Yritysten ihmisoikeusvastuu

Yritysten rooli ihmisoikeuksien edistämisessä selkiytyi käänteentekevällä tavalla 2000-luvun alussa.

Ihmisoikeudet kirjattiin ylös jo 1940-luvulla: jokaisella ihmisellä on oikeus elää vapaana pelosta ja puutteesta. Samalla vahvistettiin, että valtioiden tehtävä on turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.

Yritysten rooli puolestaan selveni vuonna 2008, jolloin saavutettiin maailmanlaajuinen yhteisymmärrys siitä, että yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysten odotetaan

  1. kartoittavan oman toimintansa ja tuotantoketjujensa ihmisoikeusongelmia
  2. minimoivan ja korjaavan suurimmat ongelmat
  3. raportoivan julkisesti suurimmat ongelmansa ja edistyksensä niiden korjaamiseksi.

Yhteisymmärrys kirjattiin YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin (UN Guiding Principles on Business and Human Rights, UNGP).

Suomestakin löytyy monta edelläkävijäyritystä, jotka ovat ryhtyneet arvioimaan ihmisoikeusvaikutuksiaan ja etsimään keinoja suurimpien ihmisoikeusriskien pienentämiseksi. Esimerkiksi Kesko, S-ryhmä, Tuko ja Tokmanni ovat allekirjoittaneet yhteisen näkemyksen ihmisoikeusvastuunsa täyttämisestä.

Myös lakeja on päivitetty. Vuodesta 2018 alkaen Suomen kirjanpitolaki on edellyttänyt noin sadalta suurimmalta yritykseltä vuosittaisen raportin niiden ihmisoikeustoimista – tai perustelun toimien puuttumiselle.

Kansainvälisesti Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Hollannissa ja Australiassa on voimassa tai valmisteilla vielä vahvemmat lait yritysten ihmisoikeusvastuusta.

Reilu kauppa rohkaisee ja tukee suomalaisyrityksiä kunnianhimoiseen ihmisoikeustyöhön järjestämällä aiheesta koulutuksia ja työpajoja ja välittämällä tietoa kansalaisyhteiskunnan odotuksista.

Monet elintarvike- ja tekstiilialan yritykset voivat hyödyntää Reilu kauppa -sertifiointia kielteisten ihmisoikeusvaikutusten minimoimiseen – mutta kokonaisvastuu säilyy aina yrityksellä itsellään.

Olisi sekä ihmisten että vastuullisten yritysten etu, että kaikki yritykset patistettaisiin laittamaan resursseja vastuullisuustyöhön.


Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahin Yritysten ihmisoikeusvastuu -esitys, toukokuu 2018

YK:n periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta

Yritysvastuuta tukeva politiikka vahvistuu – paitsi Suomessa, uutinen 12.6.2018