Rana Plazasta 10 vuotta – mikä tekstiiliteollisuudessa tulisi muuttua?

Vuosikymmenen aikana pikamuodista on tullut ultrapikamuotia, eli tekstiiliteollisuudesta on tullut entistä saastuttavampaa, kestämättömämpää ja vastuuttomampaa. Tähän tarvitaan muutos! Listasimme alle neljä asiaa, jotka tulee laittaa kuntoon tekstiilien tuotantoketjussa.

1. Kestävämpää puuvillan tuotantoa

Puuvilla on erinomainen tekstiilikuitu, mutta sen tuotantoon liittyy paljon haasteita.

Puuvillan viljelyä on yli sadassa maassa ja noin sata miljoonaa kotitaloutta on suoraan tekemisissä viljelyn kanssa. 90 prosenttia näistä kotitalouksista sijaitsee globaalissa etelässä.

Puuvillan tuotanto vaatii runsaasti vettä. Yhden puuvillakilon tuottamiseen sitä kuluu peräti 4 000–29 000 litraa, riippuen kasvupaikasta. Kasvina puuvilla on hyvin altis sekä tuhohyönteisille että kasvitaudeille. Puuvillan kasvatus vaatiikin runsaasti erilaisia torjunta-aineita, joista monet ovat ihmisille ja ympäristölle haitallisia.

Puuvillan tuotannossa on runsaasti tunnistettuja ihmisoikeusriskejä. Köyhemmissä maissa esimerkiksi lapsityövoiman hyväksikäyttö ei ole lainkaan tavatonta, mikä johtuu puuvillanviljelijöiden ja plantaasien työntekijöiden heikosta toimeentulosta. Lisäksi puuvillan tuotannossa ilmenee pakkotyövoiman hyväksikäyttöä.

Puuvillalla käydään kauppaa maailman raaka-ainepörsseissä ja sen hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Markkinoita kuitenkin vääristää Kiinan valtava tuotantokoneisto ja Yhdysvaltojen voimakkaasti tukema kansallinen tuotanto. Kehittyvien maiden pienviljelijät joutuvat epäsuorasti kilpailemaan tämän tuetun puuvillan tuotannon kanssa. Tämän vuoksi monet heistä sinnittelevät alle säädyllisten ansioiden.

2. Kunnianhimoinen yritysvastuulaki

Vaatteiden ekologista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan merkittävästi kasvattaa säätämällä yrityksille YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukainen huolellisuusvelvoite, kuten kunnianhimoinen EU:n tasoinen yritysvastuulaki. Vaatteita tuodaan eniten EU:n markkinoille, joten EU:ssa toimiminen voi aikaansaada todellisia muutoksia miljoonien tekstiilialan työntekijöiden elämään.

Huolellisuusvelvoite asettaisi yrityksille lakisääteisen velvoitteen ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia niiden omissa arvoketjuissa ja varmistaisi muun muassa elämiseen riittävien palkkojen ja toimeentulon kaikille arvoketjussa työskenteleville puuvillapelloilta tehtaisiin.

Reilu kauppa tukee elämiseen riittäviä palkkoja tekstiilialalle ajavaa ”Good Clothes, Fair Pay” -aloitetta. Keräämällä miljoona allekirjoitusta täysi-ikäisiltä EU-kansalaisilta Euroopan unionin on vastattava aloitteeseen.

3. Yritykset mukaan vastuullisuustyöhön

Vaikka pikamuodin kulutus kasvaa ja vaatteita tuotetaan ylenpalttisesti, on kuluttajien tietoisuus ja valveutuneisuus tekstiilituotteiden vastuullisuudesta lisääntynyt. Kuluttajat haluavat valita yhä enemmän tuotteita, jotka ovat aidosti vastuullisia. Erilaiset vastuullisuuslupaukset jäävät kuluttajalle usein epäselväksi.

Mitä yritykset voivat tehdä? Aito vastuullisuus maksaa euroissa enemmän, sillä jokaisen tuotantoketjussa mukana olevan ihmisen tulisi saada työstään oikeudenmukainen korvaus. Lisäksi myös tuotannon ja valmistuksen valvonnalla on oma hintansa.

Terveen liikeyrityksen perusajatus on tehdä kannattavaa liiketoimintaa, mikä johtaa laskemaan kuluja ja kysyntää. Mutta olisiko mahdoton ajatus tehdä koko ketjun kattavasta aidosta vastuullisuudesta itselle kilpailuetu? Itsestään se ei tapahdu. Se vaatii uskoa siihen mitä tehdään ja miksi.

Onko yrityksillä tahtoa ja rohkeutta yhtyä tähän keskusteluun ja kertoa avoimesti, miten ja millä työkaluilla ne pyrkivät taklaamaan tekstiiliteollisuuden haasteita?

Reilu kauppa on yksi työkaluista yrityksille. Reilun kaupan puuvillan avulla tuottajilla on mahdollisuus parempaan toimeentuloon ja työturvallisuuteen. Sertifioinnin pääpaino on alkutuotannossa, joka jää kaikkein useimmin vaille huomiota. Reilun kaupan takuuhinta ja Reilun kaupan lisä ovat viljelijöille tueksi matkalla kohti elämiseen riittäviä ansioita.

4. Hankintalain uudistaminen

Suomessa tehdään vuosittain kymmenien miljardien eurojen edestä julkisia hankintoja, jotka pitävät sisällään myös työvaatteita ja muita tekstiilejä. Hankintojen kriteereillä on suuri vaikutus esimerkiksi siihen, millaisissa työoloissa tekstiilejä tuotetaan, millaisen korvauksen puuvillanviljelijä saa ja huomioidaanko tuotannossa ympäristö. Julkisilla hankinnoilla myös näytetään esimerkkiä ja ohjataan markkinoiden kehitystä.

Julkisella sektorilla on YK:n ohjaavien periaatteiden mukainen velvollisuus varmistaa, että liiketoiminnassa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia. Tämä on huomioitu myös Suomen kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa.

Jotta valtaosa Suomessa tehtävistä hankinnoista saataisiin sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmäksi, hankintalakia tulisi uudistaa edellyttämään vahvemmin sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien huomioimista hankinnoissa.

Blogin kirjoittajat: Juha Tanskanen toimii Reilu kauppa ry:ssä puuvillan avainasiakkuuspäällikkönä ja Jatta Makkula kansalaistoiminnan asiantuntijana.