Selvitys: Yrityksillä on paljon petrattavaa ihmisoikeusvastuussa

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten yritysten huolehtiminen toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista on vasta alkuvaiheessa. Yritysvastuuverkosto FIBS ja Reilu kauppa ry suosittelevat yrityksille ripeitä toimia, jotta kansainvälinen kilpailukyky säilyy.

Suomessa yrityksillä on runsaasti aikeita kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta käytännön toimet ovat vielä alkuvaiheessa. Esimerkiksi elämiseen riittäviin palkkoihin toimitusketjuissa ilmoitti FIBSin ja Reilu kauppa ry:n tuoreessa selvityksessä sitoutuneensa 11 yritystä 32:sta, mutta konkreettisista tavoitteista ja aikatauluista riittävien palkkojen edistämiseksi kertoi vain kaksi yritystä.

Muutamat edelläkävijät näyttävät suuntaa, mutta monet yritykset vasta opettelevat ihmisoikeusvaikutuksista huolehtimista. Ihmisoikeustyön petraamisella on kiire, sillä osassa Euroopan maista laki edellyttää jo yrityksiltä ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvää huolellisuutta. Ja lisävaatimuksia tulee, kun EU:n yritysvastuudirektiivi valmistuu.

”Lakivaatimukset heijastuvat arvoketjuihin, joissa suomalaisyritykset ovat mukana. Yritysten kannattaa panostaa ihmisoikeustyöhön ja -osaamiseen nyt, ettei kilpailumahdollisuuksia osana kansainvälisiä toimitusketjuja menetetä”, FIBSin yritysvastuuasiantuntija Greta Andersson sanoo.

Kohti pitkäjänteistä yhteistyötä ja vuoropuhelua

Osassa suomalaisyrityksistä jo pelkkä EU-yritysvastuulakien valmistelu on terästänyt ja systematisoinut ihmisoikeustyötä. Moni yritys myös odottaa, että tuleva sääntely helpottaa ihmisoikeusriskien hallintaa arvoketjuissa. Lain odotetaan lisäävän huolellisuusvelvoitteen täyttävien yritysten määrää, mikä parantaa tiedonsaantia ja toimenpiteisiin tarttumista.

Suurimmalla osalla yrityksistä on haasteita tunnistaa toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia toimitusketjuissaan. Yritykset kertoivat käyttävänsä riskinhallinnan työkaluina lähinnä toimintatapaohjeistuksia ja auditointeja.

”Tästä tulisi pyrkiä kohti pitkäjänteistä yhteistyötä ja aitoa vuoropuhelua haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden ja yhteisöjen kanssa. Pelkkä vaatimusten asettaminen ei riitä korjaamaan ongelmia, vaan yritysten tulee investoida aikaa ja rahaakin kestävien olosuhteiden varmistamiseen toimitusketjuissa”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.

Selvityksen mukaan ne yritykset, jotka ovat integroineet huolellisuusprosessin koko toimintaansa, ovat pidemmällä elämiseen riittävien palkkojen, vuoropuhelun ja omien ostokäytäntöjen vaikutusten edistämisessä kuin yritykset, joilla prosessia ei ole.

Selvityksessä asiantuntijana toiminut Ihmisoikeuskeskus painottaa sidosryhmien kuulemisen ja osallistamisen tärkeyttä huolellisuusprosessissa.

”Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on vielä alkutekijöissä. Aidon ja käytänteisiin oikeasti vaikuttavan vuoropuhelun rakentaminen ei ole osoittautunut helpoksi, mutta juuri siksi siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien sidosryhmien ja ihmisoikeuspuolustajien tunnistamisen ja osallistamisen kehittäminen on tärkeää, sillä se on tutkimusten valossa kaikkein heikointa”, sanoo Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Susan Villa.

Lisääntyvän sääntelyn rinnalle yritykset tarvitsevat julkista tukea. Selvityksessä ne kertoivat toivovansa viranomaisilta ennen kaikkea selkeää ohjeistusta, koulutusta ja työkaluja ihmisoikeusvastuusta huolehtimiseen. Yritykset toivovat myös, että Suomi neuvoisi ihmisoikeusvastuuasioissa niiden maiden hallituksia, joista yritykset tekevät hankintoja.

Reilun kaupan ja FIBSin suositukset yritysten ihmisoikeusvastuuseen

Reilu kauppa ja FIBS suosittelevat, että:

  • Yritykset panostavat ihmisoikeustyöhön ja -osaamiseen heti. Tämä on tärkeää planeettamme ja ihmisten hyvinvoinnin vuoksi, mutta myös yritysten tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamiseksi.
  • Yritykset ottavat pikimmiten käyttöön ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan asianmukaisen huolellisuuden prosessin. Prosessi ohjaa hallitsemaan yrityksen toiminnasta aiheutuvia ihmisoikeusvaikutuksia ja se aloitetaan riskien kartoituksella. Prosessi on tärkeä suomalaisyritysten kilpailumahdollisuuksien säilyttämiseksi osana kansainvälisiä toimitusketjuja.
  • Yritykset edistävät säällisiä työoloja ja elämiseen riittäviä palkkoja ja ansioita, tarkastelevat omien ostokäytäntöjensä vaikutuksia, tekevät eri sidosryhmien kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä sekä käyvät merkityksellistä vuoropuhelua haavoittuvien sidosryhmien kanssa ihmisoikeusloukkausten estämiseksi ja vähentämiseksi.
  • Päättäjät varmistavat, että yritysvastuusääntelyn toimeenpano ja valvonta Suomessa on tehokasta ja riittävän hyvin resursoitua ja että EU:n yritysvastuulainsäädäntö on linjassa YK-periaatteiden ja OECD:n asianmukaisen huolellisuuden velvoitteen kanssa.
  • Viranomaiset tarjoavat nykyistä vahvemmin yrityksille opastusta ja neuvontaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaan huolellisuuteen ja seuraavat huolellisuusprosessin integrointia yritysten toimintaan.

Lisätietoa:

Josetta Nousjoki, vastuullisuusjohtaja, Reilu kauppa ry: puh. 040 577 4773, josetta.nousjoki@fairtrade.fi

Yritysten ihmisoikeustyön selvityksessä tutkittiin, miten yritykset hallitsevat toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, mitkä ovat ihmisoikeustyön haasteet, työkalut ja kumppanit ja millaisia tukitarpeita yrityksillä on. Tammi–maaliskuussa toteutettuun sähköiseen kyselyyn vastasi 32 suurta ja keskisuurta yritystä eri toimialoilta. Lisäksi 10 yritystä haastateltiin. Kysely lähetettiin 250:lle Suomessa toimivalle yritykselle.

Katso selvityksen esityskooste

Lataa selvityksen raportti