Lapsityövoima ja lasten oikeudet

Lapsityö tarkoittaa työtä, joka on haitallista lapsen terveydelle, kehitykselle tai koulunkäynnille. Reilun kaupan tuotteiden tuotannossa ei saa käyttää lapsityövoimaa, ja tuottajia tuetaan monin eri tavoin kriteereiden noudattamisessa.

Lapsityövoiman käyttö on yleistä suklaan ja kahvin tuotannossa

Maailmassa on noin 138 miljoonaa lasta, jotka joutuvat työskentelemään tavalla, joka on heille vahingollista. Näin arvioivat Unicef ja ILO tuoreimmissa laskelmissaan. Valtaosa näistä lapsista, noin 84 miljoonaa, työskentelee maatalouden parissa, jolloin tyypillisiä riskejä ovat vaaralliset kemikaalit ja työkalut, fyysisesti raskaat työtehtävät, liian pitkät työpäivät ja äärimmäiset sääolosuhteet. Suurin osa lapsityöntekijöistä on nuoria lapsia: yli puolet maailman lapsityöntekijöistä on vain 5–11-vuotiaita.

Maailman työjärjestön ILOn mukaan haitallisesta lapsityöstä (child labour) puhutaan silloin, kun työ vahingoittaa lapsen turvallisuutta tai terveyttä tai estää tai vaikeuttaa koulunkäyntiä. Lasten tekemä työ voi olla myös turvallista (child work) esimerkiksi silloin, kun lapsi auttaa koulun ulkopuolisina aikoina perheen viljelmillä ikäänsä sopivilla tavoilla ja perheenjäsenen valvonnassa.

Reilun kaupan järjestelmä on sitoutunut ehkäisemään lasten hyväksikäyttöä ja riistoa ja puuttumaan lapsityövoiman käytön juurisyihin. Toimimme sellaisten tuotteiden parissa ja sellaisilla alueilla, joissa lapsityövoiman hyväksikäyttö on tunnistettu suureksi riskiksi – silloin työtämme myös tarvitaan eniten. Esimerkiksi suklaa on tuote, jonka taustalla lapsityövoiman käyttö on hyvin tavallista. Maailman kaakaosta 60 % prosenttia tulee vain kahdesta maasta, Norsunluurannikolta ja Ghanasta, ja näissä maissa jopa kolmasosa kaakaoviljelmien työntekijöistä on lapsia. Näistä lapsista jopa 95 % tekee vaarallista lapsityötä, esimerkiksi käyttää vaarallisia työkaluja, koneita tai kemikaaleja, kantaa raskaita kuormia tai tekee hyvin pitkiä työpäiviä. Muita merkittäviä riskituotteita ovat esimerkiksi kahvi, banaani, sokeriruoko, puuvilla ja palmuöljy.

Yksin Reilu kauppa ei pysty muutokseen, vaan lapsityön lopettaminen vaatii mukaan kaikkia toimijoita: tuottajia, kuluttajia, yrityksiä, viranomaisia ja hallituksia. Laaja tausta-artikkelimme lapsityövoiman käytöstä käsittelee ongelman syitä, taustoja ja ratkaisuja.

Reilun kaupan tuote on valinta lapsityön kitkemiseksi

Lapsityövoiman käytön taustalla on ensisijaisesti köyhyys. Yli puolet lapsityöstä tapahtuu perheen parissa. Jos viljelijöillä ei ole varaa palkata aikuisia viljelmilleen, he turvautuvat lastensa työpanokseen sen sijaan, että laittaisivat lapsensa kouluun. Markkinahintojen romahtaminen voi johtaa myös siihen, että viljelijäperheen aikuisten on etsittävä palkkatöitä kompensoidakseen tulojen menetystä ja perheen lasten ja nuorten jäätävä hoitamaan maatilaa koulunkäynnin sijaan.

Yksi merkittävimmistä tavoista puuttua köyhyyteen olisi siis taata viljelijöille ja työntekijöille elämiseen riittävät tulot. Toisin sanoen yritysten tulisi maksaa enemmän viljelijäyhteisöiltä ostamastaan raaka-aineesta, esimerkiksi kaakaosta.

Ostamalla Reilun kaupan tuotteita voi vaikuttaa haitallisen lapsityön kitkemiseen siten, että tuottajaperheille mahdollistetaan Reilun kaupan takuuhinnan ansiosta vakaammat ansiot ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet lähettää lapset kouluun. Lisäksi takuuhinnan päälle maksettavan Reilun kaupan lisän avulla tuottajayhteisöt voivat parantaa infrastruktuuria, kuten rakentaa koulurakennuksia sekä kehittää koulutusta ja muita palveluja, jotka tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia.

Reilun kaupan kriteereissä lapsityövoiman käyttö on kiellettyä, ja tuottajia koulutetaan ja tuetaan kriteerien noudattamisessa. Jos Reilun kaupan tiloilla havaitaan lapsityövoimaa koskevien vaatimusten rikkomista, kansainvälinen järjestelmämme ryhtyy välittömästi toimiin suojellakseen lasta tai lapsia: Teemme yhteistyötä kansallisten lastensuojeluviranomaisten ja lasten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa varmistaaksemme lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Lisäksi vahvistamme yhdessä Reilun kaupan tuottajaorganisaatioiden kanssa niiden omia ohjelmia ja järjestelmiä lapsityövoiman käytön lopettamiseksi. Jos vaadittuja järjestelmiä ei ole, eikä asiaa edistetä, sertifiointi luonnollisesti perutaan.

Näin Reilun kaupan kriteereillä puututaan lapsityöhön

Reilun kaupan tiloilla lapsityövoiman käyttö on kielletty. Reilun kaupan kriteereissä todetaan, että

alle 15-vuotiaita lapsia ei saa ottaa töihin Reilun kaupan organisaatioihin

alle 18-vuotiaat lapset eivät saa tehdä työtä, joka vaarantaa heidän koulunkäyntinsä tai kehityksensä

lapset saavat auttaa perhetiloilla vain tiukoin ehdoin: työn on oltava lapsen ikäkauteen sopivaa ja sen täytyy tapahtua kouluajan ulkopuolella ja/tai loma-aikoina

alueilla, joissa riski lapsityön hyväksikäyttöön on suuri, pieniä tuottajaorganisaatioita rohkaistaan sisällyttämään suunnitelma lapsityön kitkemiseksi osaksi laajempaa Reilun kaupan kehittämissuunnitelmaa

jos organisaatio on tunnistanut lapsityövoiman hyväksikäytön riskin, sen on otettava käyttöön toimintatapoja, joilla estetään lasten työllistäminen.

Mitä muuta Reilu kauppa tekee?

Sertifiointi tai Reilun kaupan kriteerit eivät yksin riitä lopettamaan lapsityövoiman käyttöä ja siihen kytkeytyviä ongelmia. Taustalla vaikuttaa monitahoisia syitä, kuten heikko koulutustaso, konfliktit tai luonnonkatastrofit. Reilu kauppa puuttuu kuitenkin laajasti lasten ja nuorten muodostaman työvoiman käyttöön ja vahvistamme tuottajayhteisöjä niin, että ne ryhtyvät itse toimimaan lapsityövoiman kitkemiseksi.

Reilu kauppa esimerkiksi

kannustaa tuottajayhteisöjä käynnistämään lapsityön ja pakkotyön tunnistamiseen ja ehkäisyyn keskittyvän YICBMR-järjestelmän (Youth Inclusive Community Based Monitoring and Remediation), jossa tehdään yhteistyötä paikallisviranomaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa
työskentelee maiden hallitusten, lasten oikeuksien asiantuntijoiden ja lasten oikeuksia ajavien kansalaisjärjestöjen kanssa
kannustaa ja tukee yrityksiä vaikuttamaan lapsityövoiman käytön ehkäisemiseen ja torjuntaan suoraan niissä yhteisöissä, joista ne ostavat Reilun kaupan tuotteita
ajaa yritysvastuulainsäädäntöä, joka velvoittaa yritykset ryhtymään arvoketjuissaan toimiin lapsityövoiman käytön lopettamiseksi
tekee kehitysyhteistyötä, jolla kitketään lapsityövoiman käyttöä.

Ghanalainen lapsi tekee läksyjä Reilun kaupan hankealueella.

Reilu kauppa ry:n lastensuojeluhankkeissa parannetaan lasten oikeuksia

Länsi-Afrikassa Norsunluurannikon ja Ghanan kaakaoviljelmillä lapsityövoiman käyttö on edelleen yleistä. Arvioiden mukaan noin 1,5 miljoonaa lasta – eli 45 prosenttia kaikista kaakaonviljelyalueen lapsista – työskentelee viljelmillä. Reilu kauppa ry:llä on Ghanassa useita lastensuojeluhankkeita. Jotta rakenteelliset muutokset olisivat mahdollisia, työn on oltava pitkäjänteistä ja sitä on tehtävä monella tasolla ja monen tahon kanssa.

Hankkeisiin kuuluu muun muassa seuraavia toimia:

Lasten oikeuksista ja lapsityön haitoista jaetaan tietoa kouluissa, perheissä ja laajemminkin tuottajayhteisöissä.
Opettajia koulutetaan välttämään fyysistä kurinpitoa, ja yhteisöihin on perustettu toimikuntia valvomaan lasten oikeuksien toteutumista. Lapset ja nuoret ovat tulleet tietoisemmiksi oikeuksistaan ja siitä, mihin ilmoittaa väärinkäytöksistä.
Kaakaonviljelyalueiden lapsityötapauksia seurataan ja niihin puututaan varmistamalla lapsen koulunkäynnin edellytykset ja tukemalla perheen monimuotoisempaa toimeentuloa.
Lisäksi ohjelman hankkeissa parannetaan paikallisviranomaisten valmiuksia ehkäistä lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja käsitellä esiin tulleita tapauksia. Lasten oikeuksien edistämisen oppeja sovelletaan Ghanan hankkeissa myös haavoittuvaisessa asemassa oleviin aikuisiin pakkotyön vastaisilla toimilla.

Reilu kauppa ehkäisee lapsityötä tehokkaasti

Reilun kaupan toimet haitallisen lapsityön ehkäisemiseksi on todettu tehokkaiksi. Fairtrade International selvitti lapsityön kitkemisen teemavuonna 2021, miten Reilun kaupan kaksi keskeistä mekanismia toimivat.

Osa tuottajista käyttää haitallisen lapsityön suitsimiseen Reilun kaupan kriteerien yleistä seurantajärjestelmää. Selvityksen mukaan tämä toimii yksittäisillä tiloilla tehokkaasti, sillä Reilun kaupan kriteereissä lapsityön ehkäisy on vahvasti mukana.

Lisäksi on olemassa erityisesti lapsityön ja pakkotyön hyväksikäytön tunnistamiseen ja ehkäisyyn keskittyvä YICBMR-järjestelmä (Youth Inclusive Community Based Monitoring and Remediation). YICBMR-järjestelmässä Reilun kaupan tuottajajärjestöt tekevät yhteistyötä koko yhteisön ja paikallisviranomaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Mukana on myös nuoria, jotka ovat itse aiemmin tehneet tiloilla töitä. Tällä järjestelmällä haitallista lapsityötä voidaan siis kitkeä laajemmin koko tuottaja-alueella, ei vain Reilun kaupan tiloilla. Järjestelmä on kuitenkin myös kalliimpi toteuttaa kuin yleinen seurantajärjestelmä.