Uutta tietoa riskikartassa: kukat ja sokeri  

Tiesitkö, että Alankomaissa tuotetaan lähes puolet maailman leikkokukista? Muita tärkeitä tuottajamaita ovat Kolumbia, Ecuador, Kenia ja Etiopia. Kaukaisista lähtömaista huolimatta leikkokukat löytävät tiensä Suomeen kauppojen hyllyille vain 24–48 tunnissa kukkien leikkaamishetkestä.  

Reilun kaupan ihmisoikeus- ja ympäristöriskikartta paljastaa, että toimitusketjut Keniasta ja Etiopiasta ovat tehokkaita, mutta vain 50-65 % kukkasektorin työntekijöistä ansaitsee elämiseen riittävän palkan. Tämä heijastuu erityisesti naisten ja perheellisten elinoloihin.  

Reilun kaupan sertifioimilla tiloilla edistetään useilla tavoilla elämiseen riittävän palkan saavuttamista. Reilu kauppa on vaatinut Reilun kaupan lisän ja takuuhinnan lisäksi vuodesta 2017 lähtien, etteivät kukkatilojen työntekijöiden palkat saa alittaa Maailmanpankin asettamaa maailmanlaajuista köyhyysrajaa. Lisäksi Reilu kauppa on perustanut Kenian kukkatiloille tasa-arvoa edistäviä komiteoita. Riskikartasta löydät muutkin Reilun kaupan toimenpiteet riskien vähentämiseksi kukkien tuotannossa. 

“Kukkien tuotanto pitää sisällään riskejä myös ympäristölle, sillä kasvihuoneet imevät valtavasti vettä, torjunta-aineita ja energiaa. Alankomaalaisten ja Reilun kaupan kenialaisten kukkien vertailussa käy kuitenkin ilmi, että kenialaisilla ruusuilla on pienempi ympäristövaikutus kuin Alankomaiden verrokeilla erityisesti matalamman energiantarpeen vuoksi”, kertovat Reilun kaupan kansainvälisen ihmisoikeuskeskuksen avustajat Anniina Urvas ja Sini Tahvonen, jotka ovat perehtyneet kukkateollisuuteen ja lisänneet karttaan tiedot leikkokukista.  

Riskikartan tutkiskelu valveuttaa kukkahyllyn asiakkaan lisäksi myös herkkusuuta. Siinä missä Suomessa käytetään kotimaisesta sokerijuurikkaasta valmistettua sokeria, maailmalla 80 % käytetystä sokerista on ruokoraakasokeria. Tähän sokerityyppiin liittyy merkittäviä ihmisoikeusriskejä, sillä sokerintuottajat ovat voimattomia neuvotteluissa sokerin hinnasta monikansallisten yritysten kanssa. Alalla vallitsevat elämiseen riittämättömät palkat, jotka lisäävät pakkotyön ja lapsityövoiman hyväksikäytön riskiä. 

Kartta on työkalu yritysvastuulakien noudattamisessa 

Riskikartta on suunnattu erityisesti yrityksille, jotka voivat työkalun avulla arvioida globaaleihin tuotantoketjuihin sisältyviä riskejä.  

Riskikartasta voi etsiä tietoa tuotannon ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista tuote-, maa- ja organisaatiokohtaisesti. Viimeisimpien päivitysten myötä kartalta löytyvät kahvi, kaakao, banaani, viinirypäleet, hunaja, kukat ja sokeri. Tulevina kuukausina karttaa laajennetaan kattamaan myös riisit ja murot, hedelmät ja kasvikset, pähkinät ja öljyt, tee, mausteet, urheilupallot sekä kulta. 

Kartan laadinnassa on noudatettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita. Kokonaisuus noudattaa yrityksille asetetun asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta ja yritykset voivat hyödyntää sitä muun muassa yritysvastuudirektiivin, kestävyysraportointidirektiivin ja metsäkatoasetuksen vaatimusten täyttämisessä. 

Vuonna 2023 lanseerattu työkalu auttaa ymmärtämään, miten tuotantoketjujen riskit ovat erottamattomasti yhteydessä ihmisoikeusrikkomusten ja ympäristöhaittojen perimmäisiin syihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja hyväksikäyttöön. 

Riskikarttaa työstetään ja päivitetään yhdessä viljelijäosuuskuntien, työntekijöiden, viljelmien johdon, kuudessa eri maanosassa työskentelevien Reilun kaupan työntekijöiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Sen avulla yritykset voivat kehittää tehokkaita keinoja riskien torjuntaan ja käytäntöjen muuttamiseen sellaisiksi, että ne parantavat ihmisten elämää ja suojelevat ympäristöä. 

Reilun kaupan verkosto julkaisi riskikarttatyökalun kansainväliseen käyttöön 25.1.2023. Riskikarttatyön vetovastuussa on Suomen Reilu kauppa ry.