Yritysvastuudirektiivin läpimeno vaakalaudalla

Suomi on kohauttamassa olkapäitään yritysvastuudirektiiville. Reilu kauppa arvioi, että direktiivin kaatuminen lisäisi epävarmuutta siitä, millaisia vastuullisuustoimia yrityksiltä kussakin maassa odotetaan. Direktiivi parantaisi niiden yritysten ja alkutuottajien kilpailukykyä, jotka huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä.

Reilu kauppa ry vetoaa yhdessä 27 muun suomalaisen kansalaisjärjestön kanssa Suomea äänestämään EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta. Jäsenmaat äänestävät direktiivistä Euroopan unionin neuvoston kokouksessa tämän viikon perjantaina.  

Hallitus linjasi viime viikolla, että Suomi voi päättää pidättäytyä äänestämästä yritysvastuudirektiivin puolesta. Äänestämisestä pidättäytyminen tarkoittaisi käytännössä esityksen vastustamista. Muutaman muun maan kanssa Suomen kielteinen kanta voi pahimmillaan jopa kaataa direktiiviesityksen. 

”Olemme hämmentyneitä ja pettyneitä, että hallitus on yhtäkkiä valmis riskeeraamaan historiallisen direktiivin, jota Suomi on itse ollut vaatimassa”, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen sanoo tiedotteessa.   

Suomi päättää virallisen kantansa yritysvastuulaista eduskunnan suuren valiokunnan kokouksessa tämän viikon torstaina, eli päivää ennen EU:n äänestystä. Kansalaisjärjestöt toimittivat tiistaina suuren valiokunnan jäsenille 28 järjestön kirjeen, jossa kansanedustajia pyydetään huolehtimaan, että Suomi äänestää EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta.  

”Direktiivi parantaa niiden yritysten ja alkutuottajien kilpailukykyä, jotka huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä. Suomalaisyrityksissä on laajaa kannatusta yhtenäiselle EU-tason yritysvastuulaille ja sen kaatuminen lisäisi epävarmuutta siitä, millaisia vastuullisuustoimia yrityksiltä kussakin maassa odotetaan”, muistuttaa Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki. 

Miksi yritysvastuudirektiivi?

Reilu kauppa ry on jo vuosia ajanut juridisesti velvoittavaa, YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin nojaavaa huolellisuusvelvoitetta (CSDDD), koska:  

  • Direktiivi parantaa niiden yritysten ja alkutuottajien kilpailukykyä, jotka huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä. Se parantaa tuotantoketjujemme kestävyyttä ja resilienssiä ilmaston ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä.
  • Ihmisoikeusloukkausten uhrien on nykyisellään aivan liian hankalaa ja usein vaarallistakin puolustaa oikeuksiaan. Direktiiviin neuvotellut keinot parantavat haavoittuvimmassa asemassa olevien pääsyä oikeuteen ovat tarpeellisia ja ne pystytään Suomessakin toteuttamaan. Yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten, kuten lapsi- ja pakkotyön uhrien oikeusturvan takaaminen on olennainen osa Suomea ja EU:ta velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia. Ryhmäkanneoikeuden mahdollistamista suosittelee mm. Euroopan perusoikeusvirasto FRA.
  • Direktiivin avulla vähennetään epäreilua kilpailua, parannetaan vastuullisesti toimivien yritysten ja alkutuottajien asemaa, vähennetään haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia sekä tuodaan läpinäkyvyyttä tuotantoketjuihin kuluttajien ostopäätösten tueksi. 
  • Suomalaisyrityksissä on laajaa kannatusta yhtenäiselle EU-tason yritysvastuulaille. Saksassa, Ranskassa ja Norjassa on jo erilaiset yritysvastuulait eivätkä yritykset toivo lisää pirstaleisuutta ja epävarmuutta sille, millaisia vastuullisuustoimia niiltä kussakin maassa edellytetään. 
  • CSDDD on olennainen osa laajempaa vastuullisen yritystoiminnan sääntelykokonaisuutta. CSDDD kertoo, miten yritysten tulee huolehtia toimintansa vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. EU:ssa on jo voimassa sijoitustoimintaa ohjaava taksonomia-asetus sekä kestävyysraportointidirektiivi CSRD, joka määrittelee, mitä yritysten tulee vastuullisuustoimista raportoida. Nämä molemmat säädökset jäävät vajaiksi ilman kokonaisuuteen suunniteltua CSDDD:tä. 

 

Lue Reilun kaupan ja FIBSin yritysvastuuselvityksestä

Kysy lisää aiheesta

Josetta Nousjoki

Vastuullisuusjohtaja