Viestintä

Kunnan verkkosivut 

Voit ilmoittaa Reilun kaupan kunnan arvonimestä ja työstä kunnan omalla verkkosivustolla. Voit vapaasti kuvata arvonimen tarkoituksen ja mitä se tarkoittaa, kuka on osa kannatustyöryhmää, tulevasta toiminnasta ja siitä, miten asukkaat ja eri toimijat voivat osallistua. Voit myös kertoa Reilun kaupan kaupunki -arvonimestä myös muiden työhön osallistuvien organisaatioiden ja yritysten verkkosivuilla.  

Sosiaalinen media 

Voit vapaasti käyttää sosiaalista mediaa viestinnässäsi. Voit tehdä tämän monin eri tavoin: 

  • Käytä kunnan omia olemassa olevia kanavia ja muita työhön osallistuvien organisaatioiden kanavia, kuten kunnan tai yhdistyksen virallista facebook-sivua.  
  • luo omat kanavat erityisesti Reilun kaupan kuntaasi varten. 
  • ole mukana yhteisissä kestävän kehityksen kanavissa, jos niitä on. Tällöin Reilun kaupan kunnan työ voi olla osa kunnan kestävän kehityksen työtä.
     

Viestintämateriaalit 

Reilun kaupan materiaalipankissa on valmiita tilattavia ja ladattavia tiedotusmateriaaleja. Materiaaleja on myös kauppoja, ravintoloita, työpaikkoja ja kouluja varten. Tutustu ja tilaa: [materiaalipankki] 

Voit vapaasti tuottaa omaa materiaalia osana viestintää, esimerkiksi T-paita, kangaskassi tai suklaa. Ennen kuin painat tai julkaiset materiaalisi, lähetä se hyväksyttäväksi Reilulle kaupalle osoitteeseen: info@fairtrade.fi

Reilun kaupan kaupungit Suomessa – vinkkejä, miten olla mukana Reilussa kaupassa

Reilun kaupan kaupungit ovat vastuullisten valintojen suunnannäyttäjiä. Reilun kaupan kaupungit käyttävät entistä enemmän reiluja tuotteita ja kertovat kaupunkilaisille vastuullisuudesta siellä, missä tapahtuu. Reilun kaupan kaupungeilla on merkittävä rooli, kun ne käyttävät julkisissa hankinnoissa vastuullisuuskriteereitä. Se tärkeä viesti yrityksille ryhtyä miettimään vastuullisuussertifiointia ja muita vastuullisuustoimia. Varsinkin isoissa kaupungeissa Reilun kaupan tuotteiden volyymit nousevat niin suuriksi, että niillä on myös sen ansiosta selkeitä vaikutuksia kehittyvien maiden tuottajien toimeentuloon. Esimerkiksi Reilun kaupan kahvia kuluu Helsingin kaupungilla 11 000 kiloa vuodessa ja Espoossa 9 000 kiloa. Suomessa ensimmäisenä Reilun kaupan kunnan arvonimen sai Utajärven kunta vuonna 2004, samana vuonna kun Reilun kaupan arvonimi lanseerattiin Suomessa.

Tampere – Reilun kaupan banaanin pääkaupunki 

 Reilun kaupan kaupungit ja kunnat raportoivat säännöllisesti toimistaan, ja Reilu kauppa ry on tehnyt vertailua vuosikymmenen aikana saavutetuista tuloksista. Reilun kaupan tuotteiden käytön kasvukäyrät ovat vaikuttavia: esimerkiksi Tampereen kaupungilla reiluja banaaneja kului vuonna 2010 vuodessa vaatimattomat 20 kiloa, nyt määrä on 66 095 kiloa. Tamperetta voikin hyvällä syyllä kutsua Suomen reiluksi banaanipääkaupungiksi, sillä yhteensä Reilun kaupan kaupungeissa reiluja banaaneja käytetään vuodessa 90 000.  

Omien reilujen hankintojen ohella Reilun kaupan kaupunkien ja kuntien keskeinen tehtävä on toimia laajemminkin vastuullisuuden sanansaattajina.   

Porissa Reilu kauppa on aktiivisesti mukana tapahtumissa 

 Vuodesta 2008 asti Reilun kaupan kaupungin arvonimeä kantanut Pori on hyvä esimerkki Makkulan kuvaamasta trendistä: Reilu kauppa esittäytyy siellä, missä tapahtuu ja missä ihmiset ovat jo paikalla. ”Olemme joka vuosi mukana esimerkiksi SuomiAreenassa”, kertoo Porin kaupungin ympäristösuunnittelija ja Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmän vetäjä Heli Välimaa 

Välimaa kiittelee aktiivista kannatustyöryhmää, joka suunnittelee tempauksia ja jonka jäsenet ovat myös itse toteuttamassa niitä. Hänen mielestään avaintekijä työryhmän toimivuudessa on laaja edustavuus, mukana on kaupunkilaisia monelta sektorilta: kaupungin työntekijöiden lisäksi esimerkiksi yritysmaailmasta, järjestöistä, seurakunnista ja oppilaitoksista.  

”Viime keväänä myös kaikki kaupunginvaltuuston ryhmät, samoin kuin nuorisovaltuusto, ovat nimenneet omat edustajansa kannatustyöryhmään”, Välimaa kertoo.  

  

Korona-ajasta huolimatta Reilu kauppa näkyy ja maistuu 

 Vuosi 2019 oli tapahtumien ja tempausten osalta vilkas kaikissa Reilun kaupan kaupungeissa ja kunnissa. Vuonna 2020 meno oli aika lailla erilaista: koronan takia resurssit olivat tiukassa ja tapahtumien järjestäminen oli hankalaa. Mutta ei esimerkiksi Porissa tyystin hiljaista ole ollut.  

”Ystävänpäivänä helmikuussa tarjoilimme Reilun kaupan suklaata ammattikorkeakoulussa, ja maaliskuussa ehdimme olla mukana Marttojen naistenpäivän tilaisuudessa kertomassa naisten asemasta kehittyvissä maissa”, Heli Välimaa kertoo.  

Syksyllä Reilu kauppa on näkynyt Porissa esimerkiksi Pyöräilyviikolla, kun työmatkapyöräilijät saivat evääksi Reilun kaupan banaanin, ja kypärän käytöstä palkittiin reilulla suklaalla. Reilun kaupan viikolla lokakuussa vuorossa ovat päiväkodit – lapsille tarjotaan Reilun kaupan banaaneja, henkilökunnalle reilua kahvia ja teetä –,  ja loppuvuonna on luvassa ohjelmaa ainakin Lasten oikeuksien päivän ympärillä marraskuussa.  

Välimaan mukaan Reilun kaupan merkki tunnetaan jo hyvin porilaisten keskuudessa, mutta tietoa selvästi kaivataan.  

”Moni on yllättynyt myönteisesti esimerkiksi siitä, kuinka monta erilaista Reilu kauppa -sertifioitua kahvia ja teetä markettien ruokaosastoilta löytyy tai että paikallisen kauppakeskuksen myymälöistä voi ostaa vaikkapa Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja t-paitoja ja pyyhkeitä.” 

Reilun kaupan kaupungit ottavat toisistaan mallia – meillä ja maailmalla  

Reilun kaupan kaupungit ja kunnat eivät ole vain suomalainen ilmiö, vaan niitä löytyy ympäri maailman yli 2 000. Heli Välimaa on ollut mukana Reilun kaupan kaupunkien kansainvälisessä kokoontumisessa, ja siellä oma näkemys on vahvistunut: muutokseen tarvitaan kaikkia.  

”Lapsille on kerrottava vastuullisesta kuluttamisesta ja nuoria on kannustettava ostoksissa määrän sijaan laatuun. Kaupunkien ja kuntien luottamushenkilöiden ja hankinnoista vastaavien on huomioitava eettinen kulutus, kestävä kehitys ja oikeudenmukaisen kauppa, ja meidän kuluttajien on lisättävä vastuullisuussertifioitujen tuotteiden kysyntää”, Välimaa toteaa.  

Vaikka maailmanlaajuisen verkoston kokemukset ovat arvokkaita, eniten ideoita ja ajatuksia vaihdetaan luonnollisesti kotimaisten Reilun kaupan kaupunkien ja kuntien välillä.  

”Tampereelta otimme mallia esimerkiksi Porin Reilun kaupan kaupungin 10-vuotisjuhliin vuonna 2018, ja toteutimme mainoskampanjan busseissa”, Välimaa kertoo.  

Viimeksi porilaiset ovat vaihtaneen Reilun kaupan toimintavinkkejä jyväskyläläisten kanssa.  

”Meidän ideoitamme ovat esimerkiksi reilun kaakaon jakaminen laskiaisena joukkoliikenteen käyttäjille ja Reilun kaupan info lukiolaisille, minkä pohjalta oppilaat taiteilivat kantaaottavia julisteita ja sarjakuvia ruokalan seinille”, Välimaa kertoo.