Julkiset hankinnat

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain kymmenillä miljardeilla euroilla, ja näistä noin 75 prosenttia tehdään kunnissa. Vastuullisilla hankinnoilla on suoria positiivisia vaikutuksia, ja lisäksi niillä myös näytetään esimerkkiä ja ohjataan markkinoiden kehitystä.

Julkisen sektorin merkitys markkinavaikuttajana on huomattava, ja kunnilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää tätä valtavaa ostovoimaansa viisaasti. Koska julkisyhteisöjen hankinnat vaikuttavat markkinoihin ja yksityiseen kulutukseen, on perusteltua, että julkisyhteisöt tarkastelevat hankintojensa vaikutuksia laajemminkin.  

Lisäksi YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet linjaavat, että valtioiden tulisi edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista yrityksissä, joiden kanssa niillä on kaupallista toimintaa. Valtion tulee siis kantaa oma velvollisuutensa suojella ihmisoikeuksia oman taloudellisen toimintansa, mukaan lukien julkisten hankintojen, kautta. Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat voidaan nähdä myös yhtenä tapana toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.  

Suomen ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin vuonna 2020. Yksi strategian visioista on, että Suomi on 2020-luvulla eurooppalainen edelläkävijä julkisten muun muassa hankintojen ekologisessa ja sosiaalisessa vastuullisuudessa. Hankintastrategian tavoitteena onkin lisätä julkisten hankintojen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. 

Myös kuntalaiset odottavat kunnilta ja kaupungeilta vastuullisuutta. 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kuntien tulee näyttää esimerkkiä vastuullisilla hankinnoillaan, ja yli kaksi kolmesta on sitä mieltä että, että sosiaalista vastuullisuutta ja ympäristövastuullisuutta tulee suosia vaikka hinta olisi korkeampi*. 

Oletko kunnassasi päättäjän roolissa? Haluatko edistää oman kuntasi vastuullisia hankintoja? Käy tilaamassa #vaikutahankinnoilla -kampanjan uutiskirje ja liity kampanjan facebook-ryhmään.

*Kuluttajakyselyn toteutti Kantar TNS Agri Ympäristömerkintä Suomi Oy:n, Reilu kauppa ry:n, Pro Luomu ry:n ja EkoCentrian toimeksiantamana. Tutkimuksen vastaajamäärä oli 1 104 ja se tehtiin tammikuussa 2021 sähköisenä kyselynä Kantar Gallup Forum vastaajapaneelissa. Kohderyhmään kuuluivat 18–74-vuotiaat suomalaiset.