Viini

Suomeen tulee runsaasti viiniä Etelä-Afrikasta, Chilestä ja Argentiinasta. Juuri näissä maissa viinirypäleiden viljely, viininvalmistus ja viiniturismi ovat tärkeitä työllistäjiä, mutta viinituotannon hyödyt eivät jakaannu tasaisesti. Sadonkorjuun aikana palkattavien kausityöläisten oikeudet ovat heikot, palkat alhaiset ja syrjintä arkipäiväistä.

Reiluun kauppaan kuuluu sekä viinin pienviljelijöitä että suurtiloja.

Reiluun kauppaan kuuluvat viinin pienviljelijät muodostavat yhdessä osuuskuntia. Osuuskunnille maksetaan myymästään viinistä myyntihinnan päälle Reilun kaupan lisää, jonka käytöstä osuuskunnan jäsenet päättävät yhdessä. Varat voi käyttää tuotannon tehostamiseen tai viljelijöitä ja heidän perheitään hyödyttäviin hankkeisiin kuten koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

Esimerkiksi Etelä-Afrikan viinitiloilla Reilun kaupan lisää on käytetty muun muassa lasten päivähoitoon ja koulutukseen sekä terveydenhuollon kehittämiseen. Lisäksi suurilla pelloilla käytetään usein kausityövoimaa sadonkorjuuaikana ja Reilu kauppa turvaa myös näiden työntekijöiden oikeuksia. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa on noudatettava tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojataan sekä viljelijöitä että luontoa.

Reiluun kauppaan kuuluvilla viinin suurtiloilla työntekijöille on maksettava vähintään lain edellyttämää ja asteittain nousevaa palkkaa, työntekijöillä pitää olla oikeus järjestäytyä ja oikeus saada työsopimus ja palkkakuitit kirjallisina. Lisäksi työntekijöillä on oltava oikeus lomaan, sairauslomaan ja äitiyslomaan. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Esimerkiksi eteläafrikkalaisilla viinitiloilla työntekijöistä vain noin viidennes on vakituisessa työsuhteessa, ja heikoimmassa asemassa ovat yhteiskunnan huono-osaisimmista väestöryhmistä tulevat kausityöläiset. Reilun kaupan tiloilla heillä on oikeus järjestäytyä ja käydä yhteisvoimin neuvotteluja kohti elämiseen riittäviä palkkoja.

Tuotannossa on noudatettava tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojataan sekä työntekijöitä että luontoa. Esimerkiksi viinitiloilla käytetään normaalisti runsaasti tuholaismyrkkyjä viiniköynnösten suojelemiseksi. Reilun kaupan viinitiloilla – kuten kaikilla muillakin Reilun kaupan tiloilla – haitallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Viininviljelijöitä opastetaan valitsemaan sekä ihmisen että ympäristön kannalta turvallisia ja kestäviä, mutta silti tehokkaita luonnonmukaisia vaihtoehtoja.

Reiluun kauppaan kuuluvalla viinitilalla on oma demokraattisesti valittu komitea, joka päättää, miten tilalle maksettavat Reilun kaupan lisät käytetään tilan työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Varoilla voidaan esimerkiksi parantaa työntekijöiden asuinolosuhteita tai maksaa työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä koulutusta ja terveydenhuoltoa.

Viinit tulivat mukaan Reilun kaupan valikoimaan vuonna 2003, ja Suomessa myyntiin vuonna 2005.


• Suomessa myytävät Reilun kaupan viinit tulevat pääosin Etelä-Afrikasta, mutta myös Chilestä ja Argentiinasta.