Yritysvastuulaki etenee EU:ssa

Yritysvastuulaki otti aimon harppauksen. EU-parlamentti teki yritysvastuudirektiiviesitykseen useita Reilun kaupan vaatimia muutoksia, jotka edistäisivät viljelijöiden ja työntekijöiden oikeuksia yritysten toimitusketjuissa.

Euroopan parlamentti hyväksyi 1.6. kantansa yritysvastuudirektiiviin, jonka tavoitteena on ehkäistä yritystoiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle.

Parlamentti pyrkii monin tavoin korjaamaan alkuperäisen komission esityksen heikkouksia.

”Erinomaista, että parlamentti päätyi edistämään kunnianhimoisempaa sääntelyä. Parlamentin kanta on linjassa kansainvälisten yritysvastuustandardien kanssa, joita edelläkävijäyritykset jo noudattavat”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.

Reilu kauppa on tehnyt vahvaa vaikuttamistyötä, jotta direktiivistä tulisi sellainen, että se vähentäisi yritysten epäreilua kilpailua ja parantaisi ihmisoikeuksien toteutumista toimitusketjuissa. Useat Reilun kaupan vaatimat muutokset ovat mukana parlamentin kannassa.

Parlamentti edellyttää, että

– yritysten ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoite on linjassa kansainvälisten yritysvastuustandardien, kuten YK- ja OECD-periaatteiden, kanssa

– huolellisuusvelvoite koskee kaikkia suuryrityksiä toimialasta riippumatta

– yhtenä ihmisoikeuksista, joihin yritysten tulee kiinnittää huomiota, ovat elämiseen riittävät palkat ja ansiot

– yritykset arvioivat ostokäytäntöjensä vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen hankintaketjuissaan

– yritykset käyvät vuoropuhelua sidosryhmien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden ja oikeudenhaltijoiden, kanssa, kun ne arvioivat ja hallitsevat toiminnastaan ihmisille ja ympäristölle aiheutuvia riskejä.

Tuotantoketjuissa työskenteleville ihmisille velvoitteet vuoropuhelusta ja ostokäytäntöjen vaikutusten tarkastelusta ovat olennaisia, sillä niillä on suora vaikutus työoikeuksiin ja ympäristön suojeluun. Parlamentin tekemä lisäys elämiseen riittävien ansioiden kunnioittamisesta on puolestaan tärkeä pienviljelijöille, joista valitettavan moni elää köyhyydessä, vaikka myy tuotteitaan rikkaille yrityksille.

Yritysvastuudirektiiviä käsitellään seuraavaksi kolmikantaneuvotteluissa

Useista parannuksista huolimatta parlamentin kanta on poliittinen kompromissi, joka jättää myös toivomisen varaa.

Seuraavaksi yritysvastuudirektiivi siirtyy EU-komission, jäsenmaiden ja parlamentin välisiin kolmikantaneuvotteluihin.

”Suomen on huolehdittava, että saamme direktiivin, joka todella ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia. Laki ei saa siirtää taakkaa ja kustannuksia arvoketjujen haavoittuville osapuolille vaan sen pitää puuttua ihmisoikeusloukkausten syihin ja johtaa käytäntöjen muuttamiseen”, Nousjoki sanoo.

Suomen Reilun kaupan ja yritysvastuuverkosto FIBSin tuoreen selvityksen mukaan suomalaisyrityksillä on runsaasti sitoumuksia ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja hallitsemiseksi arvoketjuissa pitää kiireesti lisätä.

Ottamalla käyttöön huolellisuusprosessin yritykset voivat varmistaa, ettei kilpailumahdollisuuksia osana kansainvälisiä toimitusketjuja menetetä. Selvityksen mukaan jo lainsäädäntöprosessi on systematisoinut ja terästänyt ihmisoikeustyötä osassa yrityksistä ja yritykset odottavat, että lakisääteinen huolellisuusvelvoite tulee parantamaan tiedonsaantia ja helpottamaan vaikutusten hallintaa toimitusketjuissa.