Reilun kaupan banaanipääkaupunki

Tampereella syödään vuosittain liki 70 000 kiloa Reilun kaupan banaaneja. Tämä tarkoittaa noin kolme ja puoli merikontillista banaaneja. Miten tähän on Tampereella päädytty ja millaisia poliittisia päätöksiä ja strategioita se on vaatinut?

Poliittinen päätös

Tampereen kaupunki sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen vuonna 2008 Suomen ensimmäisenä kaupunkina. Hankintojen reiluuteen liittyvä poliittinen keskustelu käytiin jo arvonimen hakuvaiheessa, koska yksi arvonimen kriteereistä koskee kaupungin hankintoja ja niiden vastuullisuutta. Reilun kaupan kaupunki -arvonimi olikin Tampereelle tärkein kannustin vaihtaa banaanit reiluiksi.

Strategiat tukemaan vastuullisia hankintoja

Tampereen Tekemisen kaupunki -strategiassa tai hankinnan periaatteissa ei ole suoraa mainintaa Reilusta kaupasta. Kaupungin strategiassa kuitenkin linjataan, että kaupunki haluaa tukea asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen vastuullisia valintoja edistäviä ratkaisuja ja kokeiluja, ja kutsuu koko kaupunkiyhteisön rakentamaan kestävää arkea. Lisäksi kaupunki haluaa varmistaa reilun siirtymän kestävämpään huomiseen ja tekee hankintoja vastuullisesti ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden.

Reilu kauppa edistää kehittyvien tuottajamaiden banaaninviljelijöiden mahdollisuutta reiluun toimeentuloon.

Kaupungin hankintastrategia puolestaan linjaa, että Tampere on edelläkävijä hankintojen tuloksellisuudesta. Myös hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa hankinnoilla on keskeinen rooli hankintastrategiassa ja Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartassa.

Tampere uudelleenorganisoi parhaillaan hankintatoimeaan niin, että panostusta hankintojen strategiseen johtamiseen lisätään. Myös hankintojen periaatteet päivitetään vuoden 2022 aikana.

Kaupungin sitoutuminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin tarjonnee uutta näkökulmaa ja nostetta myös Reilun kaupan hankinnoille. Tampere laatii toiminnastaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keväällä 2022 vapaaehtoisen paikallisarvioinnin, jossa huomioidaan Reilu kauppa.

Vastuullisuuden toteutuminen hankinnoissa käytännössä

Tampereella on syöty valtavia määriä Reilun kaupan banaaneja arvonimen saamisen jälkeen. Vuonna 2020 Pirkanmaan Voimian hankkimista banaaneista reiluja oli n. 70%. Tähän on päädytty nostamalla Reilun kaupan banaani keskitetystä tuotevalikoimaan ja säännöllisesti ruokalistoille. Reilun kaupan banaaneja syödään kaikissa Voimian toimipaikoissa, mutta suurin menekki on päiväkodeissa ja kouluissa. Reilun kaupan banaani on sopimustuote, jonka hintaero konventionaaliseen on saatu pidettyä kohtuullisena. Satunnaisesti Reilun kaupan banaania ei ole ollut saatavilla ja silloin tuote on korvattu luomubanaaneilla.

Reilun kaupan lisäksi Tampere on edistänyt ekologista vastuullisuutta viime vuoden hankinnoissa esimerkiksi käyttämällä ympäristöjärjestelmään, -suunnitelmaan tai -merkkiin liittyviä kriteerejä sekä asettamalla vaatimuksia ajoneuvojen ja koneiden päästöluokille. Sosiaalista vastuullisuutta kaupunki on edistänyt esimerkiksi käyttämällä työllistämisehtoa ja asettamalla kriteerejä ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseksi.

Tampereen kaupunki on myös allekirjoittanut yhdessä Tuomi Logistiikan kanssa Haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa -green dealin, jonka tavoitteena on hankintoja kehittämällä vähentää lapsiin kohdistuvaa kemikaalikuormitusta päiväkotiympäristössä. Tampereen kaupunki on ollut mukana myös kiertotaloushankkeen yhtenä osatoteuttajana.

Tampere seuraa hankintojen vastuullisuutta mm. tilinpäätöksessä, jonka mukaan vuonna 2021 kestävyyskriteerejä (ympäristö- ja/tai sosiaalisia kriteerejä) sisälsi 33 % hankinnoista. Tämä oli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Reilu kauppa edistää kehittyvien tuottajamaiden banaaninviljelijöiden mahdollisuutta reiluun toimeentuloon.

Reilun kaupan banaaneja ostavilla on keskeinen rooli – mitä suuremmat myynnit, sitä enemmän Reilun kaupan tuottajille kertyy hyötyjä. Reilun kaupan banaanintuottajille maksetaan aina vähintään Reilun kaupan takuuhinta, joka toimii tärkeänä turvaverkkona tuottajille ja keinona rakentaa kestävyyttään markkinahintojen vaihteluiden keskellä. Myyntihinnan päälle maksetaan Reilun kaupan lisä banaanin pienviljelijöiden osuuskunnalle tai plantaasien työntekijöille.

Reilun kaupan kriteerit on suunniteltu parantamaan työoloja ja suojelemaan työntekijöiden oikeuksia suurtiloilla, joilla suurin osa vientibanaaneista kasvatetaan. Tuotannossa on noudatettava tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojataan sekä viljelijöitä että luontoa.

Vuonna 2021 Reilun kaupan banaanitiloilla otettiin käyttöön peruspalkat, jotka ovat 70 prosenttia kunkin maan elämiseen riittävästä ansiotasosta. Tilojen on asteittain siirryttävä maksamaan elämiseen liittyviä palkkoja. Tämä on merkittävä askel kohti toimeentulon turvaamista tuhansille banaaniviljelmien työntekijöille ympäri maailmaa.