Yritysvastuudirektiivi kannustaa yhteistyöhön 

Hurraa! Eurooppa saa vihdoin yritysvastuudirektiivin, kun europarlamentaarikot hyväksyivät pitkään valmistellun lain keskiviikkona 24.4. Direktiivi velvoittaa yritykset selvittämään toimintaansa liittyvät haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja puuttumaan niihin. 

Kevään poliittisissa kähinöissä direktiivin soveltamisalaa heikennettiin niin, että se koskee vain suurimpia yrityksiä, joilla on vähintään tuhat työntekijää ja 450 miljoonan euron liikevaihto. 

Direktiivin olennaisin sisältö, yritysten huolellisuusvelvoite, säilyi kuitenkin kunnianhimoisena ja siksi laki on historiallinen askel kohti vastuullisempaa yritystoimintaa. Se tuo aidon mahdollisuuden muutokseen, joka toivottavasti parantaa toimitusketjujen haavoittuvassa asemassa olevien alkutuottajien ja työntekijöiden asemaa ja elämää.  

Direktiiviehdotukseen ihmisoikeusloukkausten uhrien turvaksi kirjattu ryhmäkanneoikeus sai Suomessa monet tolaltaan – valtaa pitävät lietsoivat uhkakuvia siitä, kuinka tämä johtaisi kansalaisjärjestöjen hyökkäyksiin yrityksiä vastaan. 

Yritysvastuudirektiivissä on kuitenkin kyse juuri päinvastaisesta. Sen tavoitteena on lisätä yritysten ja järjestöjen keskinäistä vuoropuhelua, ymmärrystä ja yhteistyötä. Lukuisat esimerkit osoittavat, että yritysten toimiva vuoropuhelu työntekijöitä ja toimitusketjujen yhteisöjä edustavien tahojen kanssa vähentää konflikteja ja oikeusriitoja. Parhaimmillaan vuoropuhelu johtaa resilienssin ja tuottavuuden paranemiseen. 

Yritysvastuudirektiivi pohjautuu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin, jotka toivat 13 vuotta sitten uuden näkökulman siihen, miten yrityksen tulee huolehtia sosiaalisesta vastuusta. Suuntaa eivät määritä yrityksen johto tai sijoittajat vaan päätöksentekoa tukevat sidosryhmät – erityisesti ne ihmiset ja yhteisöt, joihin yritystoiminnan vaikutukset globaaleissa tuotantoketjuissa kohdistuvat.  

Jotta yritys voi arvioida, millaisia vaikutuksia sen toiminnalla on, sen pitää yritysvastuudirektiivin mukaan käydä jatkuvaa vuoropuhelua vaikutusten kohteina olevien ihmisten tai heitä edustavien ammattiliittojen ja järjestöjen kanssa. Yrityksen pitää tarkastella muun muassa omien ostokäytäntöjensä vaikutuksia työoloihin ja elämiseen riittäviin ansioihin tuotantoketjuissa. Jos käytännöt vaikkapa ylläpitävät köyhyyttä tai lapsityövoiman hyväksikäyttöä, niitä pitää muuttaa. Vuoropuhelua sidosryhmien kanssa tulee käydä myös silloin, kun yritys suunnittelee korjaavia toimia ja seuraa niiden edistymistä. 

Kyse on yhteistyöstä, johon jokaisen ketjun lenkin tulee osallistua valta-asemansa mukaisesti.  

Reilun kaupan järjestelmä on ollut edelläkävijä koko ketjun yhdistävässä yhteistyössä, jossa parannetaan pienviljelijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. Reilu kauppa noudattaa yritysvastuudirektiivin vaatimuksia ja on päivittänyt vastikään muun muassa toimitusketjujen välikäsiä eli tukkureita, maahantuojia ja agentteja koskevia kriteerejä. Myös niiden kaikkien tulee sitoutua ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuuteen ja osallistua ongelmien korjaamiseen.  

Tavoitteena Reilulla kaupalla ja viisaudella tulevaisuuteen katsovilla yrityksellä ei ole nykytilan säilyttäminen vaan muutos parempaan. Kestävät muutokset edellyttävät nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. 

Yritysvastuudirektiivi ei ole täydellinen, mutta tarjoaa yrityksille sidosryhmien kuulemiseen ja yhteistyöhön kaivattua ohjeistusta. Odotamme komissiolta sen toimeen panemiseksi erityisesti pk-yrityksille Suomessa ja tuottajamaissa myös seikkaperäisempää tukea ja neuvontaa.