Jaa: Soijatuotteiden tuotantoketjujen sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset ovat tapetilla. Näihin liittyy useampia ympäristöllisiä ja sosiaalisia vastuullisuusteemoja. Voisiko asioita tehdä toisin? Reilun kaupan luomusoijapavuista luonnollisia kasviproteiineja, Jalotofua ja Jalotempeä, tuottava Jalofoods ei salli kompromisseja. Yli 80 % maailmassa tuotettavasta soijasta päätyy liha- ja maitotuotantoeläinten rehuksi. Sitä viljellään pääasiassa soijalle luontaisessa kasvuympäristössä Pohjois-Amerikassa sekä subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla Etelä-Amerikassa. Rehusoijan tuotantoketjun toiminnalle tärkeintä on raaka-aineen tasalaatuisuus, ketjun hallittavuus ja erityisesti edullinen kilohinta. Paljon keskustelua ja kritiikkiä herättävä, geenimanipuloitu GMO-soija on tuonut mukanaan omia ratkaisujaan viljelyn ja siten koko ketjun toiminnan tehostamiseen. Se on mahdollistanut esimerkiksi sen, että soijaa voidaan viljellä tehokkaasti laajoilla viljelyalueilla, sillä lajikkeet eivät ole haavoittuvaisia tuholaisille ja sato on tasaista. Soijanviljelystä on tullut merkittävä tulonlähde erityisesti Argentiinalle ja Brasilialle, joissa GMO-soijan viljely lisääntyy vauhdilla. Tässä piilee kuitenkin merkittäviä ympäristöllisiä ja sosiaalisia haasteita. Rehusoijaviljelmät uhka luonnon ja yhteisöjen hyvinvoinnille Argentiinan ja Brasilian subtrooppisille ja trooppisille alueille keskittyneet rehusoijaviljelmät ovat valtavia. Puhutaan tuhansista hehtaareista. Rehuksi päätyvän soijan kysyntä kasvaa jatkuvasti, ja viljelmiä varten tarvitaan lisää pinta-alaa. Tilaa saadaan muuttamalla karjankasvatusalueita soijanviljelysmaiksi ja raivaamalla sademetsiä karjankasvatukseen. Laajennusten surulliset vaikutukset ulottuvat suojeltavien kohteiden tuhoutumisesta luonnon monimuotoisuuden tappioihin, eroosioon sekä ilmastonmuutoksen kiihtymiseen ja paikallisten elinkeinojen valtavaan murrokseen. GMO-soijan kilpailukykyisuus piilee erityisesti siinä, että sillä on vastustuskyky rikkakasvien torjunta-aineille. RoundUp:in (glyfosaatti) kaltaisia kasvimyrkkyjä voidaan käyttää viljelyn tehostamiseen, sillä ne eivät vahingoita viljeltävää soijaa. Samalla rikkakasvit ja satoa tuhoavat eliöt kehittävät omia suojelumekanismejaan torjuntakemikaaleja vastaan, ja torjunta-aineita tarvitaankin yhä enemmän. Kasvava GMO-soijan ja torjunta-ainemäärien käyttö johtavat maaperän ja sen eliöstön radikaaliin köyhtymiseen. Viljelyalueiden lähistöllä asuvat ihmiset ja eläimet joutuvat myös tahtomattaan kosketuksiin suurten torjuntakemikaalimäärien kanssa. Näiden vaikutuksista luontoon ja ihmiseen ei vielä tiedetä tarpeeksi, joten ongelmien kirjo saattaa vielä laajeta. Soijantuotannon valoisa, vastuullinen puoli Brasilian lounaisosassa, Capaneman alueella, viljellään myös soijaa, mutta täysin erilaisin periaattein. Täällä Gebana-tuottajayhteisöön kuuluvat perheet viljelevät Reilun kaupan luomusoijaa Jalofoodsille. Tällä hetkellä näitä perheitä on yli 20 ja niihin kuuluu yhteensä yli 100 perheenjäsentä. Tilat ovat pääsääntöisesti alle 10 hehtaarin pientiloja, joissa Jalofoodsin käyttämää luomusoijaa viljellään muiden kasvien ohella. Näiden viljelijöiden koko sato päätyy meriteitse Suomen Tammisaareen, Jalofoodsille. Siellä siitä valmistetaan maailman ainoaa Reilun kaupan luomutofua, Jalotofua. Luomusoijantuotannossa on torjunta-aineettomuuden ja luonnonmukaisten viljelymenetelmien vuoksi luonnollisesti useampia epävarmuustekijöitä. Reilun kaupan sertifikaatti on tärkeä tuki luomusoijan viljelijöille Brasiliassa. Se varmistaa ensinnäkin sen, että viljelijät ja heidän työntekijänsä saavat työstään reilun korvauksen. Reilun kaupan luomusoijakilon hinta ei ole suoraan sidottu soijan pörssihintoihin ja sen hinta on ollut useita vuosia vakaa. Tällä tavalla maailmanmarkkinahintojen vaihtelut eivät vaikuta viljelijöiden tuloihin ja tulevat tulovirrat ovat paremmin ennustettavissa. Useat Capaneman alueen soijaviljelijät halusivat ryhtyä luomuviljelijöiksi, kun alueen joessa havaittiin kalakuolemia. Heräsi huoli viljelyn vakavista haittapuolista. Reilun kaupan sertifioimille viljelijäosuuskunnille maksetaan Reilun kaupan lisää, joka käytetään kaikkien hyväksi mm. maaperän parannukseen. Koko ketjun tuntemus toiminnan perustana Jalofoods on ylpeä voidessaan toimia yhteistyössä rohkeasti luomuviljelyyn lähteneiden paikallisten soijapapuviljelijöiden kanssa. Yritys on tehnyt yhteistyötä monen Reilun kaupan piiriin kuuluvan viljelijän kanssa jo yli 15 vuotta. Suhteet perustuvat pitkäaikaiseen sitoutumiseen ja luottamukseen, sekä yrityksen omalle toiminnalleen asettamaan periaatteeseen toimia vastuullisesti. Soijapapua kasvatetaan nykyään myös Euroopassa, erityisesti Ranskassa ja Itävallassa. Jalofoodsilta kysytään välillä, miksi se ei suosi eurooppalaisia lajikkeita varsinkin, kun Brasiliassa tuotettu Reilun kaupan luomusoijapapu on jopa hieman kalliimpaa kuin eurooppalaiset soijapavut. Niin, miksi? Koska vaakakupissa on kumppanuus, vastuullisuus, ihmisoikeudet ja läpinäkyvyys. Jalofoodsilla tiedetään, mitä viljelijä saa, mitä näiden yhteinen osuuskunta saa ja millaiset olot viljelijöiden tiloilla on. Koko tuotantoketju on hyvin tiedossa. Järkkymätön sitoumus viljelijäkumppaneihin Jalotofun valmistukseen käytettävää Reilun kaupan luomusoijapapua viljellään pääosin vain Jalofoodsia varten. Se on vahva sitoumus, jota yritys arvostaa syvästi ja josta se ei suostuisi luopumaan. Sitoutumalla omasta puolestaan pitkän tähtäimen yhteistyöhön Jalofoods myös tietää olevansa yksi mahdollistaja muutoksessa, vaikka se olisikin hidasta. Yritys ostaa soijapapuja brasilialaisilta yhteistyötiloiltaan jo noin 500 tonnia, ja samaan aikaan sen valmistaman Reilun kaupan luomutofun kysyntä kasvaa. Luonnollisen kasviproteiinin tuottajana Jalofoodsin tapauksessa soijan tuotantoketjun voi sanoa olevan vielä astetta vastuullisempi. Soija on vastuullisinta suoraan ihmisravintona, ei niinkään tuotantoeläinten kautta näiden rehuna ja lopulta liha- tai maitotuotteena ruokapöydässä. Jalotofu vastaa #tunneketjusi-haasteeseen. Me tunnemme tuotantoketjumme. Jouko Riihimäki Kaupallinen johtaja, Oy Soya Ab / Jalofoods
