Jaa: Suomalaiset eivät hyväksy lapsityövoimaa mutta eivät myöskään ole sen käytöstä kovin tietoisia, paljastaa tuore tutkimus. Lapsityöntekijöiden määrä on lähes puolittunut 2000-luvun alun 246 miljoonasta nykyiseen 138 miljoonaan muun muassa koulutuksen, peruspalvelujen ja lainsäädännön vahvistumisen ansiota. Olemme silti kaukana YK:n jäsenvaltioiden kymmenen vuotta sitten hyväksymästä Agenda30-tavoitteesta lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä. Tietyillä toimialoilla lapsityövoimasta on ollut erityisen vaikea päästä eroon. Maailman ja Suomen kuluttamasta kaakaosta valtaosa tuotetaan Länsi-Afrikassa. Suurimmissa tuottajamaissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla jopa kolmasosa työvoimasta on lapsia. Suomalaiset eivät lapsityövoimaa hyväksy, mutta eivät myöskään tiedä ongelmasta. Reilu kauppa ry:n syyskuussa teettämän tutkimuksen mukaan lähes kolmannes suomalaisista (32 %) ei tiedä ollenkaan lapsityövoiman käytöstä kaakaoviljelmillä. 39 % tietää ongelmasta, mutta ei sen laajuudesta. Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (73 %) kokee, että suklaa- ja kaakaotuotteiden valmistajilla on päävastuu huolehtia, ettei Suomessa kuluteta lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita. Seuraavaksi suurimman vastuun kantavat lainsäätäjät ja viranomaiset, ja kolmanneksi eniten vastuussa ovat tuotteita myyvät yritykset, kuten kaupat ja kahvilat. 87 % on sitä mieltä, että yritysten tulee avoimesti kertoa, miten ne huolehtivat, ettei niiden suklaassa ole käytetty lapsityövoimaa. 71 % vaihtaisi jopa lempisuklaansa toiseen brändiin, jos tietäisi siinä käytetyn lapsityötä. Lapsityön kitkemisessä tulisi keskittyä köyhyyden poistamiseen Yrityksillä on velvollisuus selvittää haitalliset ihmisoikeusvaikutukset toimitusketjuissaan ja tehdä toimia niiden ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Monet suklaayritykset ovat luoneet lapsityön vähentämiseksi vaatimuksia, joiden noudattamista ne edellyttävät toimittajilta. Tilanteessa, jossa viljelijöillä ei ole varaa palkata aikuisia työntekijöitä tai lähettää lapsiaan kouluun, yksipuoliset vaatimukset eivät useinkaan auta. ”Lapsityövoiman käyttö on monisyinen, rakenteellinen ongelma, jonka poistamiseen tarvitaan koko toimitusketjun ja viranomaisten yhteistyötä, eikä siihen ole yhtä kaiken kattavaa ratkaisua. Tehokkain tapa ehkäistä lapsityötä on kuitenkin köyhyyden poistaminen, eikä siitä voi kääntää katsetta, jos aidosti haluaa lapset kaakaoviljelmiltä kouluihin”, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Vuonna 2024 OECD julkaisi yrityksille ohjeistuksen, joka koskee elämiseen riittäviä ansioita. Reilu kauppa on julkaissut myös länsiafrikkalaiselle kaakaolle elämiseen riittävät viitehinnat, joita maksamalla yritykset voivat huolehtia viljelijäperheiden toimeentulosta. Vaikka kaakaon – ja sitä kautta myös viljelijöiden saama hinta – on ollut viime aikoina nousussa, vain harva yritys huolehtii, että viljelijä saa sadostaan elämiseen riittävän hinnan. ”Kaakaossa on valtava potentiaali, sillä se on esimerkiksi Norsunluurannikon toiseksi tärkein vientituote. Paremmin kauppaehdoin suklaa ja kaakao voisivat tuoda miljoonille viljelijöille toimeentulon ja sitä kautta paremman tulevaisuuden myös lapsille”, Sivonen sanoo.
