Tutkimus: Suklaan kohdalla ei hyväksytä lapsityövoiman käyttöä, mutta moni ei tule sitä ajatelleeksi ostotilanteessa
3.4.2020

Pääsiäinen on yksi suklaan vuosittaisista huippusesongeista. Reilun Pääsiäinen on yksi suklaan vuosittaisista huippusesongeista. Reilun kaupan tekemän Suomalaisten vastuulliset valinnat -tutkimuksen mukaan moni vastaajista haluaa valita vastuullisesti tuotettua suklaata ostoskoriinsa. Erityisesti lapsityövoiman käyttö vaikuttaa suurimmalla osalla kielteisesti suklaan ostopäätökseen. Kuitenkaan moni ei yhdistä suklaaseen lapsityövoiman käyttöä. 

Pääsiäinen on yksi suklaan vuosittaisista huippusesongeista, jolloin ostoskärryihin päätyy runsaasti kaakaopavuista valmistettuja tuotteita aina rairuohon sekaan piilotettavista värikkäistä pääsiäismunista leivontaan käytettävään kaakaojauheeseen. Myös vallitsevassa poikkeustilanteessa suklaata päätyy nyt entistä herkemmin ostoskoriin, kun uudenlaisen tilanteen keskelle kaivataan pientä hemmottelua.

Reilu kauppa ry selvitti suomalaisten tietoisuutta ja näkemyksiä vastuullisesti tuotettua suklaata kohtaan Suomalaisten vastuulliset valinnat -tutkimuksessaan. Tulosten mukaan vastuulliset valinnat kiinnostavat vastaajia myös makeishyllyllä – lähes puolet heistä (49,2 %) valitsisi ostohetkellä vastuullisesti tuotettua suklaata erittäin tai melko todennäköisesti, jos sitä olisi ostohetkellä tarjolla. Nuoret vastaajat päätyisivät vastuullisesti tuotettuun suklaaseen hieman vanhempia ikäryhmiä todennäköisemmin. Lähes yhtä useat vastaajat (44,3 %) ovat valmiita maksamaan vastuullisesta tuotetusta suklaasta enemmän.

Onko suklaan valmistuksessa käytetty lapsityövoimaa?

Lapsityövoiman käyttö kaakaoviljelmillä nousi Suomalaisten vastuulliset vLapsityövoiman käyttö kaakaoviljelmillä nousi Suomalaisten vastuulliset valinnat -tutkimuksen mukaan selkeästi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Lähes kolme neljännestä jättäisi suklaan ostamatta, jos suklaaseen käytetyllä kaakaoviljelmällä on käytetty lapsityövoimaa. Lapsityövoiman käyttö vaikuttaisi tutkimuksen vastaajista eniten (82,9 %) 65–74-vuotiaisiin.

Tutkimukseen vastanneista hieman yli kolmannes (36,5 %) vastaajista Tutkimukseen vastanneista hieman yli kolmannes (36,5 %) vastaajista luottaa, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti ja sitä voi syödä hyvällä mielin. Toisaalta vastaajista hieman vajaa kolmannes (31,2 %) epäilee sitä ja loput eivät osaa ottaa kantaa.

”Pitkälle jalostetun ja teollisesti tuotetun, ja jopa lähialueella valmistetun suklaan osalta monikaan ei tule ajatelleeksi keskeisen raaka-aineen alkuperän, kaakaopavun, vastuullista viljelyä. Esimerkiksi banaanien kohdalla on helpompi mieltää viljelyn vastuullisuus. Suklaassa tai kaakaossa käytetty kaakaopapu voi todellisuudessa olla lapsityövoimalla kerättyä. Tämä saattaa tulla monille yllätyksenä”, toteaa Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen

Vastuullisuudesta ollaan valmiita maksamaan – tulotasosta riippumatta

Suomalaisten vastuulliset valinnat -tutkimuksen mukaan 44,3 % vastaajista olisi valmiita maksamaan enemmän vastuullisesti tuotetusta suklaasta. Naiset olivat vastausten perusteella keskimääräistä maksuhaluisempia kuin miehet. Tulotaso ei heijastunut maksuhalukkuuteen – matalin ja korkein tuloluokka olivat yhtä valmiita maksamaan vastuullisten valintojen tekemisestä enemmän.  

”On ilahduttavaa, että ihmisten auttamishalu näkyy tutkimuksen vastauksista näin voimakkaasti. Monet meistä haluavat nyt tukea oman lähiseutunsa yrittäjiä ja valmistajia tämän hetkisessä, haastavassa tilanteessa. Vastuullinen ajattelu ja auttamisen halu olisi hyvä ulottaa omaan ostopäätökseen myös silloin, kun omassa lähikaupassa tehty valinta vaikuttaa raaka-aineeseen, tässä tapauksessa kaakaopavun viljelijälle ja hänen lapsilleen saakka. Vastuullisesti valmistetussa suklaassa välittyy auttamisen halu näille kaakaoviljelmien perheille”, Sivonen muistuttaa.

”Myös pääsiäisen aikaan lähes kaikkien ruokakauppojen suklaahyllyistä löytyy Reilun kaupan -merkillä varustettuja vaihtoehtoja. Merkin voi löytää eri valmistajien ja eri makuisista suklaista, myös kaakaoista ja kaakaojauheista. Niitä herkutteluhetkiin valitsemalla autetaan myös heikossa asemassa olevia kauempana ja pitkäjänteisesti koko heidän elämänsä ajan”, Sivonen jatkaa.

Reilu kauppa auttaa kitkemään Ghanassa lapsityövoiman käyttöä

Suurin osa maailman kaakaosta tulee Länsi-Afrikasta. Köyhille perheille lapsityön hyväksikäyttö on edelleen yksi selviytymiskeinoista köyhien alueiden maaseudulla, sillä heillä ei ole varaa palkata työvoimaa töihin.

Ulkoministeriön myöntämän lisärahoituksen turvin Reilu kauppa ry on laajentamassa kehitysyhteistyötään Ghanassa. Hankkeen tavoitteena on pyrkiä kitkemään lapsityövoiman käyttöä puuttumalla sen juurisyihin, kuten maaseudun köyhyyteen.

”Reilun kaupan kriteerit kieltävät lapsityön hyväksikäytön, mutta köyhissä maissa ja etenkin kaakaontuotannossa lapsityö on niin yleistä, että sen ehkäiseminen vaatii erityistä huomiota. Esimerkiksi kahdessa maailman suurimmassa kaakaopapujen tuottajamaassa Ghanassa ja Norsunluurannikolla työskentelee 2,1 miljoonaa lasta terveyttä tai koulunkäyntiä haittaavissa olosuhteissa”, Sivonen kertoo.

”Reilun kaupan osuuskunnat saavat Reilun kaupan lisää, jota he voivat – Reilun kaupan osuuskunnat saavat Reilun kaupan lisää, jota he voivat ohjata esimerkiksi lasten koulutukseen tai terveydenhoitoon. Samoin tietoisuuden lisääminen koko yhteisössä on tärkeää. Reilu kauppa ry:llä on Ghanassa jo käynnissä pilottihanke kaakaontuotannossa, ja lisärahoitus mahdollistaa toiminnan laajentamisen uusille alueille maan sisällä”, Sivonen jatkaa.

Lue lisää hankkeesta: Reilu kauppa ryhtyy ratkomaan lapsityövoiman juurisyitä Ghanassa uudella hankkeella uutinen 31.1.2020


Reilu kauppa edistää suklaan vastuullista tuotantoa

Kaikki Reilun kaupan kaakao tulee pienviljelijöiden tiloilta, joihin kuuluu noin 180 000 pienviljelijää 20:ssä maassa. Eniten viljelijöitä on Norsunluurannikolla ja Ghanassa. Reilun kauppa edistää vastuullista tuotantoa monella vaikutuksella.

Sosiaalinen vastuu

  • Kaakaontuotannossa käytetään lapsia, koska he ovat ketteriä kiipeämään kaakaopuuhun viidakkoveitsen kanssa. Siirtolaisten lapsilla ja orvoilla on erityisen suuri riski joutua ihmiskaupan uhreiksi.
  • Naisten tietoisuuden kasvattaminen lapsityön ongelmista on kulmakivi siinä, että lapsia ei laiteta töihin vaan kouluun. Tärkeää on niin koko yhteisön kuin lasten oman tietoisuuden parantaminen.

Ekonominen vastuu

  • Reilun kaupan sertifioinneissa mukana olevat kaakaon pienviljelijät muodostavat yhdessä kaakao-osuuskuntia, joille maksetaan takuuhintaa ja sen päälle Reilun kaupan lisää.
  • Osuuskunnan jäsenet päättävät yhdessä Reilun kaupan lisän käytöstä. He voivat käyttää varat tuotannon tehostamiseen tai viljelijöiden perheitä hyödyttäviin hankkeisiin kuten koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

Ekologinen vastuu

  • Reilun kaupan sertifioidut tuotantotavat ovat ympäristöystävällisiä. Monella köyhällä viljelijäperheellä on paineita raivata lisää metsää pelloiksi, mikä voi pahentaa ilmastonmuutosta.
  • Reilulle kaupalle on luotu päästökauppajärjestelmä, jonka avulla Reilun kaupan tuottajat voivat myydä päästöoikeuksia, jos he esimerkiksi istuttavat metsää tai panostavat uusiutuvaan energiaan.
  • Kaakaon tuotannossa on noudatettava tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojataan sekä viljelijöitä että luontoa.

Lisätietoja:

Reilu kauppa ry
Toiminnan johtaja Janne Sivonen
Puh. 044 356 9369
janne.sivonen@reilukauppa.fi


Reilu kauppa ry on 33 jäsenjärjestön yhdistys, joka edistää Reilua kauppaa Suomessa ja Baltian maissa, lisensoi Reilun kaupan merkkiä, osallistuu yritysvastuuta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toteuttaa Reilun kaupan viljelijöitä ja työntekijöitä tukevia hankkeita Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.