Jaa: Tuoreen raportin mukaan heikosti laadituilla yritysvastuulailla voi olla jopa kielteisiä seurauksia pienviljelijöille ja työntekijöille. Tällöin yritysvastuulain noudattamisesta voi tulla monelle yritykselle raportointiin keskittyvä ”rasti ruutuun -tehtävä”. Covid-19-pandemia on nostanut esiin globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden sekä hankintakäytäntöjen ja ihmisoikeuksien väliset yhteydet. Kun liikkumiskiellot ympäri maailmaa hidastivat talouden toimintaa, miljoonat viljelijät ja työntekijät joutuivat ahdinkoon. Viljelijät joutuivat myymään tuotantoaan roimasti alennetuilla hinnoilla. Esimerkiksi tekstiiliyritykset peruivat tilauksiaan takautuvasti, jonka seurauksena työntekijät jäivät ilman palkkaa jo tehdystä työstä tai menettivät äkillisesti työpaikkansa. Kaikista haavoittuvimmassa asemassa globaaleissa toimitusketjuissa ovat sopimustyöntekijät, kotoa työskentelevät, pienviljelijät, siirtolaiset, päivätyöläiset ja kappalepalkkaa saavat työntekijät. Kuten EU:n oikeuskomissaari Didier Reynders on korostanut, kriisi on tehnyt yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevan säätelyn (HRDD) kiireellisemmäksi kuin koskaan. Valokeilassa yritysten hankintakäytännöt Covid-19-kriisin paljastamat epäoikeudenmukaiset hankintakäytännöt eivät kuitenkaan ole uusi asia. Monissa tuotantoketjuissa taloudellinen valta on keskittynyt ostajille, jotka pystyvät vaatimaan tavarantoimittajilta erittäin alhaisia hintoja tai lyhyitä toimitusaikoja ilman pitkäaikaisia hankintasitoumuksia. Epäreilut hankintakäytännöt ajavat pienet tavarantoimittajat ja pienviljelijät ahtaalle. Heidän ansionsa eivät riitä inhimilliseen elintasoon eivätkä he kykene maksamaan työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa. Nämä loukkauksen ruokkivat monia muitakin ihmisoikeusongelmia, kuten nälkää, ympäristön kannalta haitallisten tuotantotapojen jatkumista ja lapsityön hyväksikäyttöä. Siksi tarvitsemme HRDD-viitekehyksen, joka käsittelee ihmisoikeusrikkomusten perimmäisiä syitä, johtaa todelliseen muutokseen yritysten käytännöissä sekä saa aikaan positiivisia muutoksia kentällä pienviljelijöiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Miten onnistumme saavuttamaan tämän tavoitteen? Heikko yritysvastuulaki voisi pahentaa ihmisoikeustilannetta Edistääksemme yritysvastuulakialoitteita, olemme Reilun kaupan vaikuttamistyön toimiston (Fair Trade Advocacy Office) ja saksalaisen protestanttisten kirkkojen kehitys- ja avustusjärjestö Bread for the World (Brot für die Welt) -järjestön puolesta halunneet tutkia siitä, miten pienviljelijöiden ja työntekijöiden asemaa ja toimeentuloa voidaan edistää yritysvastuulaeilla. Teetimme tutkimuksen Lontoon Greenwichin yliopiston tutkijoilla. ”Making human rights due diligence frameworks work for small farmers and workers” -raportin mukaan heikosti laadituilla yritysvastuulailla voisi jopa olla tahattomia kielteisiä seurauksia pienviljelijöille ja työntekijöille. Yleisesti ottaen yrityksillä on taipumus keskittyä omasta näkökulmastaan helpoiten käsiteltäviin ihmisoikeuskysymyksiin merkittävimpien ihmisoikeusongelmien sijasta. Myös yritysvastuulakien noudattamisesta voi tulla yrityksille pelkkä raportointiin keskittyvä ”rasti ruutuun” -tehtävä. Monet yritykset myös asettavat tavarantoimittajilleen vastuullisuusvaatimuksia ottamatta niiden kustannuksia huomioon tuotteista maksetussa hinnassa. Pahimmillaan yritysvastuulait voivatkin rohkaista yrityksiä hylkäämään tavarantoimittajia äkillisesti ja siirtämään hankintoja suuremmille tavarantoimittajille ja vauraampiin maihin sen sijaan, että ne työskentelisivät haavoittuvien tavarantoimittajien kanssa ihmisoikeusriskien vähentämiseksi ja poistamiseksi. Fair Trade Advocacy Officen ja Bread for the World -järjestöjen Greenwichin yliopistolla teettämä tutkimus yritysvastuulainsäädännöstä julkaistiin 8.6.2020. Kuva: Fair Trade Advocacy Office. Millaisia yritysvastuulakeja tarvitsemme? Näiden havaintojen perusteella uskomme, että HRDD-lainsäädännön tulee: Kattaa kaikki kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet ja antaa selkeät ohjeet riskien vakavuuden arvioimiseksi.Kattaa nimenomaisesti hankintakäytännöt avaintekijänä, jonka kautta eurooppalaisyritykset vaikuttavat ihmisoikeusriskeihin. Täytäntöönpanon ohjeissa tulee mainita, miten tärkeää on ylläpitää pitkäaikaisia hankintasuhteita tavarantoimittajiin.Vaatia yrityksiä varmistamaan, että tavarantoimittajille maksetut hinnat mahdollistavat ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittavat tuotantotavat.Tunnistaa, että yritysten tulee tukea tavarantoimittajiaan ihmisoikeusrikkomusten ehkäisemisessä, poistamisessa, vähentämisessä ja korvaamisessa sen sijaan, että ne vetäytyisivät pois. Rakenteellisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen vaatii sekä pontevaa työtä että aikaa. Yritysvastuulakien lisäksi valtioiden tulee solmia kahdenvälisiä sopimuksia sellaisten tuottajamaiden kanssa, missä tuotetaan paljon tuotteita eurooppalaismarkkinoille syvien ihmisoikeusongelmien vallitessa. Globaalit tuotantoketjut tarvitsevat perustavanlaatuisia muutoksia, jotta ketjuista tulee ympäristön ja ihmisten kannalta kestäviä – myös poikkeusoloissa. Kauppa voi olla vahva keino eriarvoisuuden vähentämiseksi, mutta vain jos yritykset ottavat asianmukaisen vastuun suhteissaan tavarantoimittajiin läpi toimitusketjujensa ja arvo saadaan jakautumaan toimitusketjuissa tasapuolisemmin. Sergi Corbalán Kirjoittaja on Reilun kaupan vaikuttamistyön toimiston (Fairtrade Advocacy Office) johtaja.
