Kehitysyhteistyön hankkeet 2022-2025

Etiopia vie leikkokukkia ulkomaille toiseksi eniten Afrikasta Kenian jälkeen. Suurin osa kukkafarmien työntekijöistä on naisia. Palkkataso on matala ja työntekijöiden vaihtuvuus suurta. Ammattiyhdistysten neuvotteluasema ja taidot neuvotella ovat heikot. Käytännössä ammattiyhdistykset ovat usein jokaisella kukkafarmilla erillään toimivia työntekijöiden yhdistyksiä. Yhdistyksen jäsenet ovat siten kyseisen kukkafarmin työntekijöitä, mikä heikentää heidän neuvotteluasemaansa.

Hanke jatkaa edellisen vuosina 2018–2021 toteutetun hankkeen työtä kukkafarmien työntekijöiden toimeentulon ja oikeuksien parantamiseksi ammattiyhdistystoimintaa kehittämällä. Hanke kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sen piirissä tuetaan naisia, nuoria ja vammaisia. Hankkeen tulostavoitteena pyritään saavuttamaan kukkafarmeilla demokraattiset ja kunnolliset työolosuhteet, jotka koskevat kattavasti kaikkia ryhmiä, mukaan lukien haavoittuvat ryhmät. Projektin osatavoitteisiin kuuluvat erilaisten kukkafarmien työntekijöiden äänen ja vaikutusvallan kasvaminen työntekijäjärjestöissä, hyvät suhteet työntekijöiden, kukkafarmien ja sidosryhmien välillä, työehtosopimusten syntyminen erilaisia työntekijöitä kattavasti edustavan työntekijäosapuolen ja yritysten välillä sekä viranomaisten kasvanut tietoisuus siitä, miten työntekijöiden oikeuksia pitää suojella. Hankkeen piirissä on seitsemän kukkafarmia. Kumppaneihin kuuluvat: Fairtrade Africa, Confederation of Ethiopian Trade Union, International Labour Organization (ILO) Ethiopian office, Ethiopian Centre for Disability and Development, Ethiopian Horticulture Producers’ Exporters Association, National Federation of Farm, Plantation, Fishery and Agro Industry Trade Unions of Ethiopia.

Itä-Afrikan ylänkömaa on yksi maailman parhaiten kahvinviljelyyn soveltuvia alueita. Kahvinviljelijät ovat kuitenkin usein hyvin köyhiä. Kahvin tuotannossa viljelijöillä on vaikeita haasteita kuten alhaiset tuotantomäärät, heikko tuottavuus, vaihteleva laatu, suorien myyntikontaktien puute tai vähäiset taidot markkinoida tuotteitaan. Viljelijöiden kotitalouksilla ei ole pääsyä sähkön piiriin ja he käyttävät ruuan valmistamisessa puuta tai puuhiiltä. Tämä hävittää metsiä, mistä seuraa maaperän köyhtymistä sekä maanvyörymien ja tulvien vaikutusten pahentumista. Puuhiilellä toimivat liedet tuottavat hiiltä ja pienhiukkasia, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia hengityselimiin.

Hanke on jatkoa 2018–2021 toteutetulle projektille. Sen tavoitteena on edistää kahvin tuottajien toimeentulon parantumista sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävämmän kahvin- ja päästöhyvityksien tuotannon avulla . Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota kahvin tuotannossa toimivien naisten, nuorten ja vammaisten tukemiseen. Hankkeen tavoitteina ovat, että kahvintuottajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen paranee, heidän tulonsa kasvavat ja erilaisten kahvintuottajien ääni ja rooli osuuskunnissa vahvistuvat. Uudessa hankkeessa on edellistä hanketta merkittävämpi painotus ilmastonmuutoksen ja ympäristön huomioimiseen. Hankkeessa toteutetaan monia ympäristöaktiviteetteja ja sen aikana perustetaan päästöhyvityksiä tuottava liesiohjelma, jonka avulla viljelijät saavat lisätuloja. Hankkeen piirissä on 21 osuuskuntaa, joihin kuuluu yli 25 500 kahvinviljelijää. Kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Fairtrade Max Havelaar Switzerland, Horn of Africa Regional Development Centre, International Trade Centre ja Ethiopian Center for Disability and Development (ECDD).

Vaikka Kenia on Itä-Afrikan alueellinen talouskeskus, maaseudulla suurin osa väestöstä vielä polttaa puuta tai hiiltä ruoanlaitossa. Metsäkadon lisäksi tällä on terveysvaikutuksia erityisesti savuhaittojen takia. Uuden hankkeen tuloksena odotetaan, että sen piirissä olevat kukkafarmien työntekijät sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja hillitsevät sitä ottamalla käyttöön ympäristön kannalta kestäviä ja puhtaita energian lähteitä. Hanke selvittää yhteistyössä kukkafarmien työntekijöiden kanssa sitä, millaisia ympäristöä säästäviä tai puhtaita energiaratkaisuja ruuanlaittoon voi olla paikallisesti saatavilla. Näitä voivat olla esimerkiksi polttopuuta säästävät liedet tai aurinkokeittimet. Jokaisella kukkafarmilla on rahasto, jonka kautta työntekijöitä tuetaan, jotta he voisivat ostaa uusia, ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta parempia vaihtoehtoja valmistaa ruokaa. Lisäksi yhteisöjä tuetaan, jotta ne pystyvät suojelemaan ympäristöä esimerkiksi puita istuttamalla. Hankkeen piirissä on neljä kukkafarmia, joissa on yli 3 600 työntekijää. Kaikkiaan hankkeen on arvioitu hyödyttävän yli 20 000 ihmistä. Kumppaneihin kuuluu Fairtrade Africa, Fairtrade Max Havelaar Switzerland ja Aldi Switzerland.

Kenian uuden kahvihankkeen odotetaan olevan monelta osin samantyyppinen kuin vastaava hanke Etiopiassa. Etiopiassa edellisen ohjelman yhteydessä toteutetun kahvihankkeen opit hyödyttävät siten myös tätä kahvihanketta. Molemmissa Itäisen Afrikan maissa kahvintuottajat kohtaavat samanlaisia haasteita, joihin molemmat hankkeet pyrkivät vastaamaan. Molempien hankkeiden odotetaankin edistävän esimerkiksi kahvin tuotannon kasvua ympäristön kannalta kestävien viljelymenetelmien avulla, tuotannon laadun parantumista sekä tukevan erilaisten kahvinviljelijöiden ja työntekijöiden oikeuksien toteutumista ja tulojen kasvua. Hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että varsinkin naisten, nuorten ja vammaisten henkilöiden rooli ja vaikutusvalta kahvin tuottajaosuuskunnissa ja kahvin tuotannossa ylipäätään, vahvistuu. Molemmissa hankkeissa on vahva ilmastonmuutos- ja ympäristöpainotus ja niiden odotetaan tukevan esimerkiksi päästöhyvityshankkeiden suunnittelua. Ympäristön suojelua odotetaan edistettävän monin tavoin kuten puiden istutuksella tai uusien, parannettujen liesien käyttöönotolla. Hankkeen piirissä on viisi osuuskuntaa, johon kuuluu noin 17 000 kahvinviljelijää. Kumppaneihin kuuluu Fairtrade Africa ja Fairtrade Max Havelaar Switzerland.

Kaakao on yksi Ghanan talouden keskeisimmistä tukipilareista ja tärkeä elinkeino maaseudulla. Kaakaoviljelmillä esiintyy edelleen lapsityövoiman käyttöä, mikä usein estää tai häiritsee lasten säännöllistä koulunkäyntiä. Ghanan tilastokeskuksen (Ghana Statistical Service) mukaan 28 % maan 5–14-vuotiaista lapsista altistuu lapsityölle. Heistä yli puolet tekee työtä maanviljelyn parissa ja suurin osa (65 %) työskentelee kaakaoviljelmillä. Noin neljännes kaakaoviljelmillä työskentelevistä lapsista tekee terveydelle tai turvallisuudelle haitallista työtä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa lasten oikeuksia ja vähentää lapsityön ja pakkotyön riskejä Ghanan kaakaoviljelijöiden yhteisöissä. Seurantajärjestelmän avulla ennaltaehkäistään ja havaitaan lapsityötapauksia. Havaittuihin tapauksiin puututaan, ja tietoisuutta lasten oikeuksista kasvatetaan kouluissa, yhteisöissä ja osuuskunnissa. Projekti pyrkii vaikuttamaan päättäjiin ja tehostamaan lapsityön vastaisia linjauksia ja toimia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Lisäksi vaikutetaan nuorisoon kohdistuvaan politiikkaan ja nuorten työllistymiseen tähtääviin toimiin.

Kohderyhmään kuuluu 12 650 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka asuvat 106 eri viljelijäyhteisössä Ghanan Asunafo North, Asunafo South, ja Ayensuanon kunnissa. Noin puolet kohderyhmästä on tyttöjä. Hankkeen kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Tony’s Chocolonely, International Cocoa Initiative (ICI), Asunafo Union ja Asetenapa Cooperative.

Ghanan kaakaosektorin pienviljelijöiden elinkeinot ovat haavoittuvaisia ilmasto- ja ympäristöriskeille varsinkin silloin, kun kaakao on perheen ainoa tulonlähde. Metsäkato ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen heikentävät ekosysteemejä, kun metsiä kaadetaan pois kaakaoviljelmien tieltä.

Sankofa 2.0 pyrkii parantamaan kaakaoviljelijöiden ilmastoresilienssiä ja monipuolistamaan tulonlähteitä dynaamisen peltometsäviljelyn (Dynamic Agroforestry) ja muiden ilmastoystävällisten viljelymallien keinoin. Malleissa yhdistetään kaakaopuiden kasvatus ruoan ja raaka-aineiden, mm. hedelmien, vihannesten tai muiden puiden, kasvatukseen. Näin kaakaoviljelijät saavat ruokaa ja tuloja myös silloin, kun kaakaopuut eivät ole vielä tuottoisia. Hankkeen kaupallinen kumppani Halba, joka on osa Coop-kauppaketjua, sitoutuu maksamaan kohderyhmän viljelijöille elämiseen riittävät ansion (Fairtrade’s Living Income Differential) ostamastaan kaakaosta. Viljelijöitä tuetaan hallitsemaan talouttaan paremmin muun muassa yhteisöllisen säästötoiminnan avulla. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kaakaotuottajien osuuskunta Kuapa Kokoo Farmers Unionin (KKFU) kapasiteettia mm. luomutuotannon, huolellisuusvelvoitteen ja digitalisaation osalta. Sankofa 2.0 lisää viljelyn tuottavuutta ja laatua, vahvistaa tuottajaosuuskuntien toiminnan kestävyyttä sukupolvenvaihdosten yli aktivoimalla nuoria, ja edistää luonnonvarojen kestävämpää käyttöä.

Suoraan kohderyhmään kuuluu lähes 4000 maailman suurimman kaakaontuottajien osuuskunnan, KKFU:n jäsentä perheineen ja yhteisöineen. Epäsuorasti hanke koskettaa lähes 20 000 ihmistä. Hankkeessa on useita kumppaneita, mukaan lukien Fairtrade Africa, Halba (Coop Switzerland), Kuapa Kokoo Farmers Union (KKFU), ITC, Fairtrade Max Havelaar Switzerland WWF, NDF ja ECOTOP.

Reilun kaupan kriteerit kieltävät lapsityövoiman käytön tiukasti. Kriteereistä huolimatta mikään organisaatio ei voi taata, ettei lapsityövoimaa esiintyisi tuotantoketjuissa lainkaan. Todellisuudessa lapsityövoima on yhä todellinen ongelma kaakaosektorilla. Useiden tutkimusten mukaan Ghanan kaakaosektorilla alaikäisiä lapsia altistuu lapsityölle jatkuvasti. Noin neljännes heistä tekee terveydelle tai turvallisuudelle haitallista työtä. Lisäksi useat haavoittuvaisessa asemassa olevat aikuiset, kuten siirtolaiset ja torpparit, altistuvat pakkotyölle kaakaosektorilla.

Hankkeen tavoite on vähentää lapsityön ja pakkotyön hyväksikäytön riskiä kaakaontuotannossa Ghanassa. Hankkeessa pyritään kasvattamaan kestävin tavoin tuotetun kaakaon myyntiä ja osuuskuntien kilpailuetua toimeenpanemalla kustannustehokas lapsityön seuranta- ja oikaisujärjestelmä markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena on lasten ja haavoittuvaisten aikuisten suojeleminen väärinkäytöksiltä ja osuuskunnan valmius havaita, oikaista ja vähentää lapsi- ja pakkotyötapauksia. Tietoisuutta lasten oikeuksista kasvatetaan yhteisöiden jäsenten, viljelijöiden, torppareiden, lasten, koulujen, lastensuojelukomiteoiden, perinteisten johtajien ja paikallisten päättäjien keskuudessa. Lisäksi pyritään kasvattamaan osuuskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa lastensuojelupolitiikkaan ja lisäämään yhteistyötä osuuskunnan ja päättäjien välillä lastensuojelujärjestelmien kehittämiseen liittyen.

Hanke toteutetaan maailman suurimman kaakao-osuuskunnan, Kuapa Kokoo Farmers Unionin (KKFU) jäsenyhteisöissä. Kohderyhmään kuuluu yhteisöjen lapsia. Hanke linkittyy tiiviisti Sankofa 2.0 hankkeen kanssa, sillä ne toteutetaan saman osuuskunnan piirissä. Hankkeen keskeisiin kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Halba (Coop Switzerland), Kuapa Kokoo Farmers Union (KKFU), ja Fairtrade Max Havelaar Switzerland.

Monimutkaiset rakenteelliset ongelmat, kuten epävakaat markkinat ja alhaiset hinnat, leimaavat Länsi-Afrikan kaakaosektoria. Viljelijöiden tulot ovat alhaisia, jopa alle dollarin päivässä. Perheet ovat riippuvaisia kaakaomarkkinoista, sillä keskimäärin 80 % tyypillisen kaakaonviljelijän kotitalouden tuloista tulee kaakaosta. Osuuskuntien liiketoimintataidot kaipaavat vahvistamista ja investointeja varten tarvittavaan rahoitukseen on vaikeaa päästä käsiksi. Naisten asema taloudellisessa päätöksenteossa on heikko, vaikka lähes puolet viljelijöistä on naisia. Lisäksi nuorten osallistuminen sektorin toimintaan on vähäistä, vaikka nuorisotyöttömyys jatkaa kasvuaan.

LEAP on kunnianhimoinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa norsunluurannikkolaisten kaakaonviljelijäperheiden toimeentuloa. Päämääränä on, että 30 % viljelijöistä saavuttaisi elämiseen riittävän tulotason vuoteen 2025 mennessä ja 75 % vuoteen 2030 mennessä. Hanke pyrkii parantamaan riskinhallintaa ja -sietokykyä sekä yhteisöissä että yksittäisten kotitalouksien tasolla. LEAP vahvistaa kaakao-osuuskuntia ja auttaa niitä tarjoamaan laadukkaita palveluita jäsenilleen. Hanke pyrkii vähentämään kotitalouksien riippuvuutta yhdestä rahakasvista ja monipuolistamaan viljelijöiden tulonlähteitä mm. kehittämällä naisten yrittäjyystaitoja. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joiden avulla kaakaontuottajat pääsevät paremmin käsiksi rahoitukseen ja liiketoiminnan investointeihin.

LEAPin kohderyhmään kuuluu 5 200 kaakaoviljelyä harjoittavaa kotitaloutta, joissa on yhteensä noin 36 400 jäsentä. Hanke toteutetaan neljässä osuuskunnassa (CAKIB, CAUD, CAVA ja COOPAPIG), jotka kaikki kuuluvat ECOOKIM-liittoon. Hankkeen keskeiset kumppanit ovat Fairtrade Africa, Mars, Fairtrade Foundation ja ECOOKIM.

Tyypillisessä kaakaonviljelijäperheessä suurin osa kotitalouden tuloista saadaan yhdestä rahakasvista, kaakaosta. Norsunluurannikolla kaakaonviljelijöiden taloudellinen sietokyky on hataralla pohjalla. Esimerkiksi vaihtelut kaakaon hinnassa, luonnonkatastrofit ja maatilojen rajallinen kapasiteetti ovat riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kotitalouksien tuloihin. Erityisesti haavoittuvimpien viljelijöiden taloudelliset oikeudet ovat vaarassa. Naisten asema taloudellisessa päätöksenteossa on heikko, vaikka lähes puolet viljelijöistä on naisia. Lisäksi nuorten osallistuminen sektorin toimintaan on vähäistä, vaikka nuorisotyöttömyys jatkaa kasvuaan.

Tämä hanke) pyrkii parantamaan kaakaonviljelijöiden ja heidän yhteisöjensä tuloja monipuolistamalla tulonlähteitä. Projekti kohdistuu erityisesti naisiin ja nuoriin jatkaen vuonna 2021 aloitetun Transform-hankkeen työtä. Tavoitteena on turvata perheiden taloudellinen kestävyys ja edistää naisten taloudellista itsenäisyyttä. Hankkeessa kasvatetaan ja vahvistetaan jo aloitettuja naisten yritysprojekteja, jotka keskittyvät kananmunien ja maniokista valmistettavan attiéké-lisukkeen tuotantoon. Tarkoituksena on investoida uusiin ympäristöystävällisiin tulovirtoihin ja optimoida uusien liiketoimintamallien jakelukanavia.

Hanke koskettaa suoraan 103 naista ja vaikuttaa epäsuorasti noin 515 yhteisön jäseneen. Projekti toteutetaan neljässä osuuskunnassa (Coobadi, CAAM, Capressa ja Coopaza) Norsunluurannikolla. Kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Sustainable Food Lab, Ben & Jerry’s, Fairtrade Foundation ja Kocam Bio.

Madagaskar on luokiteltu yhdeksi vähiten kehittyneistä maista ja hauraaksi valtioksi. Sillä on kuitenkin merkittävä rooli globaaleilla vaniljamarkkinoilla, sillä maa tuottaa yli 60 % koko maailman vaniljatarjonnasta. Vaniljaa käytetään erilaisissa tuotteissa, kuten suklaassa ja jäätelössä, ja sen toimitusketjuihin kuuluu laaja valikoima kansainvälisiä yrityksiä, brändejä sekä pienviljelijöitä ja kuluttajia. Vaniljan toimitusketjuissa on suuria ihmisoikeusriskejä esimerkiksi hyväksikäytön, köyhyyden ja lapsityön osalta. Madagaskarilaiset vaniljan tuottajat toimivat usein globaalien hintaheilahteluiden pyörteessä, mikä heikentää heidän toimeentulojen kestävyyttä. Lisäksi he kohtaavat tuottavuusongelmia, rikollisuutta ja luonnonkatastrofeja, kuten sykloneita ja maanvyörymiä.

Useimmat vaniljanviljelijät Madagaskarilla ovat pienviljelijöitä, joiden toimeentulo on riippuvainen vaniljasta. Tuottajien saadut tulot vaniljan myynnistä ovat usein riittämättömiä ja tuotanto voi kärsiä alhaisesta tuottavuudesta sekä tuotteiden laadusta. Lisäksi tuottajilla on usein vain rajalliset mahdollisuudet toteuttaa ja edistää omia ihmisoikeuksiaan tai saada ääntään kuuluviin globaaleilla markkinoilla. Lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ovat hankkeessa tärkeässä asemassa.

Hanke keskittyy vaniljasektorin tuottavuuden, arvonlisäyksen ja osuuskuntien liiketoiminnan kehittämiseen Madagaskarissa. Hankkeen kehitysvaikutus tähtää vaniljan tuottajien kestävien toimeentulojen turvaamiseen, riskiensietokyvyn ja kokonaiskapasiteetin vahvistamiseen. Odotettavia tuloksia ovat vaniljanviljelijöiden tulojen kasvu, kestävä maaperä ja kasvien terveys sekä vaniljan tuottavuuden kasvu. Paikallisia pienviljelijäorganisaatioita vahvistetaan osallistavammiksi ja monipuolisimmaksi. Hankkeessa on noin 300 suoraa hyödynsaajaa (viljelijää) sekä heidän kotitalouksiaan (arviolta 900 henkilöä) kahdesta viiteen vaniljaosuuskunnassa. Hankkeen kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Fairtrade Foundation, Virginia Dare ja Ben & Jerry’s.

Etelä-Afrikan viinisektorilla on tärkeä taloudellinen rooli ja se tarjoaa työmahdollisuuksia paikallisille, siirtolaisille ja kausityöntekijöille. Paikallisen viinisektorin työolosuhteet ovat kuitenkin haastavat, sillä palkat ovat hyvin alhaiset, työpäivät pitkiä ja työntekijät saattavat kohdata syrjintää eikä heidän ihmis- tai työoikeutensa välttämättä toteudu. Erityisesti rypäleiden korjuussa käytetään paljon kausityötä, mikä asettaa työntekijät haavoittuvaan asemaan. Työsopimukset voivat olla verbaalisia, asumisolot epäinhimillisiä ja palkat alhaisempia kuin vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkat. Alkoholismi on alalla vallitseva ongelma. Lisäksi ammattiliittojen ja viljelytilojen johdon suhteet ovat usein tulehtuneita ​​ja työntekijöiden järjestäytymisaste hyvin alhainen, ja ammattiyhdistysliikekin on pahasti sirpaloitunut.

Hanke tarttuu palkkakysymyksiin, naisten, nuorten ja siirtolaisten syrjintään sekä ammattiliittojen kohtaamiin haasteisiin. Hankkeen tavoitteena on luoda ihmisarvoiset työmahdollisuudet rypäletilojen työntekijöille Etelä-Afrikan Western Cape -maakunnassa. Odotettavissa on, että tuottajayhteisöt ovat paremmin valmistautuneita vähentämään terveysriskejä, yritykset ovat lisänneet vuoropuhelua oikeudenhaltijoiden kanssa ja työnantajien ja ammattiliittojen väliset suhteet ovat parantuneet sekä työntekijöiden työehtosopimukset ovat heille suotuisampia. Hanke jatkuu Reilun kaupan aiemmasta kehitysyhteistyöohjelmasta. Uuden vaiheen tavoitteena on vahvistaa työntekijöitä 26 viinitilalla Etelä-Afrikassa, ja lopullisina hyödynsaajina on yhteensä 28 000 työntekijää. Hankkeella edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä naistyöntekijöiden ja haavoittuvien ryhmien, kuten vammaisten, voimaantumista. Hankkeen kumppaneihin kuuluu Fairtrade Africa, paikallisia ammattiliittoja, Etelä-Afrikan viinituottajien kattojärjestö (WOSA) ja Alko.

Asianmukaisen huolellisuuden velvoite (HREDD) on kasvava liike maailmanlaajuisesti. Se on jatkuva prosessi, jonka avulla yritykset toteuttavat vastuutaan ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisesta toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Globaalit toimitusketjut ovat usein pirstoutuneita, monimutkaisia ​​ja vailla läpinäkyvyyttä. Ihmisoikeusloukkauksia esiintyy erityisesti alueilla, joilla lainsäädäntö on puutteellista ja joilla oikeudenhaltijoiden kyky toteuttaa oikeuksiaan on rajallinen. Toisin sanoen toimitusketjudataa voi olla vaikea jäljittää, vaikka yritys tai kansalaisjärjestö haluaisi toimia vastuullisesti.

HREDD-lähestymistapa tarjoaa konkreettisen ratkaisun työkaluineen. Se opastaa, kuinka aloittaa prosessi ihmisoikeusloukkausten käsittelemiseksi ja korjaamiseksi toimitusketjuissa. Käytännössä yrityksiä odotetaan tunnistamaan ja käsittelemään vakavimmat ihmisoikeus- ja ympäristöongelmansa sekä käymään vuoropuhelua oikeudenhaltijoiden kanssa. Vaikka monet kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän järjestöt osallistuvat HREDD-keskusteluihin, harvoilla on sekä ihmisoikeusperustainen näkökulma että syvällinen ymmärrys globaaleista toimitusketjuista. Hanke pyrkii toimimaan yhdessä päättäjien ja yrityksien kanssa HREDD-sääntelyn ja liiketoimintakäytäntöjen kehittämiseksi ja konkreettisien vaikutuksien saavuttamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tuottajien ääntä ja vaikutusvaltaa kukka-, kaakao- ja viinin toimitusketjuissa. Odotamme hankkeen lisäävän dialogia sekä synnyttävän yhteisymmärrystä ja -työtä toimitusketjun toimijoiden kesken. Odotettuja tuloksia ovat muun muassa tuottajaorganisaatioiden paremmat valmiudet osallistua yritysten HREDD-työhön ja parantuneet kauppasuhteet toimitusketjun toimijoiden välillä. Hanke tukee ohjelman muita hankkeita ja niiden toimitusketjuja. Oikeudenhaltijat ovat samat kuin muissa hankkeissa, ja hankkeella odotetaan olevan laajempi sektorin kattava vaikutus. Kumppaneita ovat Fairtrade Africa, Wines of South Africa (WOSA) sekä useat ammattiliitot.

Kahvi on tärkeä toimeentulojen lähde Boliviassa ja suurin osa paikallisista kahvinviljelijöistä on pienviljelijöitä. Kahvin markkinahinta on kuitenkin epävakaa ja viljelijöiden tulot ovat usein alhaiset. Ilmastonmuutos ja sen vaihtelevat sääolosuhteet, maaperän eroosio ja tuholaisten leviäminen ovat asettaneet kahvinviljelijät haavoittuvaan asemaan. Bolivian kahvisektori on kärsinyt kahviruosteesta (Hemileia Vastatrix -sieni) vuodesta 2014 lähtien, jolla on ollut tuhoisia vaikutuksia kahvin tuottavuuteen, laatuun ja tuloihin. Lisäksi nuorten muutto kaupunkeihin on vähentänyt kahvituotannon jatkumista paikallisissa yhteisöissä ja osittain altistanut nuoret köyhyydelle, hyväksikäytölle ja ahtaille työmarkkinoille urbaanien siirtolaisten suuren määrän vuoksi. Toisaalta työntötekijöinä muuttoliikkeelle ovat olleet maaseudun kahviyhteisöjen rajalliset mahdollisuudet ja koulutusmahdollisuuksien puute. Muita haasteita ovat esimerkiksi pienviljelijöiden rajallinen taloudellinen kapasiteetti investoida kahvintuotantoon, kahvisatojen heikko laatu ja alhainen tuottavuus sekä naisten aliedustus johtotehtävissä.

Hankkeella pyritään edistämään osuuskuntiin kuuluvien kahvin pienviljelijöiden toimeentulon kestävyyttä. Hankkeelta odotetaan, että erityisesti nuoret ja naiset osallistuvat aktiivisesti yhteistoiminnalliseen päätöksentekoon. Hankkeen taloudellisen kestävyyden osalta hanke parantaa osuuskuntien liikkeenjohdon osaamista sekä kahvin tuottavuutta ja laatutasoa vastaamaan muuttuviin sääolosuhteisiin ja markkinoiden kysyntään. Hanke kohdistuu noin 400 pienviljelijään kuudessa osuuskunnassa Bolivian Caranavin alueella. Pääkumppanit ovat Latinalaisen Amerikan ja Karibian Reilun kaupan pientuottajien verkosto CLAC, Fairtrade Germany ja Lidl.

Hondurasissa kahvia viljelee noin 100 000 perhettä ja se työllistää satoaikana jopa yli miljoona ihmistä. Kahvi onkin maan tärkein vientituote. Ilmastonmuutos uhkaa kahvintuotantoa Keski-Amerikassa, ja se on yksi suurimmista siirtolaisuutta aiheuttavista tekijöistä. Monet hondurasilaiset kahvinviljelijäperheet ja erityisesti nuoret ovat joutuneet jättämään tilansa ja muuttamaan paremman elinkeinon toivossa ulkomaille.

Hanke tukee pienten kahvintuottajien ilmastoresilienssiä Hondurasissa ja vahvistaa paikallisten kahvintuottajaorganisaatioiden kapasiteettia. Hanke seuraa kahta aikaisempaa hankevaihetta (2014–2016 ja 2017–2019). Ensimmäisessä hankevaiheessa keskityttiin Keski-Amerikkaan iskeneeseen kasviruosteeseen, Hemileia Vastatrix -sienen leviämiseen. Toisessa hankevaiheessa keskityttiin puolestaan osuuskuntien hallinnollisten valmiuksien ja työntekijöiden oikeuksia koskevan tietämyksen vahvistamiseen. Kahvin tuottavuutta ja laatua parannettiin sekä ympäristön kestävyyttä ja luomuviljelyä tuettiin koulutuksilla. Hankkeen kolmas vaihe jatkaa ja vahvistaa tukeaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kestävien viljelykäytäntöjen luomiselle. Samalla pienviljelijöitä kannustetaan monipuolistamaan tulojaan koulutuksien kautta. Kiinnitämme myös enemmän huomiota nuorten, naisten ja muiden haavoittuvien ryhmien voimaantumiseen, heidän vaikutusvaltansa lisäämiseen koko kahvin arvoketjuissa ja päätöksenteossa.

Hankkeen tavoitteena on edistää kahvintuottajien ja työntekijöiden kestävää toimeentuloa. Siten hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kahviosuuskuntien taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Toteutamme kaksi pilottia, joiden teemoina ovat lapsityön hyväksikäytön ehkäisy kahvinviljelyssä sekä strategian luominen elämiseen riittävän palkan takaamiseksi tuottajille ja työntekijöille. Hankkeeseen on valittu 16 Reilun kaupan osuuskuntaa Hondurasissa. Hankkeen suorina hyödynsaajina ovat 2 000 pienviljelijää, joista 26 % on naisia sekä 550 työntekijää. Noin 23 % hyödynsaajista kuuluu alkuperäisväestö lencoihin. Hankkeen kumppaneina ovat Latinalaisen Amerikan ja Karibian Reilun kaupan tuottajaverkosto CLAC ja Hondurasin Reilun kaupan tuottajajärjestöjen verkosto CHPP. Muita kumppaneita ovat saksalainen kauppaketju ALDI, hondurasilaiset kahvisektorin kehittämis- ja markkinointitahot, Fairtrade Germany, World vision Honduras ja Plan Honduras.