Kehitysyhteistyö kohentaa naisten asemaa Etiopian kahvitiloilla

Perinteisesti Etiopiassa miehet päättävät maan käytöstä ja johtavat osuuskuntia. Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyön avulla tasa-arvo on lisääntynyt. Etenkin omien ansioiden kasvu tuo naisille voimaa.

”Ennen en tiennyt mitään hyvistä viljelymenetelmistä, sillä vain miehet olivat käyneet koulutuksissa”, sanoo kahvinviljelijä Werkenesh Dukale.

Hän on yksi etiopialaisista naisista, joka on saanut Fairtrade African koulutuksia osana Reilu kauppa ry:n ja Fairtrade African kehitysyhteistyöohjelmaa.

”Tämä on muuttanut minulle paljon, ja uskon, että ensi satokaudella saan paremman sadon.”

Dukale on Etiopian kahvinviljelijöiden joukossa vähemmistössä, sillä hän omistaa kahvitilansa. Fairtrade African tasa-arvoasiantuntija Kidist Kebede sanoo, että valtaosa viljelijöistä on miehiä.

”Perinteisesti naisten mahdollisuudet omistaa maata ovat heikot. Miehet yleensä perivät tilat, ja isät vievät poikansa viljelmille oppimaan tekniikoita. Eli naisilla ei usein ole riittäviä taitojakaan. Naisten roolina on perinteisesti hoitaa kotitaloutta eikä viljelmiä.”

Naisten ja miesten työt perinteisesti erillään

Nainen johtaa Kebeden mukaan kahvitilaa tyypillisesti vain, jos hän on jäänyt leskeksi ja perinyt tilan mieheltään. Silloinkin kun molemmat ovat mukana kahvinviljelyssä, tehtävät jakautuvat sukupuolen mukaan.

Miesten työtä on useimmiten peltojen valmisteleminen, istuttaminen ja sadonkorjuu, ja miehet myös yleensä markkinoivat ja myyvät kahvin. Naiset taas yleensä hoitavat maatilaa ja taimitarhoja, kitkevät ja poimivat kahvimarjoja. Nämä eivät tyypillisesti ole kovinkaan arvostettuja töitä.

Werkenesh Dukale on oppinut Reilun kaupan koulutuksissa esimerkiksi hyödyntämään paremmin  etiopianbanaanikasvia kahvin seassa. Ne antavat kahvipensaille varjoa ja ravinteita.

”Aion jakaa oppimiani tietoja muille naisille. Kahvinviljely ei ole vai miesten työtä, ja kun me naiset opimme, me voimme nousta yhdessä.”

Kehitysyhteistyöllä tasa-arvoa

Yleisesti naisten asema Etiopian maaseudulla ei ole kovin hyvä, Kidist Kebede sanoo.

”Kaupungeissa suurin osa naisista on koulutettuja, ja kaupungeissa puolet poliittisista johtajista on naisia. Meillä on myös naispresidentti. Mutta maaseudulla tilanne on eri. Kahvinviljelyalueilla naisilla ei yleensä ole koulutusta, eivätkä he vaadi oikeuksiaan kovaan ääneen.”

Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelmassa sukupuolten välinen tasa-arvo on läpileikkaava teema. Kahviosuuskuntia on esimerkiksi tuettu tekemään tasa-arvostrategiat.

”Yksi kriteeri päästä mukaan osuuskuntaan on, että pitää omistaa kahvitila. Koska naiset harvoin omistavat tiloja, osuuskunnat ovat miesvoittoisia”, Kebede sanoo.

Kebede toivookin, että naisten osuus kasvaisi nykyisestä noin 10–20 prosentista, ja että naisia saataisiin myös johtopaikoille.

Lisäksi osuuskuntien jäsenien tietoisuutta tasa-arvosta ja naisten oikeuksista on lisätty. Onneksi seksuaalista häirintää ja sukupuolittunutta väkivaltaa ei kahvinviljelyalueilla suuremmin ole, mutta niistäkin on toki puhuttu.

”Olemme kouluttaneet laajemminkin inkluusiosta, eli myös nuorten ja vammaisten henkilöiden mukaan ottamisesta, ei vain naisten”, Kebede sanoo.

Taloudellinen kehitys edistää naisten asemaa

Kolmas iso kokonaisuus kahvihankkeessa on naisten talous. Naisille on tarjottu erilaisia tulonmuodostuskeinoja ja yrittäjyystaitoja. Esimerkiksi energiaa säästävien liesien valmistus on ollut suosittu aktiviteetti, samoin mehiläisten tarhaaminen.

Kebeden mielestä talouteen liittyvät toimet ovat toimineet kaikista parhaiten.

”Naisten asema todella vahvistuu, kun he saavat omia lisätuloja. Myös maatalouskoulutukset ovat toimineet todella hyvin.”

Hän haluaisikin, että tulevina vuosina naiset pääsisivät paremmin mukaan taloudelliseen toimintaan, myös kahvin markkinointiin ja myyntiin.

”Ja toivoisin, että yhä useammalla naisella olisi kestävän kehityksen kahvitila.”

Naisten asema on jo parantunut Reilun kaupan kehitysyhteistyön avulla.

”Aiemmin kun me järjestimme koulutuksia, niihin tuli vain miehiä. Nyt mukana on paljon naisia, mistä olen ylpeä”, Kebede sanoo.

Teksti: Esa Salminen ja Fanny Ampon