraa yhteistyötä tuottajien ja kansainvälisten yritysten välillä hanke luo läpinäkyvämpiä ja vakaampia markkinasuhteita.

Hankkeen ensisijaisia hyödynsaajia ovat vaniljanviljelijät perheineen viidessä osuuskunnassa. Näiden perheiden on tarkoitus saada vakaampi toimeentulo ja turvallisempi ja kestävämpi elinympäristö.

Hankkeen toteuttaa Fairtrade Africa yhteistyössä Fairtrade Foundationin, Virginia Daren ja Ben & Jerry’sin kanssa.

Perinteinen vaniljantuotanto Madagaskarissa kohtaa vakavia uhkia, kuten yksipuolisen viljelyn aiheuttamaa maaperän köyhtymistä, luonnon monimuotoisuuden katoamista sekä haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille. Haasteita syventävät järjestelmälliset sukupuolten välisen tasa-arvon esteet, jotka estävät naisia pääsemästä maanomistajiksi ja johtotehtäviin heidän keskeisestä roolistaan huolimatta.

Hankkeessa pyritään ohjaamaan toimialaa kohti ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista mallia, joka vahvistaa paikallistalouden vakautta ja ympäristön suojelua. Hanke alkaa osallistavalla suunnitteluvaiheella, joka sisältää ihmisoikeus- ja ympäristöriskien arvioinnin sekä sukupuolianalyysin paikallisten tarpeiden varmistamiseksi.

Tavoitteena on saavuttaa kestäviä tuloksia kaikilla kolmella ohjelman kestävyysalueella. Ekologisen kestävyyden osalta hanke edistää maaperän terveyden palauttamista ja luonnon monimuotoisuutta paremman maankäytön hallinnan avulla. Taloudellisesti viljelijöiden odotetaan saavan korkeampia satoja ja laadukkaampaa vaniljaa, mikä parantaa pientuottajien tuloja ja perheiden ruokaturvaa. Sosiaalisesti hanke vahvistaa osallistuvia osuuskuntia, joissa naisilla, nuorilla ja vammaisilla henkilöillä on aktiivinen rooli päätöksenteossa ja joissa työskennellään ilman syrjintää tai häirintää.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa toteutetaan siirtymä kestäviin peltometsäviljelyjärjestelmiin, joissa vaniljan rinnalla kasvatetaan eri puulajeja ja ruokakasveja. Agronomien tarjoama tekninen tuki opastaa uudistaviin viljelymenetelmiin, kuten optimaaliseen puuston karsintaan ja sadonkorjuun ajoitukseen. Lisäksi hankkeessa perustetaan taimitarhoja ja opetustiloja taimien jakamiseksi sekä käytännön koulutuksen tarjoamiseksi, samalla kun osuuskuntien johtoa koulutetaan ottamaan käyttöön osallistavia toimintatapoja.

Hankkeessa pienviljelijöiden toimeentulo pyritään muuttamaan nykyistä kestävämmäksi ja monipuolisemmaksi. Erityisesti naiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten nuoret ja vammaiset henkilöt, hyötyvät johtamiseen ja resursseihin liittyvien rakenteellisten esteiden poistamisesta. Lisäksi laajempi paikallisyhteisö hyötyy terveemmästä ekosysteemistä ja vakaammasta vaniljasektorista, joka kestää paremmin ulkoisia paineita.

Hankkeen toteuttaa Fairtrade Africa.

Ugandan kahvisektori vastaa yli 20 prosentista maan vientituloista ja tarjoaa toimeentulon yli 1,7 miljoonalle kotitaloudelle. Kahvintuotantoa uhkaavat kuitenkin ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja maaperän köyhtyminen. Ympäristöuhkien lisäksi alalla on vakavia ihmisoikeushaasteita, kuten pienviljelijäperheiden elämiseen riittämättömät tulot, lapsityövoiman käyttö ja syvään juurtunut sukupuolten välinen epätasa-arvo.

Ugandassa kahvinviljelijöiden muodostamat osuuskunnat ovat varsin harvinaisia ja kahvinviljelijöiden neuvotteluasema kahvinostajien suuntaan heikko. Samaan aikaan kansainväliset vastuullisuusvaatimukset, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UNGP) sekä EU-sääntely, kuten metsäkatoasetus (EUDR), yritysvastuudirektiivi (CSDDD) ja pakkotyöasetus (FLR), velvoittavat yrityksiä puuttumaan ympäristö- ja ihmisoikeusriskeihin entistä aktiivisemmin. Hankkeessa kurotaan umpeen kuilua globaalien säädösten ja pienviljelijöiden arjen todellisuuden välillä.

Tarkoituksena on rakentaa kahvin toimitusketju, jossa keskeiset ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset on huomioitu. Tavoitteena ovat viljelijöiden monipuolisemmat ja kasvaneet tulot sekä viljelijöiden yhteistyön ja neuvotteluaseman vahvistuminen.

Hanke pyrkii myös mitattavissa olevaan edistykseen sukupuolten epätasa-arvon vähentämisessä ja tukee viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutosten vaikutuksiin. Lapsityövoiman riskiä pyritään vähentämään koulutuksella ja tukemalla viljelijöiden toimeentuloa. Mukauttamalla paikallinen tuotanto kansainvälisiin yritysvastuustandardeihin hanke tukee ugandalaisen kahvin markkinoillepääsyä ja parantaa samalla viljely-ympäristön turvallisuutta ja sosiaalista kestävyyttä.

Hankkeen aikana käydään suoraa vuoropuhelua suomalaisten yritysten ja neljän tuottajajärjestön välillä. Ratkaisut ihmisoikeus- ja ympäristöongelmien vähentämiseen suunnitellaan yhdessä. Tarkoitus on, että koko toimitusketju jakaa vastuuta viljelijäperheiden köyhyyden vähentämisessä.

Hankkeessa edistetään ugandalaisten kahvinviljely-yhteisöjen toimeentulon vakautta ja elinympäristön turvallisuutta. Naiset hyötyvät suoraan kohdennetuista toimista, joilla edistetään tasa-arvoa ja ehkäistään naisten työvoiman hyväksikäyttöä. Lisäksi yritykset ja koko kahvisektori hyötyvät kansainvälisten säädösten mukaisesta mallista, jossa suojellaan sekä ihmisoikeuksia että ympäristöä.

Hankkeen toteuttaa Fairtrade Africa yhteistyössä Uganda National Coffee Research Instituten, yrityskumppaneiden ja Abilis-säätiön kanssa.

Ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva asianmukainen huolellisuus (HREDD, Human Rights and Environmental Due Diligence) on jatkuva prosessi, jonka avulla yritykset tunnistavat, ehkäisevät ja lieventävät toimintaansa ja toimitusketjuihinsa liittyviä ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä sekä korjaavat aiheutuneita haittoja. Se on keskeinen osa kansainvälisiä standardeja, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita (UNGP), ja yhä useammat lait edellyttävät sitä.

Huolellisuusvelvoitteen tehokas toteuttaminen edellyttää vuoropuhelua oikeudenhaltijoiden, kuten viljelijöiden ja alkutuotannon työntekijöiden, kanssa.

Käytännössä monet yritykset kokevat tämän vaikeaksi. Prosessia ohjaavat usein yritysten näkökulmat, jolloin paikalliset olosuhteet ja ongelmien juurisyyt jäävät huomiotta. Hanke kuroo tätä kuilua umpeen luomalla turvallisen tilan ohjatulle ja syvälliselle vuoropuhelulle tuottajaorganisaatioiden ja niiltä ostavien yritysten välillä.

Hankkeessa toteutetaan vuoropuheluprosesseja edellisen ohjelmakauden (2022–2025) onnistuneiden pilottien pohjalta useissa toimitusketjuissa ja maissa, todennäköisesti Kenian kukka-, Ghanan kaakao- ja Etiopian kahvisektorilla. Työpajat ja tietoisuutta lisäävät tilaisuudet valmistavat monimuotoisen joukon viljelijöitä, työntekijöitä ja tuottajaorganisaatioiden edustajia osallistumaan aktiivisesti. Samaan aikaan ostavia yrityksiä koulutetaan avoimeen ja turvalliseen vuoropuheluun.

Ohjatut vuoropuhelutilaisuudet tuovat osapuolet yhteen oppimaan toisiltaan ja sopimaan, miten riskeihin puututaan. Toimintamallia kehitetään vaihe vaiheelta, jotta sitä voidaan laajentaa.

Hankkeen myötä tuottajaorganisaatiot saavat paremmat valmiudet riskiarviointien toteuttamiseen ja globaalien yritysrakenteiden kanssa toimimiseen. Myös paikalliset ammattiliitot saavat koulutusten avulla tärkeitä työkaluja vaikuttamistyöhönsä.
Yritykset saavat parempia vuoropuhelumenetelmiä, syvällisemmän ymmärryksen toimitusketjujensa riskeistä sekä eriosapuolten kesken luodun yhteisen toimintasuunnitelman.

Pohjimmiltaan hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa merkityksellinen oikeudenhaltijoiden osallistaminen yleiseksi käytännöksi. Näin hanke vähentää ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä ja rakentaa kestävämpiä ja läpinäkyvämpiä toimitusketjuja.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Fairtrade African, Fairtrade Internationalin HREDD-osaamiskeskuksen (Centre of Excellence) ja osallistuvien toimitusketjukumppaneiden kanssa.