Jaa: Afrikan Reilu kauppa halusi muistuttaa, että kun EU säätää lakeja, niiden toimeenpanemisen kustannuksia ei saisi sälyttää yksin Afrikan maiden tuottajille. Viime viikolla Suomessa kävi kaksi lobbaria Keniasta. He haluaisivat, että afrikkalaisilla maataloustuottajilla ja työntekijöillä olisi riittävä toimeentulo. Ja että yritykset ja osuuskunnat eri Afrikan maissa pysyisivät toiminnassa, vaikka ulkomaailma tarjoaakin shokkeja toisen perään. Ensin oli pandemia, sitten sota ja inflaatio. Lisäksi koko ajan taustalla vaikuttaa ilmastokriisi. ”Nämä ovat yhteisiä ongelmia”, sanoo Chris Oluoch, Fairtrade African eli Reilun kaupan Afrikan tuottajajärjestön ohjelmajohtaja. ”Jos ihmisiltä menee työpaikat ja elinkeinot, he etsivät muita tapoja selvitä hengissä. Tulee konflikteja ja turvattomuutta, ja lopulta myös lisää ihmisiä teidän rajoillenne pyrkimään tänne. Jos emme etsi ratkaisuja yhdessä, nämä globaalit ongelmat koskettavat meitä kaikkia.” Oluoch oli käymässä Suomessa Fairtrade African toiminnanjohtajan Isaac Tongolan kanssa. Ohjelmaan kuului tapaamisia ulkoministeriön, kansanedustajien ja yritysmaailman kanssa. Fairtrade African johtajat tapasivat Reilun kaupan sidosryhmäaamiaisella ulkoministeriön, yritysten ja median edustajia. Afrikka paremmille sijoille arvoketjuun Kaksikko halusi nostaa Suomessa esiin muun muassa sitä, että kun Euroopan unioni säätää lakeja, – kuten parhaillaan yritysvastuudirektiiviä –, niin usein lakien toimeenpanon kustannukset jäävät kohtuuttomassa määrin valmiiksi vähätuloisille tuottajille Afrikan maissa. Toinen tärkeä teema heille on arvoketjujen muokkaus niin, että Afrikan maihin jäisi yhä suurempi siivu tuotannon arvosta. Esimerkiksi kahvintuottajat haaveilevat automatisaatiosta ja jalostusasteen kasvusta, mutta sellainen vaatii investointeja. Afrikan parempi sijoittuminen arvoketjussa olisi Fairtrade African mukaan tärkeää, sillä muuten heikentyvä toimeentulo on lopulta uhka kaikille. ”Jos eurooppalainen maailma ymmärtäisi afrikkalaista maailmaa, se voisi jopa sitoutua antamaan resursseja, jos se ymmärtäisi, mitä Euroopan markkinat voivat Afrikasta saada. Ja afrikkalaiset voisivat tehdä yhteistyötä Euroopan kanssa merkityksellisesti ja aiempaa vastuullisemmin”, Tongola sanoi. Yksi tavoite Euroopan-matkalla olikin luoda uusia innovatiivisia kumppanuuksia yksityisen sektorin ja sitä tukevien valtion rakenteiden kanssa. Tongola ja Oluoch tutustuivat muun muassa Finnfundiin, joka rahoittaa kehitysmaihin kohdistuvaa liiketoimintaa. Afrikan parempi sijoittuminen arvoketjussa olisi Fairtrade African mukaan tärkeää, sillä muuten heikentyvä toimeentulo on lopulta uhka kaikille. Kuva: Esa Salminen Tuotantoa suojeltava shokeilta Tongolan mukaan Afrikan maiden hallitukset ovat viime aikoina onnistuneet hitusen parantamaan maataloustuottajien mahdollisuuksia hankkia esimerkiksi lannoitteita. Niiden hinnat nousivat rajusti Ukrainan sodan myötä. ”Mutta edelleen tuottajat kärsivät kovista hinnoista. He pääsevät juuri ja juuri omilleen, kukaan ei tee voittoa.” Chris Oluochin mukaan tarvittaisiin viisasta politiikkaa ja hyviä järjestelmiä, että Afrikan maiden taloudet selviäisivät shokeista ja häiriöistä. ”Pandemian jälkeen monet yritykset ovat sulkeneet ovensa. Tansaniassa ei esimerkiksi ole enää ollenkaan sertifioituja kukkatiloja.” Bisneksestä tulee häiriöiden tähden hyvin kallista. Sillä taas on surulliset seuraukset. ”Kun firmat lopettavat, menetetään työpaikkoja ja elinkeinoja. Lapsia on jäänyt paljon kouluista ja teiniraskaudet ovat lisääntyneet.” Ei esteitä, vaan mahdollisuuksia Vaikka ongelmia on paljon, Isaac Tongolan mukaan Fairtrade Africa ei näe niitä ongelmina. ”Meille nämä ovat mahdollisuuksia, joihin voimme tarttua”, hän sanoo. ”Olemme tehneet jo paljon esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ja jos löydämme kumppaneita, voimme tehdä paljon lisää ja isompia toimia.” Hänestä parasta olisi, että maailmassa ymmärrettäisiin, että ihmiskunnalla on paljon yhteisiä intressejä, ja niiden eteen voitaisiin tehdä yhteistyötä. ”Tarvitaan innovatiivista ja proaktiivista johtajuutta, ja sen ymmärtämistä, että yhteen asiaan keskittyminen ei ratkaise kaikkia ongelmia.” Afrikan unionista myös parempi Fairtrade African lobbausyritykset eivät tietenkään lepää vain näiden kahden miehen ja yhden vierailun harteilla, vaan kansainvälisellä Reilulla kaupalla on vaikuttamistyön toimisto Saksassa ja Brysselissä. Myös Faitrade Africalla on edustaja näissä paikoissa, joten afrikkalaisten tuottajien toiveita pidetään esillä säännöllisesti. Eikä kohteena ole vain Eurooppa, sillä työtä tehdään paljon Afrikan eri maiden ja Afrikan unionin tasolla. Oluoch korostaa, että Afrikan valtioiden täytyy muuttua suotuisiksi ympäristöiksi yrityksille, koska muuten kaivattuja sijoituksia ei saada. Afrikan unionissa taas on käynnissä pitkä hanke koko Afrikan kattavaksi vapaakauppa-alueeksi, mikä toteutuessaan voi olla tärkeä askel alueellisen kaupan vilkastamiseksi. Fairtrade Africa vaikuttaa aktiivisesti, että myös Afrikan sisäisessä kaupassa huomioitaisiin Reilulle kaupalle tärkeät periaatteet, kuten työntekijöiden oikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, köyhyyden ja haitallisen lapsityön vähentäminen, yritysvastuu ja ympäristön suojelu. Suuri kehitysyhteistyöohjelma Suomen kanssa Fairtrade African pääasiallinen työ on tukea Afrikan maiden Reilun kaupan tuottajia, että nämä pystyvät jatkossakin toimimaan osana Reilun kaupan järjestelmää. Tähän kuuluu Oluochin mukaan paljon koulutuksia ja muuta kapasiteetin vahvistamista, hallinnollista työtä ja viestintäkampanjoita. ”Vuosien varrella olemme kuitenkin huomanneet, ettemme saa haluamiamme tuloksia pelkällä Reilun kaupan sertifioinnilla.” Tämä olikin toinen tärkeä syy, miksi Oluoch ja Tongola olivat Suomessa. Faitrade Africalla on nimittäin suuri kehitysyhteistyöohjelma Suomen Reilu kauppa ry:n kanssa. ”Haluamme, että viljelijöillä ja työntekijöillä olisi mahdollisuus saada kestävät elinkeinot, ja siihen tarvitaan työtä, joka ylittää Reilun kaupan sertifioinnin kriteerit.” Kun kehitysyhteistyöhankkeilla parannetaan esimerkiksi tuottajien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja kehitetään vaihtoehtoisia toimeentulomuotoja, samalla nopeutetaan köyhyyden vähenemistä. Suomi on kehitysyhteistyössä Fairtrade Africalle tärkein kumppani. ”Erittäin tärkeä, pitkäaikainen ja strateginen”, sanoo Tongola. ”Siksi meille on myös tärkeää käydä täällä tekemässä yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia ja myös vakuuttamassa, että suomalaisten verorahat käytetään hyvin.” Teksti: Esa Salminen Afrikka Fairtrade Africa Globaalit ongelmat Ihmisoikeudet Ilmastokriisi Kehitysyhteistyö Kehitysyhteistyöohjelma Reilu kauppa ry Vaikuttamistyö Yritysvastuu
