Reilu laatukahvi täyttää vaativankin hifistelijän vaatimukset
3.6.2020

Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia kahvinsa alkuperästä, sanovat Warrior Coffeen ja ROST & Co. -paahtimon asiantuntijat. Vastuullisesti tuotetusta laatukahvista nauttii niin kuluttaja kuin tuottajakin

Kahvi on suomalaisten suosikkijuoma. Yhä useammin ostovalinta osuu pienpaahtimoiden jauhamiin reiluihin laatukahveihin. Kuva: Warrior Coffee Oy

Olemme maailman huippua kahvinjuojina: kahvia kuluu Suomessa vuosittain huimat 10 kiloa henkeä kohden. Ei siis ihme, että myös Reilun kaupan tuotteista kahvi on suomalaisten suuri suosikki. Reiluja kahvilaatuja on saatavilla Suomessa jo satoja, ja yhä useammin valinta osuu pienpaahtimoiden jauhamiin reiluihin laatukahveihin.

”Asiakkaamme toivovat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Sama trendi näkyy laajemminkin, esimerkiksi ruoan ja vaatteiden kohdalla”, toimitusjohtaja Riku Uski Warrior Coffeesta toteaa.

Myös Kaffecentralenin ROST & Co. -paahtimossa ilmiö tunnistetaan hyvin.

”Suurin osa kahveistamme myydään ravintoloihin ja hotelleihin, ja parissa vuodessa on tapahtunut selvä muutos: nyt halutaan tietoa tuotteen alkuperästä”, toimitusjohtaja John Söderlund sanoo. Kuluttajia kiinnostaa vastuullisen tuotteen tarina, ja sen tunteminen on ravintolalle myyntivaltti.

Vastuullisuus kannattaa

Laatukahvit määritellään kansainvälisellä pisteytysjärjestelmällä, jossa ammattilaiset arvioivat muun muassa makua, suutuntumaa, täyteläisyyttä ja aromia. Maksimi on sata pistettä.

”Laatukahveja ovat yli 80 pistettä saaneet, ja näistä korkealuokkaista kahveista löytyy hyvin selkeitä makuja ja kirkkautta. Pisteytys on vapaaehtoista, mutta sellainen tarvitaan, jos viljelijä haluaa myydä kahvinsa laatukahvina”, Uski selvittää.

Perusmarkettikahveja ei pisteytetä, ja ne eroavat laatukahveista myös siinä, että yleensä kyse on sekoituksista, jolloin kahvin alkuperää ei välttämättä tiedetä. Laatukahveissa kyse on pienistä eristä, joiden kotipaikka on tarkkaan tiedossa.

Warrior Coffeelle vastuullisuus ja avoimuus ovat olleet toiminnan ytimessä perustamisesta eli vuodesta 2014 asti. Kaikki sen paahtamat laatukahvit on luomusertifioitu, ja nykyään suurimmalla osalla on myös Reilu kauppa -sertifikaatti. Lisäksi valtaosassa tuotteista on avainlippu merkkinä siitä, että paahtaminen on tehty kotimaisin voimin.

Pyrkimys monin tavoin vastuullisesti tuotetun kahvin tarjoamiseen kuulostaa ihanteelliselta tavoitteelta – onko se myös kannattavaa liiketoimintaa?

”Kahvipaahtimotoiminta ei ole korkean katteen toimintaa, mutta olemme pyörineet jo kuusi vuotta, ja ihan hyvin hengissä. Kaikki ymmärtävät, että kahvimme eivät ole saman hintaisia kuin markettikahvit, mutta silti kiinnostus ja käyttö lisääntyvät koko ajan”, Uski sanoo.

Trendistä pysyvämpään muutokseen?

Uskin visiossa koko suomalainen kahvittelukulttuuri kehittyy suuntaan, jossa laatu ja vastuullisuus menevät määrän ohi. Sen sijaan, että hörppisi kannullisen bulkkikahvia suomatta ajatustakaan viljelijälle, voi nauttia kupillisen tai kaksi hyvää, vastuullisesti tuotettua kahvia. Hänen mukaansa nuoret aikuiset käyttävät vastuullista kahvia jo huomattavan paljon, ja niinpä pikkuhiljaa myös kokonaiskulutuksen voi olettaa muuttuvan.

Söderlund vertaa suomalaisen kahvialan kehitystä pienpanimobuumiin. Aivan samanlaista suosiota pienpaahtimot eivät vielä nauti, mutta perusidea on sama: pienpaahtimoiden tuotteita on jo helposti saatavilla ruokakauppojen hyllyillä – ja niitä halutaan aina vain lisää.

Korona-ajan poikkeusoloillakin saattaa Söderlundin mielestä olla positiivisia vaikutuksia kahvinkulutuksen tulevaisuuteen.

”Kevään aikana myyntimme kotikuluttajille kolminkertaistui. Kun on löytänyt laadukkaan tuotteen, on vaikea kulkea taaksepäin. Arvokkaammassa kahvissa on myös se hyvä puoli, että hävikkiä syntyy vähemmän, kun määrissä ollaan tarkempia.”

Reilun laatukahvin matka suomalaispaahtimoihin on lyhentynyt

Vaikka Reilun kaupan laatukahveja on nykyään aiempaa enemmän suomalaisten ulottuvilla, ei kyse ole kahvinviljelijöiden näkökulmasta aivan uudesta ilmiöstä.

”Reiluja laatukahveja on kyllä tuotettu aiemminkin, mutta nyt viljelijät ovat alkaneet löytää niille paremmin markkinoita”, Reilun kauppa ry:n kaupallisen työn päällikkö Tuija Kopra kertoo. ”Aiemmin kahvin kulku Suomeen on kulkenut monen toimijan kautta. Nyt maailma on kutistunut ja on tullut uudenlaisia kauppapaikkoja, kuten verkkokauppoja.”

Tällä hetkellä esimerkiksi Warrior Coffeelle tulee kahvia noin 10 maasta. Pienillä paahtimoilla ei ole mahdollisuuksia itse kiertää maailmaa etsimässä kahveja, vaan ne tarvitsevat kumppaneita, jotka tuovat kahveja Eurooppaan.

Kahvintuottajien näyte-eristä tehdään koepaahdot ja arvioidaan, soveltuvatko ne tuoteperheeseen. Warrior Coffeen paahtomestari Lassi Korhonen. Kuva: Warrior Coffee Oy

”Kahvit valitaan kumppaniemme välittämistä näytteistä, joista tehdään minipaahdot ja arvioidaan, sopivatko ne tuoteperheeseen. Kahvin on oltava luomu- ja Reilu kauppa -sertifioitua pisteytettyä laatukahvia, joka sopii meille maullisesti ja hinnaltaan. Kahvin pitää myös kiinnostaa asiakkaitamme – ja sillä pitää olla saatavuutta”, Uski kertoo valintaperusteista.

Myös ROST & co. -paahtimossa jo selvästi yli puolet tuotteista on tuplasertifioitu, ja määrä kasvaa koko ajan. Kaksi vuotta sitten vastuullisia laatukahveja oli valikoimissa vain yksi, nyt kolme ja syksystä lähtien neljä.

”Valitsemme aina vaihtoehdoista vastuullisemman. On hienoa, että reilujen laatukahvien tarjonta on laajentunut, ja niitä saadaan nykyään runsaasti ympäri maailmaa: Keski-Amerikan ohella myös Afrikasta ja Aasiasta”, Söderlund sanoo.

Laatukahvi tietää tuottajalle parempaa hinta – reilu laatukahvi tuo myös muita etuja

Vielä haastavampaa kuin metsästää sopivia kahvilaatuja maailmalta, pienpaahtimolle on valvoa kahvintuotannon vastuullisuutta. Warrior Coffeessa alettiin kolmisen vuotta sitten pohtia sitä, miten kahvintuotantoon liittyvät sosiaalisen vastuun kysymykset ratkaistaan. Yritys arvioi eri sertifiointijärjestelmiä  ja vastuullisuusohjelmia, ja Reilun kaupan kriteerit ja valvontamalli nousivat kattavimmiksi.

”Vaikka kävisimme itse kahvitiloilla vuosittain, näkisimme vain juuri sen hetken tilanteen. Emme myöskään ole ihmisoikeuksien tai ympäristökysymysten asiantuntijoita. Malli, jolla Reilu kauppa valvoo koko ketjua, on todella hyvä. Se ottaa myös ainoana sertifiointijärjestelmänä kantaa viljelijöiden saamaan minimikorvaukseen tarjoamalla Reilun kaupan takuuhinnan”, Uski toteaa.

Laatukahveista viljelijät saavat toki jo lähtökohtaisesti selvästi korkeamman korvauksen kuin normikahveista, mutta Tuija Kopra painottaa, että Reilun kaupan järjestelmä tarjoaa myös muita etuja.

”Tuottajat saavat esimerkiksi monenlaista koulutusta ja osuuskunnat Reilun kaupan lisän, jolla voidaan parantaa koko yhteisön oloja – ja sertifikaattijärjestelmä valvoo vastuullisuutta.”

Ammattiylpeyttä ja uusia urapolkuja

Kopran mukaan laatukahvien viljely voi myös tuoda Reilun kaupan osuuskunnalle paljon kaivattua monimuotoisuutta ja uudenlaisia uravaihtoehtoja varsinkin nuoremmalle sukupolvelle. Monissa kahvintuotantomaissa suurena ongelmana on se, että nuoria ei enää kiinnosta jatkaa perinteistä kahvinviljelyä perhetiloilla.

Laatukahvien tuotanto tarjoaa uudenlaisia uravaihtoehtoja etenkin nuoremmille sukupolville. Kuva: Eduardo Martino

”Sen sijaan työ vaikkapa kahvilaboratorioissa tai baristana voi hyvinkin innostaa”, Kopra toteaa.

Esimerkiksi Keski-Amerikassa kahvinviljelijät ovat alkaneet viime vuosina kilpailemaan säännöllisesti keskenään kahvin laadusta, ja myös näin kahveja pyritään kehittämään ja markkinoimaan eteenpäin.

”On erittäin tärkeää, että ihminen voi tuntea työstään ammattiylpeyttä: laatuun panostamalla viljelijät voivat kehittyä omalla alallaan”, Kopra muistuttaa.

Teksti: Sanna Jäppinen


Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vastaa yksin Reilu kauppa ry, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.