Lapsityö on edelleen vakava ongelma – Reilun kaupan suklaa on hyvä vaihtoehto

Ghanassa yli puolet maatalousperheiden lapsista tekee vahingollista lapsityötä. Reilun kaupan kaakao ja suklaa ovat eettisiä vaihtoehtoja kuluttajalle. Ne eivät kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa, vaan lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä ja kehitysyhteistyötä.

Moni haluaa ilahduttaa itseään tai läheisiään suklaalla. Suklaan sisältö ei kuitenkaan ole aina reilu, ja sen pimennossa tapahtuu ikäviä asioita.

Suurin osa maailman kaakaosta viljellään Länsi-Afrikan Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Näissä maissa 1,56 miljoonaa lasta työskentelee kaakaon parissa, heistä 1,48 tekee haitallista työtä.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan maailmassa 152 miljoonaa lasta tekee haitallista lapsityötä, heistä 108 maanviljelyssä.

”Kaakaonviljelyssä haitalliset työt sattuvat usein lasten kontolle”, sanoo Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyön asiantuntija Päivi Kovalainen. ”Lapset joutuvat suihkuttamaan kasvimyrkkyjä usein ilman suojavarusteita, rikkomaan kaakaohedelmiä viidakkoveitsillä, kantamaan raskaita kuormia, ja niin edelleen.”

Reilu kauppa on tuonut apua monelle lapselle.

“Ennen kuin isäni liittyi Reilun kaupan osuuskuntaan, meidän lasten piti kitkeä rikkaruohoja maatilalla pitkiä päiviä”, sanoo 17-vuotias Lois Asare Edwinasen kaupungista Ghanasta.

”Kun pääsimme kotiin, kehoa särki eikä meillä ollut voimia mihinkään. Nyt kun isä on ollut osuuskunnan jäsen, hän on oppinut, ettei meitä saa lähettää maatilalle tekemään enemmän kuin jaksamme.”

Osuuskunta on opettanut nuoria lasten oikeuksista ja siitä, miten he voivat tukea vanhempiaan, Asare kertoo.

Maanviljelyksessä on tavallista, että koko perhe auttaa töissä, muistuttaa Päivi Kovalainen. Haitallinen lapsityö on sellaista, että se haittaa koulunkäyntiä ja voi olla vaarallista.

”Työnteon ei pitäisi koskaan haitata lapsen koulunkäyntiä”, Kovalainen sanoo.

Loppuvuodesta 2020 Chicagon yliopiston alainen Norc-tutkimuslaitos julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan maatalousperheissä asuvista ghanalaislapsista jopa 55 prosenttia oli haitallisessa lapsityössä kaakaoviljelmillä. Kymmenessä vuodessa osuus on noussut 13 prosenttiyksiköllä.

Reilun kaupan kaakaosta ja kehitysyhteistyöstä apua

Reilu kauppa nosti kaakaon takuuhintaa ja kaakaosta maksettavaa Reilun kaupan lisää 20 prosentilla vuonna 2019, jotta köyhien perheiden ahdinko helpottaisi.

Tämän lisäksi Reilu kauppa ry tekee kehitysyhteistyötä Ghanassa lapsityön kitkemiseksi kaakao-osuuskunnissa. Hankkeessa keskitytään lapsityön ehkäisyyn tukemalla lasten koulunkäyntiä yhdessä lasten, perheiden, opetusviranomaisten ja koulujen kanssa, ja kehitetään osuuskuntien lapsityön seurantamekanismeja niin, että lapsia saadaan ohjattua pois työnteosta yhteisön tuella. 

Ghanan hankkeessa on vuodesta 2019 lähtien muun muassa perustettu 27 uutta lastensuojelukomiteaa viljelijäyhteisöissä ja vuonna 2020 kolme lasta saatiin ohjattua pois työnteosta takaisin kouluun ja turvallisiin kotioloihin. Myös monen toimeentulo on parantunut.

Reilun kaupan kaakaonviljelijät Kwaku Twumasi (vasemmalla) ja Akwasi Boateng kaakaoviljelmillä Ghanassa. Kuva: Francis Kokoroko/Fairtrade/Fairpicture

”Reilun kaupan vaikutus on ollut uskomaton”, sanoo viljelijä Kwaku Twumasi. ”Reilun kaupan koulutusten ansiosta olen saanut merkittävästi parempia satoja, vaikka vielä voin parantaakin.”

”Olen saanut osuuskunnalta oppeja kestävästä viljelystä, mikä tarkoittaa sitä, että suojelemme ympäristöä, pistämme lapset kouluun ja vihaamme haitallista lapsityötä.”

EU, hallitukset ja yritykset samaa mieltä tavoitteesta

Lapsityön takana on monimutkainen vyyhti erilaisia tekijöitä. Köyhyys, heikot palkat, työvoimapula, huonot työolot, heikko hallinto, huonolaatuinen koulutus, syrjintä ja nyt myös koronavirus lisäävät lapsityön riskiä.

Onneksi monet tahot ottavat Asian vakavasti, Päivi Kovalainen sanoo. Hän otti itse äskettäin osaa Euroopan komission järjestämään kaakaosektorin pyöreänpöydän keskusteluun, jossa hallitukset, järjestöt, tutkijat ja alan suurimmat yritykset olivat varsin yksimielisiä siitä, että lapsityön hyväksikäyttö on kitkettävä.

”On positiivista, että eri toimijat voivat keskustella rakentavasti yhdessä. Reilu kauppa ei yksin tätä ratkaise, vaan kaikki toimijat on saatava samalle viivalle toimimaan vastuullisesti”, Kovalainen sanoo.

Kaakaontuotannossa monilla yrityksillä on omia vastuullisuusohjelmiaan ja -merkkejään, ja niiden kunnianhimon taso vaihtelee.

”Oli hyvä huomata, että alan yritysten edustajat kannattavat Euroopan unionin vastuullisuussääntelyn kehittämistä. Se tasoittaisi kenttää niille toimijoille, jotka jo nyt toimivat vastuullisesti.”

Kovalaisesta oli myös hyvä kuulla Ghanan ja Norsunluurannikon hallitusten edustajilta, että maat ottavat lapsityön vakavasti ja kehittävät kansallista sääntelyä ja toimintasuunnitelmia ongelman kitkemiseksi.

Myös kansainvälinen yhteisö on aktiivinen: vuosi 2021 on nimetty YK:n kansainvälisen lapsityön poistamisen vuodeksi.

Kuluttajiakin tarvitaan lapsityön ehkäisemiseen

Valtioiden lisäksi monet sijoittajat ovat alkaneet painottaa ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä. Lapsityön kannalta on myös tärkeää, että kuluttajat valitsevat Reilun kaupan suklaan.

”Yksittäiset kuluttajat voivat lohduttautua sillä, että heidän valinnoillaan on merkitystä, kun muutkin tekevät samoin”, Kovalainen sanoo.

Ilman vastuullisia kuluttajia lapsityöstä ei päästä eroon: raha ratkaisee paljon.

”Kun yrityksiin vaikuttavat kuluttajat, sijoittajat ja valtiot, niin alkaa tapahtua”, Kovalainen muistuttaa.

Teksti: Esa Salminen