Ilmastonmuutos

Ilmastokriisi uhkaa ihmisoikeuksia

Ilmastonmuutos ei ole reilu. Sen seurauksista kärsivät usein pahiten pienviljelijät. Ailahtelevat säät, kuivuudet, taudit, eroosio ja veden pilaantuminen uhkaavat yhä useamman viljelijän toimeentuloa.

Me kaikki olemme riippuvaisia maataloudesta: 80 prosenttia maailman ruoasta tulee 500 miljoonan pienviljelijän tuotannosta.

Yksi ilmastonmuutokselle herkimmistä elintarvikkeista on kahvi. Entistä lämpimämmät ja kosteammat olosuhteet saavat kahvin kukat putoamaan liian aikaisin ja kasvitaudit yleistymään. Kahvi työllistää noin 25 miljoonaa pienviljelijää. Kun muutkin tuotantovaiheet lasketaan mukaan, kahvi työllistää maailmanlaajuisesti 100 miljoonaa ihmistä.

Kahviruosteeksi kutsuttu sienitauti on levinnyt ilmastonmuutoksen tähden etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Reilun kaupan määrätietoisen työn ansiosta kahvipensaita on vaihdettu uusiin ja osuuskunnat ovat kouluttautuneet kestävimmiksi, sinnikkäimmiksi ja strategisimmiksi. Työn seurauksena tuotanto on kasvanut ja kestää nykyään paremmin ilmastonmuutoksen riskejä.

Ilmastonmuutos koettelee monen muunkin elintarvikkeen tuotantoa. Banaaniplantaasit Dominikaanisessa tasavallassa, Ecuadorissa ja Costa Ricassa ovat viime vuosina kärsineet pahoin sääoloista. Teen maku on muuttumassa, koska kovat sateet laimentavat aromia ja kofeiinitasoa. Viinitarhat ovat kohdanneet ennennäkemättömiä pakkasia, tulvia ja kuivuutta.

Reilu kauppa vaatii, että kauppajärjestelmä tukee kestävää kehitystä ihmiskunnan ja maapallon puolesta. Tuottajia täytyy kouluttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja siirtymisessä vähähiiliseen tuotantoon.

Reilun kaupan kriteerit liittyvät myös ympäristöön ja kestävään kehitykseen

Reilu kauppa osallistuu ilmastonmuutoskeskusteluun Suomessa ja kansainvälisesti. Reilun kaupan tuottajia koulutetaan selviämään ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Myös tuotantoa koskevia vaatimuksia muutetaan, jotta ilmastokriisi saadaan ratkaistua.

Reilun kaupan kriteereissä korostetaan ilmaston ja ihmisten kannalta kestäviä viljelymenetelmiä, ja pienviljelijät ovat jo lähteneet ratkaisemaan ilmastokriisiä. Noin neljännes Reilun kaupan kriteereistä koskee ympäristöasioita, ja vaatimukset kasvavat sitä mukaa, mitä suuremmasta tuotannosta puhutaan.

Reilun kaupan lisää käytetään tiloilla esimerkiksi puiden istutuksiin, kastelujärjestelmiin, viljelykasvien monipuolistamiseen ja uudistamiseen ja puhtaisiin energiaratkaisuihin. Viljelijät ja työntekijät valitsevat siis itse keinonsa hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Reilun kaupan kriteereissä puututaan myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Kestävät viljelymenetelmät, metsäkadon vähentäminen ja haitallisten kemikaalien kielto auttavat ympäristöä pysymään monipuolisena.

Yksi tärkeimpiä asioita myös ilmaston kannalta on saada tuottajien toimeentulo kuntoon: jos ansiot eivät riitä elämiseen, ei viljelijällä välttämättä ole varaa tai mahdollisuutta kiinnittää huomiota ilmasto- ja ympäristöseikkoihin.

Reilu tuote, jossa on hiilijalanjälki hyvitetty

Reilu kauppa on julkaissut vuonna 2015 omat kriteerinsä (Fairtrade Carbon Credits) Reilun kaupan päästöyksiköille. Niitä ostamalla yritykset voivat myydä esimerkiksi Reilun kaupan suklaata tai kahvia, joiden päästöhyvitykset on toteutettu tuottajien kannalta reilulla tavalla.

Reilun kaupan päästöhyvityksiä luodaan kolmella tapaa: istuttamalla metsää, luomalla uusiutuvaa energiaa tai vaihtamalla kotitalouksien perinteisiä hiili- ja puuliesiä puhtaampiin ratkaisuihin. Kompensointiin osallistuvien tuottajaosuuskuntien tulee lisäksi tehdä ilmastoviestintää ja suurostajien laatia suunnitelma omien päästöjensä vähentämiseksi.

Tuottajat saavat päästöoikeuksien kauppaamisesta Reilun kaupan takuuhintaa ja Reilun kaupan lisää samanlailla kuin muistakin tuotteista. Näissä hankkeissa Reilun kaupan lisä täytyy käyttää ilmastohankkeisiin.

Päästövähennysten kehittäminen on iso osa Reilun kaupan kehitysyhteistyötä. Kehitysyhteistyöohjelmassa kiinnitetään myös paljon huomiota ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ja tuottajia autetaan monin tavoin, viljelykasvien uudistamisesta vaikuttamistyön vahvistamiseen.

Lue lisää Reilun kaupan kehitysyhteistyöstä

Viljelijöiden ääni kuuluviin ilmastokeskustelussa

Maankäytön muutokset, mukaan lukien maatalous, ovat vastuussa jopa kolmanneksesta maailmanlaajuisista päästöitä. Maataloutta on kuitenkin monenlaista: yhdessä päässä ovat sademetsää raivaavat jättimäiset plantaasit kemikaaleineen, toisessa pienet perheviljelijät.

Pienviljelijät tuottavat esimerkiksi maailman kahvista noin 80 prosenttia. Myös heidän tulee saada äänensä kuuluviin, jotta ilmastokriisi saadaan ratkaistua. Päättäjien tulisikin päästää yhä enemmän näiden ihmisten ääniä mukaan keskusteluun.

Reilun kaupan verkosto on osallistunut säännöllisesti kansainvälisen ilmastopaneelin konferensseihin, ja Reilu kauppa on pitkään vaatinut ilmasto-oikeudenmukaisuutta.

Reilu kauppa myös kouluttaa etenkin uutta sukupolvea vaikuttajia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Johtajuuskoulutuksia on pidetty aktiivisesti esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa. Afrikassa on perustettu ilmastoakatemia, joka tukee viljelijöitä selviytymään ilmastonmuutoksen tuomista ongelmista ja vähentämään viljelyn vaikutuksia ilmastoon. Ilmastoakatemia julkaisi myös oppaan kahvinviljelyyn liittyen.

Reilun kaupan liikkeessä tiedostetaan, että oikeudenmukaisuus ei toteudu, jos ympäristö- ja ilmastokriisiä ei ratkaista. Me kaikki tarvitsemme terveen planeetan, jotta oikeudenmukainen ja hyvä elämä on mahdollista. Reilu kauppa on osa ratkaisua.