Maailmaa ei muuteta vain ostoksilla – Reilu kauppa ja kestävän kehityksen tavoitteet

Reilu kauppa tekee nykyään yhä enemmän kehitysmaiden monisyisiin haasteisiin puuttuvaa ohjelmatyötä: taistelee ilmastonmuutosta vastaan sekä naisten ja työntekijöiden oikeuksien puolesta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet auttavat siinä, että yritykset ja hallitukset saadaan paremmin mukaan.

Reilu kauppa ei ole ainoastaan sitä, että kuluttaja valikoi kaupasta Reilun kaupan tuotteita.

Nykyään Reilu kauppa tekee yhä enemmän niin sanottua ohjelmatyötä kehitysmaissa: esimerkiksi auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen, parantaa naisten asemaa ja pitää esillä työntekijöiden oikeuksia niin viljelyksillä kuin paikallisessa politiikassa.

Syynä toimintakentän laajenemiseen on se, että maailman ongelmat ovat moninaiset, eivätkä ostopäätökset yksin riitä, sanoo ohjelmatyön asiantuntija Kelly Hawrylyshyn Reilun kaupan kattojärjestöstä Fairtrade Internationalista Bonnista.

– Olemme ymmärtäneet, että pelkät kaupan kriteerit eivät auta ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia – kestävää kehitystä, köyhyyden vähentämistä, sukupuoleen liittyvän syrjinnän eri ulottuvuuksia ja epätasa-arvoisia valtasuhteita, Hawrylyshyn sanoo.

Suomessa tällaista ohjelmatyötä tehdään Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyön muodossa.

– Ohjelmatyötä tarvitaan esimerkiksi kertomaan ihmisille, mitkä heidän oikeutensa ovat. Olisi hyvin vaikeaa tehdä tätä työtä vain niin, että sanoo jollekin tuottajalle, että tässä ovat säännöt, noudata niitä tai otamme sinulta Reilun kaupan merkin pois, Hawrylyshyn sanoo.

Englanniksi Reilun kaupan ”evoluutiolle” on jo keksitty epävirallinen slogan: from labelling to enabling – merkitsemisestä mahdollistamiseen.

Kestävän kehityksen tavoitteet auttavat avaamaan asiaa muillekin

Kokonaisvaltaisempi työ oikeudenmukaisemman maailman puolesta tuo mukanaan kaikuja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Vuonna 2015 hyväksytyt 17 tavoitetta tavoittelevat kestävämpää maailmaa. Niihin ovat YK:n jäsenvaltioiden lisäksi sitoutuneet monet yritykset ja järjestöt.

Hawrylyshyn kiistää, että Reilu kauppa olisi lähtenyt ohjelmatyöhön YK:n tavoitteiden tähden.

– Mehän olemme tehneet kestävän kehityksen tavoitteiden eteen töitä ennen kuin koko tavoitteita oli luotu, Hawrylyshyn naurahtaa.

– Olemme tehneet ilmastonmuutostyötä, tasa-arvotyötä, työntekijöiden oikeuksia – kaikki tämä kuuluu jo Reilun kaupan kriteereihin.

Mutta sen kestävän kehityksen tavoitteet ovat tuoneet, että Reilun kaupan yhteistyökumppaneille kuten yrityksille ja hallituksille tätä puolta on entistä helpompi selittää – monet ovat nykyään sitoutuneet samoihin tavoitteisiin, ja Reilu kauppa voi antaa käytännöllisen väylän työn tekemiseen.

Suomi ei ole yksin

Suomen lisäksi ohjelmamuotoista työtä on tehty ainakin Britanniassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Saksassa. Britannian Reilu kauppa on saanut tukea maansa hallitukselta ja Comic Relief -järjestöltä, mikä on vaikuttanut ohjelmatyön kehittämiseen muissakin maissa, Hawrylyshyn kertoo. Ruotsissa ja Hollannissa työntekijöiden oikeuksia ajavia hankkeita on tuettu paikallisista veikkausvaroista.

– Saksassa hankemuotoinen työ alkoi kaupallisten kumppanien toiveesta. Yritykset halusivat aluksi tehdä hankkeita markkinoidakseen vastuullisuutta. He halusivat ottaa kivoja kuvia ja sanoa että tässä tuetaan viljelijöitä. Mutta nyt on yhä enemmän alettu ymmärtää, että kestävyys tuotantoketjussa on todellinen prioriteetti, Hawrylyshyn sanoo.

Saksassa paljon ohjelmatyötä on tehty kahvintuotannossa. Esimerkiksi suuret jälleenmyyjät kuten Lidl, Aldi ja Tchibo tukevat hankkeita kahvintuottaja-alueilla Keski-Amerikassa.

Suomi on ollut ohjelmatyön etulinjassa, sillä sekä Ruotsin lottovaroilla tehty työntekijähanke Afrikassa että Aldin hanke Hondurasissa ovat osa Suomen Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelmaa. Suomi onkin antanut Euroopassa muille Reilun kaupan toimijoille mahdollisuuden tulla mukaan ohjelmatyöhön ilman, että niiden on pakko perustaa omaa osastoa kehitysyhteistyölle. Muissa Euroopan maissa ohjelmatyö on keskittynyt enemmän yksittäisiin hankkeisiin, joten yhteistyö Suomen laajemman ohjelman kanssa on tarjonnut enemmän vaikuttavuutta.

Suomesta on ollut apua muille

Kelly Hawrylyshyn mukaan Suomen ohjelmatyöstä on ollut hyötyä Reilun kaupan kansainväliselle verkostolle. Hänestä on hyvä, että ohjelmista pitää raportoida rahoittajalle, eli Suomen tapauksessa ulkoministeriölle.

– Raporteissa on paljon hyviä tapauskertomuksia ja oppeja, joita jaamme täältä Fairtrade Internationalista jäsenillemme Afrikassa ja Aasiassa, jotta siellä voidaan tehdä samanlaisia asioita, Hawrylyshyn sanoo.

– Suomen ohjelmatyö alkoi kahvista, ja sen parissa on syntynyt hyviä esimerkkejä viljelysmenetelmistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. On esimerkiksi opeteltu suojaamaan kahvipensaita istuttamalla puita, on vaihdettu kahvia parempiin lajikkeisiin ja niin edelleen.

Tiukat raportointivaatimukset myös lisäävät työn läpinäkyvyyttä ja kannustavat tehokkuuteen ja tulosperustaisuuteen.

Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa Kelly Hawrylyshyn kiittelee erityisesti sitä, kuinka työntekijöiden oikeudet korostuvat.

– Tiedän, että ay-liike on ollut Suomessa aktiivinen Reilun kaupan edistäjä, hän sanoo.

– Usein kun puhutaan kestävän kehityksen tavoitteista, puhutaan kauniita sanoja ilmastonmuutoksesta ja kouluun pääsemisestä. On paljon vaikeampaa haastaa valtasuhteita työntekijöiden ja yritysten välillä.

Hänestä maailman nykytilassa ja kapitalismin paineessa tällaisiin asioihin pitäisi puuttua enemmän. Ilmastonmuutoksesta puhuvat kaikki, työntekijöiden oikeuksissa Reilulla kaupalla on ainutlaatuista lisäarvoa ja annettavaa.

Teksti: Esa Salminen