Kestävämpää kahvintuotantoa, päästökauppaa ja reilumpia kukkia Etiopiasta

Vuodenvaihteen tienoilla Etiopiassa pyörähti toden teolla käyntiin kaksi uutta Reilu kauppa ry:n ja Fairtrade African kehitysyhteistyöhanketta. 

Yhdessä keskitytään siihen, että kahvintuottajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen paranee, heidän tulonsa kasvavat ja erilaisten kahvintuottajien ääni ja rooli osuuskunnissa vahvistuvat. Mukana on parisenkymmentä osuuskuntaa. Hankkeen myötä osuuskunnat alkavat tuottaa päästöhyvityksiä. 

”Nuoria koulutetaan valmistamaan puita säästäviä liesiä, joita myymällä he saavat tuloja”, sanoo Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyön asiantuntija Anu Eskonheimo. 

Nuoret saavat liesien myymisestä kaivattua lisätuloa, ja kun osuuskuntien yhteenliittymät rekisteröityvät päästöhyvitysjärjestelmään, ne voivat alkaa myydä päästöhyvityksiä. Aiemmassa Fairtrade African hankkeessa Etiopiassa päästöhyvitykset ovat tuoneet Eskonheimon mukaan hyvin lisätuloja osuuskunnille. 

Peltometsäviljelyä ja hunajaa

Toinen merkittävä kokonaisuus kahvihankkeessa ovat ilmastonmuutoksen kannalta hyvät viljelymenetelmät, kuten peltometsäviljely, jossa kahvipensaiden kanssa istutetaan maaperää parantavia ja kahvia varjostavia puita. 

Eskonheimo korostaa, että Etiopiassa ollaan hyvin tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja monet ilmastolle ja ympäristölle suopeat menetelmätkin ovat tuttuja. Hankkeen avulla hyviä kokemuksia levitetään entistä laajemmille joukoille, ja viljelijöille opetetaan myös uusimpia menetelmiä. 

”Kaikki lisätuki otetaan innostuneesti vastaan. Edellisessä hankkeessa esimerkiksi opittiin käyttämään kahvinmarjan kuorinnassa syntyvää jätettä lannoitteena”, hän kuvaa. 

Hankkeessa on perustettu malliviljelmiä, joiden vastaavat viljelijät opastavat toisia viljelijöitä. Viljelijöille ostetaan hankkeen aikana taimia ja siemeniä, ja osa pääsee aloittamaan myös hunajantuotannon. 

Nuorille elinkeinomahdollisuuksia

Etiopia on edelleen pitkälti maaseutumainen yhteiskunta: melkein 80 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla. Väestönkasvu on nopeaa, jopa 2,6 prosenttia vuodessa, ja viljelykelpoista maata tai muita elinkeinomahdollisuuksia on rajatusti. 

Siksi liesien valmistaminen on tervetullutta osuuskunnan nuorisolle. Toinen vaihtoehto monille olisi lähteä kaupunkiin, ja Etiopia kaupungistuukin vuosi vuodelta. Harvoin suurkaupungeissakaan odottaa onni, Eskonheimo sanoo. 

”Elämä kaupungissa voi olla tosi rankkaa, sillä työpaikkoja on tarjolla rajallinen määrä. Vähän koulutetut nuoret päätyvät monesti elättämään itsensä hyvin pienillä tuloilla, joita he saavat esimerkiksi kadulla kaupustelulla.” 

Kukkien tuotantoon parempaa joukkovoimaa

Toinen vuodenvaihteessa alkanut hanke keskittyy kukkatilojen työntekijöiden oikeuksiin. Etiopian kukkatiloilla jokaisella tilalla on omat ammattiyhdistyksensä, mutta niiden neuvotteluasemat tilan johdon kanssa on heikko. 

”Työntekijöillä on riippuvuussuhde työnantajaan, ja siten heillä ei ole vahvaa asemaa neuvotella työehtosopimuksista”, Eskonheimo sanoo. 

Pitkän aikavälin tavoite onkin, että koko kukkasektori järjestäytyisi, jolloin joukkovoima olisi paljon merkittävämpi. Se olisi Eskonheimon mukaan merkittävä rakenteellinen muutos. 

”Hankkeessa halutaan ottaa askelia tähän suuntaan tekemällä yhteistyötä usean toimijan tuella ja lobbaamalla hallituksen suuntaan.” 

Hankkeessa pyritään siihen, että työolot vahvistuisivat ja että ammattiyhdistysten toiminta olisi osallistavampaa.  

”Hankkeessa esimerkiksi jatketaan edellisessä hankkeessa alkanutta ammattiyhdistysten koulutusta yhdistysten neuvottelutaitojen vahvistamiseksi”, Eskonheimo sanoo. ”Kukkatilojen ammattiyhdistysten aktiiveja, tilojen työntekijöitä ja johtoa myös koulutetaan, jotta epäkohdista valittaminen ja valitusten käsittely menisi mahdollisimman laajasti selkeän, edellisessä hankkeessa luodun prosessin mukaisesti.” 

Naiset, nuoret ja vammaiset ihmiset paremmin mukaan

Tärkeä osa molempia hankkeita ovat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisäävät koulutukset ja muut toimet, millä vahvistetaan naisten, nuorten ja vammaisten ihmisten parempi osallistuminen ja erityistarpeiden huomioiminen. 

Haavoittuvien ryhmien huomioiminen on mukana myös Reilun kaupan kriteereissä, mutta syvempi yhdenvertaisuus vaatii rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Nämä ovat usein pitkiä prosesseja. Nyt esimerkiksi naisia ja vammaisia henkilöitä on Eskonheimon mukaan vähänlaisesti osuuskuntien johtopaikoilla. 

Reilun kaupan kehitysyhteistyötä ohjaa ihmisoikeusperustaistuus. 

”Tähän periaatteeseen kuuluu se ajatus, että kaikilla ihmisillä on oikeus osallistua aktiivisesti oman yhteiskuntansa ja yhteisönsä kehittämiseen. On kuitenkin haavoittuvia ryhmiä, joiden aktiivinen osallistuminen ei toteudu automaattisesti, jollei sitä erikseen seurata ja tueta”, Eskonheimo sanoo. 

Toinen kehitysyhteistyöohjelma

Molemmat nyt käynnistyneet hankkeet ovat jatkoa aiemmalle Reilu kauppa ry:n ja Fairtrade African kehitysyhteistyölle Etiopiassa. 

Reilun kaupan edellinen kehitysyhteistyöohjelma toteutettiin vuosina 2018–2021, ja se toi mukanaan useita hyviä tuloksia, Eskonheimo sanoo. 

”Kahvihankkeen osuuskunnissa monien mukana olevien viljelijöiden tuloja kahvinviljelystä saatiin hieman kasvatettua, kahvin paikallista prosessointia saatiin kehitettyä ympäristöystävällisempään suuntaan, viljelijät kehittivät kahvinviljelytapojaan ja naisten osuutta osuuskuntien jäsenistöstä saatiin hieman kasvatettua”, hän luettelee. 

Kukkahankkeessa taas nähtiin, että ammattiyhdistysten ja kukkatilojen johdon väliset suhteet paranivat ja työntekijät olivat tyytyväisempiä siihen, miten heidän valituksiaan epäkohdista käsiteltiin kukkatiloilla. Osa naispuolisista työntekijöistä sai parempia työtehtäviä koulutusten ansiosta. 

”On tärkeää, että uudet hankkeet jatkavat edellisten hankkeiden työtä, jotta ne hyödyttäisivät entistä laajempaa joukkoa ihmisiä”, Eskonheimo sanoo. 

”Tällaista tärkeää tuen jatkoa on erityisesti tuki ilmastonmuutosta huomioiville viljelymenetelmille sekä tuki naisten, nuorten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiselle.”