Jaa: Egyptin ilmastokokouksen tulokset ovat kompuroivia, mutta askelia oikeaan suuntaan otettiin. Kansainvälinen ilmasto- ja luontorahoitus kanavoituu tulevaisuudessa yhä kestävimpiin kohteisiin maataloudessa ja ruokajärjestelmässä. Vastuuta ei voi vyöryttää köyhien maiden harteille. Maailman ruoantuottajia ravistelee akuutti ahdinko. Takana on vaikeita satovuosia, johon vaikuttavat niin vaikeat sääolot kuin lannoitteiden kohonneet hinnat. Ilmastokriisi iskee ruoantuottajia ennennäkemättömällä tavalla. Egyptin ilmastokokouksen tulokset olivat kompuroivia, mutta toivo ei missään nimessä ole menetetty. Kokouksen yhtenä kuumana puheenaiheena oli nimenomaan kehittyvien maiden kohtaamat vakavat haasteet ruoantuotannossa. Ensisijaista on ilmastokriisin pysäyttäminen. Rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa, jotta saamme päästöjä vähennettyä ja että voimme varautua ilmastokriisin ryökyttämään maailmanlaajuiseen ruokapulaan. Lupausten on myös muututtava todellisuudeksi. Miten tämä kaikki kytkeytyy reiluun kauppaan? Oikeudenmukaisuus on pidettävä aina mukana myös ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa. Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu, jotta kehittyvien maiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asema parantuisi kansainvälisessä kaupassa. On vain oikeudenmukaista, että pienviljelijöille taataan tuotteistaan takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat työstään asiallista palkkaa. Ympäristökriteereitä unohtamatta. Kehittyvät maat eivät voi kantaa kokoaan suurempaa taakkaa. Sen vuoksi rikkaiden maiden on täytettävä 100 miljardin dollarin ilmastoapu, johon myös Suomen on osallistuttava. On täysin oikein, että haavoittuvia yhteisöjä autetaan selviytymään ilmastonmuutoksen aiheuttamista menetyksistä ja vahingoista. Reilun kaupan liikkeen tavoite ilmastositoumusten täytäntöönpanemiseksi on vähintä, mitä voimme tehdä. Emme voi työntää vastuuta ilmastokriisin kustannuksista kaikista haavoittuvimpien yhteisöjen harteille. Kokouksessa otettiin maatalouden osalta askelia oikeaan suuntaan. Maa- ja metsätalouden päästöt yhdessä muun maankäytön kanssa ovat nimittäin yli kolmasosan kaikista maailmanlaajuisista päästöistä koko ruokajärjestelmässä. Ilmastorahoituksen ruokajärjestelmän osuus on kuitenkin vain 3 %:ia, ja julkinen rahoitus kanavoituu ympäristölle ja ilmastolle haitallisiin toimiin. Maataloutta ja ruokajärjestelmää koskevaa ilmastodialogia jatketaan uudella nelivuotisella Sharm El-Sheikhin yhteistyö-prosessilla. On kuitenkin todettava, että yhteisen näkemyksen löytäminen häämöttää vielä tulevaisuudessa. Neuvottelutuloksella on toivoakseni positiivinen vaikutus siihen, että kansainvälinen ilmasto- ja luontorahoitus kanavoituu yhä paremmin kestävämpiin kohteisiin niin maataloudessa kuin ruokajärjestelmässä. Kyse on myös kansallisista ilmastotavoitteista ja niiden jalkauttamisesta. Valitettavasti kotimaankin tuulet puhaltavat tällä hetkellä kylmänä toiminnalle, jolla voisimme raivata tietä kestävämpään tulevaisuuteen. Siitä huolimatta meidän on otettava jokainen askel oikeaan suuntaan. Toivoa paremmasta ei ole menetetty. Meidän on vain tehtävä työtä luonnon eteen vuoden jokaisena päivänä. Blogin kirjoittaja Emma Kari on vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Helsingistä. Emma Kari on ollut Helsingin Reilun kaupan kannatustyöryhmässä tekemässä Helsingistä Reilun kaupan kaupunkia. Kirjoittaja Emma Kari
