Mitä lapsityövoima tarkoittaa – ja miksi se ei ole vieläkään loppunut?

Lapsityö tarkoittaa työtä, joka on haitallista lapsen terveydelle, kehitykselle tai koulunkäynnille. Edelleen 138 miljoonaa lasta tekee työtä, valtaosa maataloudessa. Lapsityö on yleistä esimerkiksi suklaan ja kahvin tuotannossa.

Vuonna 2015 julkaistuissa YK:n Kestävän kehityksen tavoitteissa maailman maat sitoutuivat lopettamaan lapsityövoiman käytön kaikissa sen muodoissa vuoteen 2025 mennessä.

Aikaraja on kuitenkin ehtinyt jo umpeutua, ja lupaus jäi lunastamatta. Unicefin ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2024, ja niiden mukaan melkein 138 miljoonaa lasta tekee työtä ja 54 miljoonaa lasta erityisen vaarallista työtä.

Kehityksen suunta on kuitenkin oikea, sillä vuodesta 2020 lapsityötä tekevien lasten määrä on pudonnut 20 miljoonalla. Suurin pudotus on nähty Aasian ja Tyynenmeren maissa, joissa työtä tekevien lasten osuus on puolittunut kuudesta prosentista kolmeen.

Vaikein tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa lapsityössä on edelleen 87 miljoonaa lasta. Osuus kaikista lapsista on sielläkin pudonnut 24 prosentista 22 prosenttiin, mutta väestönkasvun vuoksi lapsityössä olevien lasten määrä on pysynyt jotakuinkin muuttumattomana 2020-luvulla.

Vuodesta 2000 laskien lapsityön määrä on liki puolittunut 246 miljoonasta lapsesta 138 miljoonaan.

Missä tuotteissa lapsityövoimaa käytetään?

Unicefin ja ILOn mukaan valtaosa lapsityöstä, jopa 61 prosenttia, tehdään maataloudessa. Palvelualalla lapsityöstä tehdään 27 prosenttia ja teollisuudessa 13 prosenttia.

Yhdysvaltain työministeriö kartoittaa säännöllisesti tuotteita, joissa on merkittävä lapsityön käytön riski. Maataloudessa yksi pahimmista lapsityöhön kytkeytyvistä tuotteista on Ghanassa ja Norsunluurannikolla tuotetut kaakaopavut – ja näistä maista tulee 60 prosenttia maailman kaakaosta.

Muita merkittäviä riskituotteita ovat kahvi, banaani, sokeriruoko, tupakka, puuvilla ja palmuöljy. Monissa köyhissä maissa niitä ovat myös tiiliskivet, kulta, jalokivet sekä elektroniikka- ja akkuteollisuuden tarvitsemat mineraalit, erityisesti Kongon demokraattisesta tasavallasta tuleva koboltti.

Koska lapsityön käytön tilanteet muuttuvat, raportissa kerrotaan, että tietyt tuotteet on poistettu riskituotteiden listalta. Esimerkiksi pensasmustikat Argentiinasta, katkaravut Thaimaasta ja suola Kambodžasta eivät enää ole riskituotteita. Uusina tuotteina listalle on lisätty esimerkiksi lyijy, nikkeli ja polyvinyylikloridi ja uusina maina esimerkiksi Etelä-Korea, Hollanti, Mauritius ja Valko-Venäjä.

Hollanti on lisätty listalle siksi, että sen kautta kulkee paljon kaakaota ja siitä valmistettua suklaata Ghanasta ja Norsunluurannikolta.

Reilun kaupan riskikartasta löytyy paljon tietoa lapsityövoimasta sekä siitä, minkä tuotteiden tuotannossa sen riski on erityisen suuri ja miten riskejä voi vähentää tai ehkäistä.

Lapsityövoima Ghanan ja Norsunluurannikon kaakaoviljelmillä

Vaikka lapsityövoima on monen tuotteen kohdalla vähentynyt, suklaan tuotannossa se on edelleen hyvin tavallista. Valtaosa Suomessa myytävien suklaiden, suklaajäätelöiden ja muiden kaakaotuotteiden kaakaosta on peräisin Länsi-Afrikasta.

Norsunluurannikon ja Ghanan kaakaoviljelmien työvoimasta jopa kolmasosa on lapsia. Kaakaon tuotantoalueella työskentelee 1,56 miljoonaa lasta usein raskaissa ja vaarallisissa oloissa. Se tarkoittaa 45 prosenttia alueen lapsista.

Kaakaonviljely on kovaa työtä. Kaakaopuun hedelmät poimitaan puusta ja halkaistaan, jotta päästään käsiksi papuihin. Pavut fermentoidaan, kuivataan, paketoidaan ja myydään jälleenmyyjille.

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja ja hoitavat puita ympäri vuoden, mutta sadonkorjuu on kausityötä. Pääsato korjataan marraskuusta tammikuuhun ja pienempi sato heinä-elokuussa. Monien tuottaja-alueiden väestö kaksinkertaistuu näinä aikoina, kun ihmiset tulevat kausityöhön lapsineen. International Initiative to End Child Labor -organisaation mukaan lapset ovat näinä viikkoina usein poissa kouluista.

Vain yhdeksän suurta yritystä vastaa 75 prosentista kaakaokaupasta maailmassa. Niillä on suuri valta päättää tuotteiden hinnasta ja tuotannon kestävyydestä.

Fairtrade Internationalin mukaan kaakaonviljelyyn liittyy monia toisiinsa limittyviä ongelmia:

Matalan tulotason vuoksi viljelijöillä ei ole varaa investoida ja kehittää tuotantoa.
Köyhyys saa perheet käyttämään lapsia työvoimana, mikä estää lasten pääsyn kouluun.
Heikko tasa-arvotilanne vaikeuttaa naisten mahdollisuuksia saada resursseja ja aiheuttaa syrjintää.
Vallan keskittymisen takia viljelijöillä on vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa kaakaon hintoihin.
Ilmastonmuutos on tehnyt säästä arvaamattoman ja lisännyt kasvitauteja ja tuholaisten määrää.
Metsäkato johtuu tarpeesta saada lisää viljelyalaa ja pahentaa ilmastonmuutosta.

Kansainvälisen kaakaojärjestön ICCOn mukaan pienviljelijät kärsivät lisäksi heikoista sadoista, vanhenevista kaakaopuista, tuholaisista, viljelijöiden ikääntymisestä, maatalouspanosten puuttumisesta, työvoiman kallistumisesta ja heikoista julkisista palveluista.

Kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen kaakaoverkosto Voicen Kaakaobarometrin mukaan kaakaontuotannossa tapahtui käänne 2010-luvun alussa, ja lapsityön riski alettiin ymmärtää aiempaa paremmin. Kaakaontuotannossa työskentelevien lasten määrä on kuitenkin myös tämän jälkeen kasvanut, sillä yhä useammat perheet ovat tulleet mukaan kaakaontuotantoon. Julki tulleet tapaukset ovat kuitenkin olleet vähemmän vakavia. Lapset ovat tehneet vähemmän vaarallisia töitä ja lyhyempiä päiviä.

Kaakaobarometrin mukaan yritysten viestintä on kuitenkin tullut vähemmän avoimeksi. 2010-luvun puolivälistä lähtien monet yritykset raportoivat lapsityöstä avoimemmin, mikä oli tärkeää ilmiön kitkemiselle, mutta viime vuosina avoimuus on kuitenkin vähentynyt.

Mistä lapsityövoiman käyttö johtuu?

Unicefin ja ILOn tutkimusten mukaan lapsityön taustalla on yhteys köyhyyteen, konflikteihin ja huonoon hallintoon. Köyhyys on yksi merkittävimmistä syistä lapsityövoiman käytön takana. Noin kaksi kolmasosaa lapsityöstä tapahtuu perheen parissa. Jos viljelijöillä ei ole varaa palkata aikuisia viljelmilleen, he turvautuvat lastensa työpanokseen sen sijaan, että laittaisivat lapsensa kouluun. Ongelmaa pahentaa työmahdollisuuksien puute sekä työikäisille nuorille että aikuisille. Kun lapset eivät saa koulutusta, se heikentää heidän mahdollisuuksiaan tulevaisuudessa ja ylläpitää köyhyyden kierrettä.

Melkein joka neljäs lapsi matalan tulotason maissa on joutunut lapsityöhön. Korkean tulotason maissa lapsityötä tekevien lasten osuus on alle prosentin. Suurin osa lapsityön uhreista asuu kuitenkin keskituloisissa maissa, sillä muutamat niistä ovat hyvin väkirikkaita.

Jos maassa on konflikti, lapsityötä tekee tilastojen mukaan 21 prosenttia lapsista. Osuus on nelinkertainen verrattuna niihin maihin, joissa ei ole konfliktia tai jotka eivät muuten ole hyvin hauraita.

Kaakaobarometrin mukaan alalla ollaan yksimielisiä siitä, että ongelmien ratkaiseminen edellyttää niin sanottuihin juurisyihin puuttumista. Näitä ovat viljelijöiden köyhyys, laadukkaan koulutuksen puute, infrastruktuurin ja palvelujen puute sekä heikot tietotaidot.

Yksi merkittävimmistä tavoista puuttua köyhyyteen olisi taata viljelijöille ja työntekijöille elämiseen riittävät ansiot. Toisin sanoen yritysten tulisi maksaa viljelijäyhteisöiltä ostamastaan kaakaosta enemmän. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi vuonna 2024 yrityksille ohjeistuksen, joka koskee elämiseen riittäviä ansioita.

Reilu kauppa on julkaissut myös länsiafrikkalaiselle kaakaolle ja monille muillekin tuotteille elämiseen riittävät viitehinnat, joita maksamalla yritykset voivat huolehtia viljelijäperheiden toimeentulosta. Vaikka esimerkiksi kaakaon hinta on ollut viime aikoina aiempaa korkeammalla, vain harva yritys huolehtii, että viljelijä saa sadostaan elämiseen riittävän hinnan.

Mitä lapsityö tarkoittaa?

Lapsityöksi ei lasketa sitä, että maanviljelijän lapset auttavat välillä peltotöissä, vaan haitallisena pidetty lapsityö on selkeästi määritelty. Sallittu työ ei saa olla lapselle vahingollista tai esimerkiksi estää koulunkäyntiä, vaan sen on oltava ikätasoista ja sitä on pystyttävä tekemään kouluajan ulkopuolella.

Lapsityö

Lapsityö tarkoittaa työtä, joka on vaarallista lasten terveydelle ja kehitykselle, vaatii liikaa työtunteja ja/tai on yksinkertaisesti liian nuoren lapsen suorittamaa. Lapsityöksi ei lasketa kevyttä ja turvallista työtä, joka on ikään sopivaa, jota ei tehdä liikaa ja joka ei estä lapsen koulunkäyntiä.

Vaarallinen lapsityö

Vaarallinen lapsityö vahingoittaa lapsen terveyttä, turvallisuutta tai moraalia. Työtä tehdään olosuhteissa, jotka voivat johtaa lapsen kuolemaan, loukkaantumiseen, vammautumiseen tai sairastumiseen. ILO painottaa huomioimaan työt, joissa on riski fyysiselle, henkiselle tai seksuaaliselle hyväksikäytölle, joita tehdään maan tai veden alla, vaarallisissa korkeuksissa, ahtaissa paikoissa tai vaarallisissa ympäristöissä tai joissa käytetään vaarallisia työvälineitä tai käsitellään tai kannetaan raskaita kuormia. Lisäksi tulee huomioida vaaralliset kemikaalit, lämpötilat, äänenvoimakkuus, tärinä ja työajat. Esimerkiksi kotityö voi olla vaarallista työtä, jos pienet lapset tekevät sitä yli 21 tuntia viikossa. Unicef ja ILO luokittelevat vaaralliseksi myös minkä tahansa työn, jota tehdään yli 43 tuntia viikossa.

Kaakaonviljelyssä esimerkiksi terävien työkalujen käyttö, vaaralliset kemikaalit ja raskaiden taakkojen kantaminen tekevät työstä lapsille vaarallista.

Lapsityön pahimmat muodot

Vaarallisen työn kanssa osittain päällekkäin on kolmas määritelmä: lapsityön pahimmat muodot. Tällöin lapset on erotettu perheestään, ja he elävät erittäin vaarallisissa olosuhteissa. Lapsityön pahimpia muotoja ovat muun muassa orjuus ja vastaava pakkotyö, ihmiskauppa, lapsisotilaiden käyttö ja lasten seksikauppa.

Ikävä kyllä myös kaakaon tuotantoon liittyy lapsityön pahimpia muotoja. Kaakaoviljelmillä on havaittu työskentelevän myös alaikäisiä ihmiskaupan uhreja.

Ketkä lapsityötä tekevät?

Lapsityön luonne vaihtelee aloittain. Nuoremmat lapset työskentelevät yleensä maataloudessa. Vanhemmat lapset jakautuvat karkeasti ottaen niin, että pojat tekevät töitä teollisuudessa ja tytöt palvelualoilla.

Unicefin ja ILOn tuoreimpien lukujen mukaan:

Suurin osa lapsityöläisistä on nuoria lapsia: 138 miljoonasta lapsityön uhrista 79 miljoonaa on vain 5–11-vuotiaita.
54 miljoonaa lasta tekee vaarallista lapsityötä: Melkein puolet heistä on alle 15-vuotiaita ja melkein yksi viidestä on alle 12-vuotias. Maataloudessa jopa joka kolmas lapsityöntekijä tekee vaarallista työtä.
Lapsityö vähentää koulunkäyntiä: Lapsityössä olevista 5–14-vuotiaista lapsista 31 prosenttia ei käy koulua, kun taas koulua käymättömien lasten keskiarvo on kahdeksan prosenttia.
Koulusta putoaminen on vielä rajumpaa teini-iässä: 59 prosenttia lapsityön 15–17-vuotiaista uhreista ei käy koulua, kun koko ikäluokan keskiarvo on 14 prosenttia.
Lapsityöntekijät ovat useammin poikia kuin tyttöjä: 5–17-vuotiaista pojista yhdeksän prosenttia on lapsityössä, tytöistä seitsemän prosenttia.
Sukupuolijakauma kuitenkin muuttuu, kun mukaan otetaan yli 21 tuntia viikossa tehtävä kotityö: silloin tyttöjen tekemä lapsityö nousee 11 prosenttiin ja on siis yleisempää kuin pojilla.

Ilmastonmuutos lisää lapsityövoiman käyttöä

Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti maatalouteen ja siitä elantonsa saaviin ihmisiin. Lapsityön käyttöön se vaikuttaa sekä suorasti että epäsuorasti.

Suorin vaikutus on köyhyyden lisääntyminen. Maailmanpankin arvion mukaan 32–132 miljoonaa ihmistä saattaa vajota äärimmäiseen köyhyyteen vuoteen 2030 ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämä on omiaan lisäämään lapsityön käyttöä niin maataloudessa kuin sen ulkopuolellakin.

Suoraan maatalouteen vaikuttavat myös epävarmoiksi tulleet sateet, kuivuus, sääilmiöt, kasvitaudit ja tuholaiset, jotka heikentävät satoja. Esimerkiksi kahvin viljelyyn soveltuvan peltoalan arvioidaan puolittuvan vuoteen 2050 mennessä. Vietnamissa kahvintuotanto kutistui pitkittyneen kuivuuden takia viidenneksellä kauden 2023–2024 aikana.

Unicefin mukaan maataloustyöstä tulee ilmastonmuutoksen takia myös aiempaa vaarallisempaa: on yhä kuumempaa ja enemmän hyönteisiä ja hyönteismyrkkyjä, pölyä ja maastopaloja.

Unicef ja ILO suosittelevat, että ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa varmistettaisiin, ettei lapsityön riski kasva: jos esimerkiksi hiilikaivos suljetaan ilman, että ihmisille tarjotaan vaihtoehtoisia tulonlähteitä, köyhtyvät perheet nojaavat aiempaa todennäköisemmin lapsityöhön. Samoin vihreän talouden ratkaisuissa, kuten sähköautojen ja aurinkopaneelien tuotannossa ja kiertotalouden kehittämisessä, tulisi minimoida lapsityön riskit.

Ilmastonmuutoksen on myös todettu aiheuttavan muuttoliikettä ja lisäävän konflikteja, joiden takia monet lapset jäävät koulusta ja altistuvat lapsityön riskeille.

Miten Reilu kauppa ehkäisee lapsityövoiman käyttöä?

Reilun kaupan kriteerit on luotu monille sellaisille tuotteille, joissa on merkittävä lapsityön riski: kaakaolle ja suklaalle, kahville, sokerille ja banaanille. Reilun kaupan tiloilla lapsityö on luonnollisesti kielletty.

Reilun kaupan kriteereissä todetaan, että

alle 15-vuotiaita lapsia ei saa ottaa töihin Reilun kaupan organisaatioihin
alle 18-vuotiaat lapset eivät saa tehdä työtä, joka vaarantaa heidän koulunkäyntinsä tai kehityksensä
lapset saavat auttaa perhetiloilla vain tiukoin ehdoin: työn on oltava lapsen ikäkauteen sopivaa ja sen täytyy tapahtua kouluajan ulkopuolella ja/tai loma-aikoina
alueilla, joissa riski lapsityön hyväksikäyttöön on suuri, pieniä tuottajaorganisaatioita rohkaistaan sisällyttämään suunnitelma lapsityön kitkemiseksi osaksi laajempaa Reilun kaupan kehittämissuunnitelmaa
jos organisaatio on tunnistanut lapsityövoiman hyväksikäytön riskin, sen on otettava käyttöön toimintatapoja, joilla estetään lasten työllistäminen.

Viljelijöille mahdollistetaan Reilun kaupan takuuhinnan ansiosta turvatummat tulot ja sitä kautta viljelijöiden lapsille paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin. Takuuhinnan lisäksi maksettavan erillisen Reilun kaupan lisän avulla tuottajayhteisöt voivat esimerkiksi rakentaa koulurakennuksia sekä kehittää koulutusta, terveydenhuoltoa ja muita palveluja, jotka tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia.

Jos Reilun kaupan tiloilla havaitaan lapsityövoimaa koskevien vaatimusten rikkomista, ryhdytään välittömästi toimiin lapsen tai lasten suojelemiseksi. Reilu kauppa tekee yhteistyötä lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin eteen kansallisten lastensuojeluviranomaisten ja lasten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa. Lisäksi Reilu kauppa kehittää ja vahvistaa tuottajaorganisaatioiden kanssa niiden omia ohjelmia ja järjestelmiä lapsityövoiman käytön lopettamiseksi.

Reilu kauppa ry kitkee lapsityövoimaa myös kehitysyhteistyöhankkeilla

Reilu kauppa ry tekee myös kehitysyhteistyötä lapsityön ja pakkotyön ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi lastensuojeluhanketta Ghanassa sekä useita muita hankkeita, joissa edistetään tuottajien toimeentuloa tai joissa on mukana muita lapsi- ja pakkotyötä ehkäiseviä elementtejä.

CIRCLE-hankkeessa kehitetään yhdessä Tony’s Chocolonelyn kanssa lastensuojelujärjestelmää, tuetaan yhteisöjä pakkotyötapausten seurannassa, tuetaan osuuskuntia lapsityön seurantajärjestelmän toteuttamisessa, kehitetään turvallisia kouluympäristöjä ja voimaannutetaan lapsia niin, että he osaavat suojella itseään, puolustaa oikeuksiaan ja raportoida hyväksikäytöstä tai vaarallisista työolosuhteista.

Kuapa Kokoo Child Labour Monitoring and Remediation System -hankkeessa taas pyritään kasvattamaan kestävin tavoin tuotetun kaakaon myyntiä ja osuuskuntien kilpailuetua toimeenpanemalla kustannustehokas lapsityön seuranta- ja oikaisujärjestelmä markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Reilun kaupan KKFU-osuuskunta on yli 100 000 viljelijäjäsenellään Ghanan suurin kaakaonviljelijöiden osuuskunta.

Vuonna 2022 alkaneessa hankkeessa on puututtu jo yli 2 800 lapsityötapaukseen, joissa lapset ovat joko altistuneet tai olleet vaarassa altistua lapsityölle. Vuonna 2024 hankkeen työntekijät vierailivat lähes 4 400 kaakaonviljelijäperheessä. Yli 2 800 lapsen havaittiin joko jo altistuneen tai olevan vaarassa altistua haitalliselle lapsityölle. Jopa 97 % havaituista tapauksista ilmeni kotitalouksissa, jotka eivät kuuluneet Reilun kaupan sertifioimaan KKFU-osuuskuntaan. Tulos kertoo siitä, että lapsityön riski on merkittävästi pienempi viljelmillä, jotka ovat Reilun kaupan piirissä.

Valtioiden tuki lapsityön vastustamiselle on laskussa

Vaikka Reilu kauppa ry panostaa kehitysyhteistyöhön, laajempi trendi ei ole positiivinen. OECD:n mukaan neljä suurinta kehitysyhteistyön tekijää eli Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Britannia leikkasivat ensimmäistä kertaa liki kolmeen vuosikymmeneen apuaan merkittävästi vuonna 2025. Järjestön mukaan useana vuotena tehdyt leikkaukset uhkaavat laskea vuoden 2027 kehitysyhteistyön vuoden 2000 tasolle samaan aikaan, kun tarve avulle on kasvanut. Sen lisäksi, että monet maat ovat leikanneet kahdenvälistä rahoitustaan, myös tuki kansainvälisille järjestöille, kuten Maailman terveysjärjestölle ja Maailman ruokaohjelmalle, on laskenut. Kaikkein köyhimpien maiden saamasta tuesta jopa puolet on kulkenut näiden järjestöjen kautta.

Myös Suomen kehitysyhteistyö on ollut laskussa. Suomen määrärahat kehitysyhteistyöhön olivat kutistuneet vuonna 2025 jo viidenneksen vaalikauden alusta. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo on todennut, että leikkauspäätökset merkitsevät vaikeassa asemassa olevien ahdingon syvenemistä ja Suomen vetäytymistä jo tekemistään sitoumuksista.

Unicef arvioi, että jopa kuusi miljoonaa lasta putoaa kouluista vuoteen 2026 mennessä globaalien leikkausten takia.

Kehitykseen panostaminen vaikuttaa suoraan siihen, milloin lapsityö loppuu

Kaavio joka näyttää näkymän siitä, milloin lapsityön käyttö voisi olla historiaa, jos panostuksia tehdään entistä enemmän.

Mikä on yritysten vastuu lapsityöstä toimitusketjuissa?

Sääntely velvoittaa lapsityön ehkäisemiseen ja kitkemiseen. Yrityksillä on YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden sekä lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan velvollisuus selvittää, esiintyykö niiden toimitusketjuissa lapsityötä, ja toimia sitten lapsityön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

YK:n periaatteiden mukainen huolellisuusprosessi ihmisoikeusriskien tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi kuuluu OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille sekä Euroopan unionin yritysvastuudirektiiviin. Direktiivi velvoittaa suuret yritykset puuttumaan haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin siellä, missä ne ovat vakavimpia.

Yritysten prosesseissa on kuitenkin suuria puutteita, myös Suomessa. Suomen Unicef julkaisi vuonna 2024 selvityksen, jonka mukaan vain 21 prosentilla suomalaisista suuryrityksistä on politiikka lapsityön estämiseksi sekä omassa toiminnassaan että toimitusketjuissaan. Vaikka yritykset osaavat nimetä lapsityölle riskialttiita aloja, valtioita ja raaka-aineita, ne eivät näytä löytävän lapsityötä omista toimitusketjuistaan. Yritykset eivät myöskään välttämättä tunnista rooliaan ongelman ratkaisemisessa.

Yritysvastuuverkosto FIBSin, Reilu kauppa ry:n ja konsulttiyritys Threefold Sustainabilityn keväällä 2025 toteuttaman selvityksen mukaan suomalaiset elintarvike- ja kaupan alan yritykset tunnistavat kahvin ja kaakaon riskiraaka-aineiksi, mutta yrityksissä ei ole tehty koko toimitusketjun kattavia vaikutusarvioita. Yritykset eivät ole myöskään suunnitelleet toimenpiteitä, jotka turvaisivat viljelijöille elämiseen riittävät ansiot ja lapsille mahdollisuuden käydä koulua.

Lapsityövoiman käyttö on monisyinen, rakenteellinen ongelma, jonka poistamiseen tarvitaan koko toimitusketjun ja viranomaisten yhteistyötä.

Kaakaossa on kuitenkin valtava potentiaali, sillä se on esimerkiksi Norsunluurannikon toiseksi tärkein vientituote. Parempien kauppaehtojen avulla suklaa ja kaakao voisivat tuoda miljoonille viljelijöille toimeentulon ja sitä kautta paremman tulevaisuuden myös lapsille.

Miten kuluttaja ja sijoittaja voivat ehkäistä lapsityötä?

Suomalaiset eivät hyväksy lapsityövoimaa. Reilu kauppa ry:n syyskuussa 2025 teettämän tutkimuksen mukaan 71 % suomalaisista vaihtaisi lempisuklaansa toiseen brändiin, jos tietäisi siinä käytetyn lapsityötä. Suomalaiset eivät kuitenkaan tiedä, kuinka laajasta ongelmasta suklaan lapsityövoimassa on kysymys. Lähes kolmannes suomalaisista (32 %) ei tiedä ollenkaan lapsityövoiman käytöstä kaakaoviljelmillä. 39 % tietää ongelmasta, mutta ei sen laajuudesta.

Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (73 %) kokee, että suklaa- ja kaakaotuotteiden valmistajilla on päävastuu huolehtia, ettei Suomessa kuluteta lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita. Seuraavaksi suurimman vastuun kantavat lainsäätäjät ja viranomaiset, ja kolmanneksi eniten vastuussa ovat tuotteita myyvät yritykset, kuten kaupat ja kahvilat.

Suomalaisten kuluttajien ei kuitenkaan tarvitse olla itsekään toimettomia, vaan omilla kulutuspäätöksillä voi tukea merkkejä, jotka parantavat tilannetta. Valitsemalla Reilun kaupan suklaan voi varmistaa, että lapsityön riski on mahdollisimman pieni. Esimerkiksi Mr. Beastin Feastablesin, Tony’s Chocolonelyn, Lidlin Way to Go -suklaan sekä Ben & Jerry’sin käyttämän Reilun kaupan kaakaon tuotannossa on sitouduttu maksamaan kaakaonviljelijöille hintoja, jotka riittävät elämiseen.

Lisäksi kannattaa tutustua akateemiseen Chocolate Scorecardiin, joka rankkaa suklaayritykset vuosittain vastuullisuuden näkökulmasta. Erittäin helppokäyttöinen listaus löytyy osoitteesta www.chocolatescorecard.com. Scorecards-välilehdeltä näet helposti, mitkä yritykset ovat saaneet lapsi- ja pakkotyön suhteen vihreän merkinnän.

Kuluttajana voit

ottaa selvää tuotteiden ja brändien tuotanto-olosuhteista ja kertoa niistä muillekin
suosia Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita, esimerkiksi suklaata, kaakaota ja kahvia
kysyä valmistajilta tai jälleenmyyjiltä tuotteen tuotanto-olosuhteista
pyytää myyntivalikoimaan Reilun kaupan tuotteita
edistää Reilun kaupan tuotteiden käyttöä työpaikalla ja muissa yhteisöissäsi
äänestää vaaleissa ehdokasta, joka edistää yritysvastuulakeja ja vastuullisempia julkisia hankintoja.

Entä miten sijoittaa, jos ei halua tukea yrityksiä, jotka käyttävät lapsi- ja pakkotyövoimaa?

Tutustu yritysten vuosi- tai vastuullisuusraporttien kirjauksiin hankintaketjujen vastuullisuustoimista.
Tarkista, onko yritys tunnistanut arvoketjujensa ihmisoikeusriskit, millä toimilla se vähentää alkutuottajien köyhyyttä ja lapsityövoiman käyttöä ja millä indikaattoreilla se seuraa edistymistä.
Käytä ääntäsi yhtiökokouksissa.
Vaikuta hallitukseen ja johtoryhmään ja vaadi, että yritys noudattaa OECD:n huolellisuusvelvoitetta, jonka avulla hallitaan riskejä ja yrityksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön arvoketjuissa.
Vaadi myös, että yritys raportoi selkein indikaattorein edistymisestä lapsityövoiman käytön vähentämisessä ja elämiseen riittävän tulotason turvaamisessa toimitusketjuissa.

Lue lisää, miten Reilu kauppa kitkee lapsityövoiman käyttöä.

Teksti: Esa Salminen

Lähteet:

https://data.unicef.org/resources/child-labour-global-estimates-2024/

https://documents1.worldbank.org/curated/en/706751601388457990/pdf/Revised-Estimates-of-the-Impact-of-Climate-Change-on-Extreme-Poverty-by-2030.pdf

https://endchildlabor.net/chocolate-and-cocoa/labor-practices-in-cocoa-production/

https://fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/hallitus-leikkaa-jalleen-kehitysyhteistyosta-%E2%88%92-saantoperustaisuus-matkalla-romukoppaan/

https://www.dol.gov/sites/dolgov/files/ilab/child_labor_reports/tda2023/2024-tvpra-list-of-goods.pdf

https://www.fairtrade.net/en/products/Fairtrade_products/cocoa.html

https://www.icco.org/faq/#toggle-id-8

https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/yritysvastuu/yk-n-yrityksia-ja-ihmisoikeuksia/

https://www.mjilonline.org/child-labor-in-the-cocoa-industry-of-western-africa-a-legal-examination-of-national-regional-and-international-efforts-in-ghana-and-cote-divoire/