Pääsiäissuklaan todelliset kustannukset eivät näy hintalapussa

Pääsiäinen on taas tuonut mitä erilaisemmat suklaamunat ja muut herkut kauppojen hyllyille. Valtavia määriä suklaata päätyy kuluttajien ostoskoreihin, vaikka kaakaon hinta on viime vuosien aikana noussut ennätyskorkealle ja samalla suklaa kallistunut.

Kaakaon hintaa ei voi kuitenkaan mitata vain rahassa. Se on yksi raaka-aineista, joiden kulutus kytkeytyy suoraan luontokatoon trooppisilla alueilla eli paikoissa, joissa kaakaota kasvatetaan. Sitran kesällä 2025 julkaiseman selvityksen mukaan suomalaisen kulutuksen luontohaitat syntyvät lähes kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella.

Kaakaota viljellään luonnon monimuotoisuuden kannalta valtavan arvokkailla alueilla. Viljelmien tieltä hävitetään metsää erityisesti Länsi-Afrikassa, jossa tuotetaan valtaosa maailman kaakaosta. Noin puolet siitä kulutamme me eurooppalaiset.

WWF:n tuore raportti kuvaa, kuinka nykyisenlainen kaakaontuotanto on kytköksissä metsäkatoon. Ilmastonmuutos heikentää perinteisten viljelyalueiden soveltuvuutta kaakaolle, mikä lisää painetta raivata lisää metsää. Kyse ei siis ole vain jo tapahtuneesta metsäkadosta vaan myös siitä, että sama kehityskulku uhkaa toistua uusilla alueilla.

Suunta on ollut tuhoisa. Esimerkiksi Norsunluurannikko on jo menettänyt valtaosan metsäpeitteestään, monin paikoin ja myös suojelualueilla juuri kaakaonviljelyn vuoksi. WWF:n raportti varoittaa lisäksi, että paine siirtyy nyt yhä enemmän uusille metsäalueille muun muassa Liberiassa, Nigeriassa ja Kongon alueella. Samaan aikaan kaakaon kysyntä jatkaa kasvuaan sekä Euroopassa että nousevilla markkinoilla, kuten Aasiassa.

Vaikka kuluttaja voi osaltaan tehdä vastuullisia valintoja ostoksillaan, ensisijainen vastuu metsäkadon kitkemisestä toimitusketjuista on yrityksillä, jotka ostavat kaakaota, valmistavat siitä tuotteita ja myyvät niitä kuluttajille. Lisäksi vastuu on päättäjillä: heidän tehtävänsä on varmistaa, ettei piittaamattomuus metsäkadosta tuo yrityksille kilpailuetua.

Juuri siksi WWF on vahvasti puolustanut vastatuuleen joutunutta EU:n metsäkatoasetusta. Sen avulla voidaan estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille ja velvoittaa yritykset osoittamaan, mistä niiden raaka-aineet tulevat. Näin toimitusketjut saadaan näkyviin ja vastuullisuus puheista käytäntöön. Samalla kuluttajan ei enää tarvitse epäillä, onko pääsiäissuklaa tuotettu metsien kustannuksella.

Vaikka metsäkato jatkuu, asetuksen toimeenpanoa on kuitenkin jo lykätty kahdesti. Vuoden 2026 lopun aikataulusta on pidettävä kiinni, sillä metsät eivät kestä enää uusia viivästyksiä.

Samaan aikaan ilmastokriisi vaikeuttaa kaakaon viljelyä alueilla, joilla sitä nyt tuotetaan. Jos emme puutu köyhyyteen, heikkoon jäljitettävyyteen ja metsäkatoa lisääviin toimiin nyt, seurauksena voi olla lisää metsäkatoa juuri siellä, missä monimuotoisuutta on vielä jäljellä.

Onneksi suuntaa voi muuttaa. Vuosittain toteutettava suklaa-alan yritysten vastuullisuutta mittaava Chocolate Scorecard -pisteytys osoittaa, että osa yrityksistä on jo ottanut askelia parempaan suuntaan läpinäkyvyydessä, jäljitettävyydessä, metsäkadon torjunnassa ja viljelijöiden toimeentulon parantamisessa.

Pisteytys kuitenkin myös muistuttaa, että työ on pahasti kesken ja erot yritysten välillä ovat suuria. Se on osoitus sääntelyn tärkeydestä: kun vaatimukset kiristyvät ja odotukset kasvavat esimerkiksi metsäkatoasetuksen myötä, yritykset ryhtyvät toimeen vastuullisuuden parantamiseksi.

Uskomme, että myös suomalaiset yritykset ja päättäjät haluavat rakentaa yhdessä tulevaisuutta, jossa arvokkaat metsät säilyvät, viljelijät saavat hyvään elämään riittävän toimeentulon ja kaakaonviljelyllä on kestävä tulevaisuus. Silloin myös tulevat sukupolvet voivat herkutella pääsiäisenä suklaalla.