Tasa-arvo ja naisten oikeudet

Reilu kauppa on valinta tasa-arvon puolesta

Jopa 80 prosenttia kehittyvien maiden naisista työskentelee ruoantuotannon tai muun maatalouden piirissä. Silti vain 10–20 prosenttia naisista omistaa maata.

Usein naiset päätyvät tekevät yksinkertaisia maataloustöitä, ja miehet hoitavat erityistaitoja vaativia tehtäviä, joista myös maksetaan enemmän.

Heikko asema sekä maanomistuksen, työtehtävien että arvostuksen osalta heijastuu tietysti myös naisviljelijöiden tulotasoon: se on alhaisempi kuin miehillä.

Naisviljelijöiden ääni ja samalla heidän oikeutensa jäävät vähäiselle huomiolle myös pienviljelijöiden järjestöissä ja osuuskunnissa, sillä naiset ovat niissä aliedustettuina. Tuottajaorganisaatiot ovat osa maatalouden maailmanlaajuisia arvoketjuja, joten naisviljelijät jäävät altavastaajiksi niissäkin.

Reilun kaupan järjestelmän ytimessä on sukupuolten välisen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja naisten aseman edistäminen tuottajamaissa.

Reilun kaupan kriteerit vahvistavat naisten oikeuksia

Reilun kaupan tuottajaorganisaatiot sitoutuvat noudattamaan Reilun kaupan kriteerejä, joissa määritellään minimivaatimukset ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on keskeinen osa tuottajaorganisaatioiden sosiaalista vastuuta.

Reilun kaupan sertifioimilla tiloilla ja osuuskunnissa esimerkiksi työntekijöiden syrjintä sukupuolen tai siviilisäädyn perusteella on kielletty, raskaustestejä ei saa tehdä rekrytointien yhteydessä ja seksuaalisesti uhkaavalle ja loukkaavalle käytökselle on nollatoleranssi.

Reilun kaupan tuottajaorganisaatioissa myös toteutetaan monenlaisia ohjelmia, joilla pyritään tukemaan haavoittuvassa asemassa ja vähemmistössä olevia ryhmiä, kuten naisia, nuoria tai vammaisia. Lisäksi organisaatiot kehittävät jatkuvasti tasa-arvolinjauksiaan ja käytännön toimia, jotta eriarvoisuus sukupuolten välillä vähenisi.

Reilun kaupan lisä on naisen paras ystävä

Reilun kaupan teettämän selvityksen mukaan tuottajaorganisaatioissa voidaan suorimmin vaikuttaa naisten asemaan Reilun kaupan lisällä, jota maksetaan tuottajille Reilun kaupan takuuhinnan päälle.

Tuottajayhteisöt päättävät yhdessä Reilun kaupan lisän käytöstä, ja tasa-arvoa edistäviä kohteita ovat olleet esimerkiksi äitiysklinikat, imetys- ja lastenhoitotilat, naisten käymälät sekä sellaisen teknologian käyttöönotto, jolla voidaan vähentää naisten työkuormaa.

Kouluikäisiä tyttöjä on tuettu esimerkiksi maksamalla koulumaksuja ja tarjoamalla kuukautissiteitä, jotta koulusta ei tarvitse jäädä pois kuukautisten aikana.

Myös kehitysyhteistyöllä edistetään sukupuolten tasa-arvoa

Vaikka Reilu kauppa toimii aktiivisesti ja laajalla rintamalla naisviljelijöiden aseman edistämiseksi, on tasa-arvoon vielä matkaa. Esimerkiksi Reilun kaupan sertifioimien viljelijäosuuskuntien jäsenistä edelleen vain noin viidennes on naisia, todetaan Reilun kaupan teettämässä selvityksessä.

Osuus on pieni, vaikka se onkin suurempi kuin ei-sertifioiduilla tiloilla. Vielä pienempi on naisten määrä järjestöjen ja osuuskuntien johtotehtävissä. Selvityksen mukaan syynä ei aina ole se, että naisia ei haluttaisi mukaan, vaan monet naistuottajista ovat myös haluttomia osallistumaan.

Syitä on monia. Taustalla vaikuttavat paitsi kulttuuriset oletukset työnjaosta ja julkisesta osallistumisesta, myös se, että naisilla ei usein ole mahdollisuutta omistaa viljelemäänsä maata: silloin he eivät myöskään välttämättä näe jäsenyyttä Reilun kaupan tuottajajärjestössä taloudellisesti tai ajankäytön kannalta järkevänä vaihtoehtona.

Näihin juurisyihin ja rakenteellisiin ongelmiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi Reilun kaupan tekemällä kehitysyhteistyöllä, jonka avulla muutetaan syvässä istuvia asenteita, puretaan naisviljelijöiden osallistumisen esteitä ja lisätään naisten tietoisuutta omista oikeuksistaan.