Jaa: Finnwatch julkaisi tänään raportin kahvin alkutuotannon ongelmista. On laajalti tiedossa, että kahvin pienviljelijät kamppailevat valtavien haasteiden kanssa, mutta tämän raportin erityishuomio on kahvitilojen työntekijöiden palkoissa ja työolosuhteissa. Raportti nostaa esille monta tärkeää asiaa, joiden pitäisi kiinnostaa maailman kovimpia kahvinjuojia eli meitä suomalaisia. Kahvitilojen työntekijöiden työoloissa on usein vakavia puutteita, palkat ovat liian alhaisia ja jopa lapsityövoiman hyväksikäyttö on paikoin yleistä. Hondurasissa Finnwatch tutki myös kahta pientilaa osuuskunnassa, jolla oli tutkimusaineiston keräämisen aikaan useita vastuullisuussertifiointeja, myös Reilun kaupan myöntämä. Osuuskunta oli tosin menettänyt Reilu kauppa -sertifiointinsa ennen kuin Finnwatch kertoi meille omasta tutkimuksestaan heinäkuun lopulla. Oma valvontamme oli löytänyt osuuskunnasta jo vuonna 2014 rikkomuksia, joiden tuloksena sen sertifiointi jäädytettiin ensimmäistä kertaa ongelmien korjaamisen ajaksi. Toukokuussa 2016 osuuskunta jouduttiin valitettavasti sulkemaan kokonaan Reilun kaupan ulkopuolelle valvonnassa löytyneiden vakavien rikkomusten takia. Finnwatch löysi omassa tutkimuksessaan täsmälleen samoja ongelmia kuin oma valvontamme oli löytänyt. Tämä osoittaa, että sekä Finnwatchin kenttätutkimus että Reilun kaupan valvonta on laadukasta: molemmat ovat päätyneet toisistaan riippumatta ja tietämättä samoihin tuloksiin. Valvonnan toimivuus on asia, josta ihmiset yleensä ensimmäisenä Reilusta kaupasta kysyvät, joten on erittäin hyödyllistä päästä vertaamaan Finnwatchin tutkimustuloksia oman valvontamme löydöksiin. Finnwatchin raportissa kerrotaan tarkemmin molemmista. Reilussa kaupassa valvonnasta vastaa FLO-CERT-niminen yritys, joka valvoo viljelijöitä sekä yllätyskäynnein että ennalta ilmoitetuilla valvontavierailuilla. Se, että valvonnan yhteydessä löytyy toisinaan sekä suuria että pieniä rikkeitä, on osoitus sen toimivuudesta. Rikkeiden korjaamatta jättäminen vie tuottajilta oikeuden kuulua Reiluun kauppaan, mutta toisaalta tuottajille annetaan myös tukea vaatimusten täyttämiseen. Hondurasissa suuria haasteita Osuuskunnan tiloilta löydetyt ongelmat olivat samoja kuin kaikissa muissakin Finnwatchin tutkimissa tuottajayhteisöissä Hondurasissa. Kaikilta Finnwatchin tutkimilta hondurasilaisilta tiloilta löytyi kausityövoimaa, joka ei saanut työstään riittävää korvausta, ja sadonkorjuussa oli mukana alle 15-vuotiaita lapsia. Muun muassa suojavarusteiden käytössä ja tarjoamisessa oli myös merkittäviä puutteita. Suomen Reilu kauppa ry tuntee hondurasilaiset Reilu kauppa -sertifioidut osuuskunnat tavanomaista paremmin, sillä meillä on maassa Reilun kaupan viljelijöitä tukeva kehitysyhteistyöhanke. (Finnwatchin raportin osuuskunta ei tosin ole hankkeessamme mukana.) Vaikka maa on Finnwatchin raportissa kuvatuista maista köyhin ja ongelmat siten suurimpia, myös Hondurasissa on täysin mahdollista viljellä kahvia Reilun kaupan asettamien vaatimusten mukaisesti. Suurimmalla osalla hondurasilaisista Reilun kaupan osuuskunnista ei ole ollut vaikeuksia säilyttää sertifikaattiaan. Myös raportissa kuvattu osuuskunta on tehnyt valtavasti työtä Finnwatchin havaitsemien ongelmien korjaamiseksi, ja Reilu kauppa on tukenut osuuskuntaa näissä ponnisteluissa. Olemme muun muassa järjestäneet osuuskunnalle koulutusta lapsityövoiman hyväksikäytön ehkäisemisestä ja pohtineet yhdessä keinoja tiedon levittämiseksi kaikille osuuskunnan jäsenille. Toivon, että osuuskunta pystyy tulevaisuudessa täyttämään Reilun kaupan vaatimukset ja saamaan sertifikaattinsa takaisin. Hyvät työolot edellyttävät viljelijän toimeentuloa 25 miljoonaa kahvin pienviljelijää tuottaa 80 prosenttia kaikesta maailman kahvista. Heistä suuri osa on hyvin köyhiä ihmisiä, joiden on perheensä elättääkseen viljeltävä myös jotain muuta tai tehtävä jotain toista työtä. Kahvia viljellään myös plantaaseilla, jotka työllistävät satokaudella satoja työntekijöitä. Reilun kaupan kahvi tulee vain pienviljelijöiden tiloilta ja Reilussa kaupassa on mukana 812 500 perheviljelmää 30 eri maassa. Moni köyhäkin pienviljelijä käyttää tilallaan kausityövoimaa, sillä satokausi on lyhyt eikä viljelijäperhe pysty yksin poimimaan kahvimarjoja riittävän nopeasti talteen. Kun pienviljelijä on itsekin köyhä, hänen mahdollisuutensa maksaa kausityöläisille riittävää palkkaa ovat ratkaisevasti heikommat kuin suurilla plantaaseilla. Pahimmillaan alhainen palkkataso voi tarkoittaa sitä, että kausityöläiset tuovat pelloille myös omat lapsensa, ja satokaudella lapset eivät välttämättä pääse kouluun. Kuten Finnwatch toteaa, lapsityövoiman hyväksikäytön kitkeminen edellyttää siis riittävän toimeentulon varmistamista sekä pienviljelijöille että heidän kausityövoimalleen. Reilussa kaupassa viljelijöitä turvaa Reilun kaupan takuuhinta ja sen päälle maksettava erillinen Reilun kaupan lisä, joilla kohennetaan koko yhteisön oloja. Valitettavasti suurin osa kahviosuuskunnista ei saa läheskään koko satoaan kaupaksi Reilun kaupan markkinoille. Silloin Reilun kaupan takuuhinnan ja Reilun kaupan lisän tuoma taloudellinen turvaverkko jää riittämättömäksi. Finnwatch suosittelee suomalaisille kahvipaahtimoille sertifioitua kahvia Raportissa todetaan, etteivät suomalaiset kahvipaahtimot voi itse monitoroida kaikkia niiden hankintaketjuun kuuluvia raaka-ainetuottajia. Raportin mukaan paahtimot ”ovat ulkoistaneet ilahduttavissa määrin vastuullisuusvalvontaa erilaisille sertifiointi- ja verifiointijärjestelmille. Suomenkin kahvimarkkinoilla on selviä merkkejä siitä, että vastuullisuussertifioidusta kahvista on tulossa valtavirtaa.” Tosin Finnwatch on omissa tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että sertifioinneissa on suuria eroja. Finnwatch muistuttaa kahviraportissaan jo aiemmin julkaisemastaan vastuullisuussertifiointien vertailusta: ”Reilu kauppa oli vertailussa ylivertainen muihin järjestelmiin nähden kriteerien kattavuuden ja laadun osalta, ja menestyi myös parhaiten kokonaisvertailussa.” Kahviraportissa Finnwatch toisaalta toteaa, etteivät yritykset välttämättä huomioi sertifiointien keskinäisiä eroja, vaan suosivat sertifiointijärjestelmiä, jotka pärjäsivät verrattain huonosti Finnwatchin vertailussa. Vertailussa pärjäämisestään huolimatta Reilulla kaupallakin on vielä paljon kehitettävää ja parannettavaa. Finnwatchin raportti ei vertaile löydöksiään eri sertifiointijärjestelmien omiin vaatimuksiin, joten tämän tutkimuksen perusteella ei ole mahdollista arvioida eri sertifiointien vaatimustason riittävyyttä esimerkiksi pienviljelijöiden kausityövoiman olojen huomioimisessa. Uskallan väittää, että Reilu kauppa on tässäkin suhteessa kunnianhimoisin sertifiointi, mutta nimenomaan kausityövoiman olojen huomioimisessa myös meillä on vielä paljon parannettavaa. Valitettava tosiasia on, että juuri kausityövoiman huomioiminen on jäänyt liian vähälle huomiolle niin sertifioinneilta, kansalaisjärjestöiltä, avunantajavaltioilta kuin paikallisilta päättäjiltäkin. Monet kausityövoiman ongelmista ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä pysty ratkomaan pelkästään vaatimalla parempia työoloja ja valvomalla niitä. Jos elämiseen riittävä palkkataso (ns. living wage) halutaan ulottaa myös kaikille kahvitilojen kausityöntekijöille, voi olla, että tulonjakoa kahvin arvoketjun sisällä olisi tarkasteltava Reilun kaupan takuuhintaa kokonaisvaltaisemmin. Vaatimusten lisäksi köyhät pienviljelijät tarvitsevat myös monenlaista tukea, jotta heillä on osaamista ja resursseja pitää työvoimastaan huolta. Finnwatchin kahviraportti on tärkeä tutkimus, ja on hienoa, että yritysten vahtikoiran huomio kiinnittyi tällä kertaa alkutuotantoon. Tuen lämpimästi kaikkia Finnwatchin raportissaan esittämiä suosituksia niin yrityksille, sertifioinneille, päättäjille kuin kuluttajillekin. Janne Sivonen Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Lue aiheesta myös seuraava blogi: Havaintoja Finnwatchin suosituksista sertifioinneille
