Ratkaisut lapsityön poistamiseen suklaan tuotannossa ovat olemassa

On sietämätöntä ajatella, että olen nauttinut suklaasta, joka on tuotettu lapsityövoimalla. Silti näin on käynyt minulle ja todennäköisesti sinullekin, jopa viikoittain. Joulukonvehtisesonkina useamminkin.

Tämä tuli selväksi, kun syyskuun lopussa vierailin kaakaoviljelmillä Ghanassa. Tiesin toki tilastot: Kaakaontuotantoalueilla Norsunluurannikolla ja Ghanassa työskentelee noin 1,5 miljoonaa lasta. Tutkimusten mukaan alueen lapsilla on yli 50 prosentin riski joutua työhön, joka haittaa koulunkäyntiä tai terveyttä.

Juurisyy näihin lukuihin on alaa hallitsevien suuryritysten kaakaosta maksama surkea hinta ja sen aiheuttama köyhyys.

Ghanan Suhumin kylissä oli vehreää ja aurinkoista, mutta näin ja kuulin köyhyyden.

Kaakaota viljelevät perheet, joiden tilat eivät ole suuria. He tarvitsevat lapsia töihin pelloille, sillä palkkaamiseen ei ole varaa. Kouluun on usein pitkä kävelymatka ja lapset saapuvat sinne nälkäisinä. Kuusilapsisen perheen isä kertoi, että oli ostanut ruokaa velaksi, koska sato jäi odotettua pienemmäksi.

Haitallisen lapsityön yleisyys tuntuu erityisen pahalta siksi, että ongelma on yritysten tiedossa ja sen poistamiseen on olemassa toimivat keinot. Niistä ensimmäinen on elämiseen riittävän hinnan maksaminen viljelijöille. Toinen on pitkäjänteinen yhteistyö, jolla tuetaan kehitystä ja rakenteiden muuttamista viljelijäyhteisöissä.

Suhumissa pompin Reilun kaupan kaakao-osuuskunnan kyydissä kumpareikkoista, syvien lätäköiden katkomaa tietä erääseen kaakaonviljelijöiden seurakuntataloista. Paikalla oli yhteisön lastensuojelukeskuksen johtoryhmä: alakoulun opettaja, sosiaalityöntekijä, viljelijöiden, nuorison sekä kristillisen ja islamilaisen seurakunnan edustajat.

Sosiaalityöntekijä esitteli kuvakortteja, joiden avulla yhteisön päättäjien, lasten ja vanhempien perehdytys lasten kurittamisen ja raskaan työn haitallisuudesta oli aloitettu. Yhteisö oli sopinut lasten suojelulle pelisäännöt ja etenemissuunnitelman. Kukin taho osallistuu ja seuraa kehitystä.

Vaikka keskus on toiminut vasta vajaan vuoden, muutokset näkyvät. Sekä aikuiset että lapset tietävät enemmän lasten oikeuksista, opiskelun tärkeydestä ja työskentelyn haitoista. Ongelmista uskalletaan puhua avoimemmin. Kaikki perheet on kartoitettu ja riskiperheet saavat tukea toimeentulon parantamiseen ja koulussa käyntiin.

Koulunkäyntiaste on noussut kymmeniä prosentteja. 13–15-vuotiaiden raskaudetkin näyttävät olevan vähenemässä. Opettajan mukaan teiniraskauksienkin pääsyy on nälkä. Vastikkeellisella seksillä saa ruokaa tai rahaa.

Suhumissa lastensuojelutyötä tehdään hankkeena Reilun kaupan kaakao-osuuskunnassa, johon kuuluu noin kymmenesosa alueen perheistä ja joka myy valtaosan sadostaan hollantilaiselle Tony’s Chocolonelylle. Hankkeesta hyötyvät muutkin alueen viljelijät.

Kaakao-osuuskunnan viljelijät ovat toiveikkaita. ”Näemme jo tulevaisuuden, jolloin Asetenapassa ei ole lapsia töissä”, osuuskunnan työntekijä kertoo.

Elämiseen riittäviä tuottajahintoja ja lastensuojeluyhteistyötä tarvitaan Suhumin lisäksi kipeästi kaikkiin Länsi-Afrikan kaakaoyhteisöihin. Jos Tony’s on saanut bisneksensä tuottavaksi maksamalla reiluja hintoja ja panostamalla hankkeisiin, se onnistuu suuryrityksiltäkin.