Jaa: – Emme me havainneet hankintahinnoissamme mitään muutosta, kun siirryimme edellyttämään toimittajiltamme suurempaa vastuullisuutta, totesi Tukholman läänin hankinnoista vastaava Anna Hagvall Eetti ry:n elektroniikkahankintojen pyöreän pöydän keskustelussa keskiviikkona 17.5.2017. Toteamus sai aikaan pitkän hiljaisuuden – onhan Suomessa yleisesti vallitseva käsitys, että vastuullisuus nostaisi hankintahintoja. Todistusaineisto kuitenkin on niukkaa, koska erityisesti sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden edellyttäminen on monella hankintasektorilla edelleen lapsenkengissään. Anna Hagvall kertoi myös, miten vastuullisuuteen liittyvät ehdot ovat kehittyneet Tukholman läänin hankintasopimuksissa. – Sopimuksissamme ei enää lue, että toimittaja varmistaa tuotantoketjun vastuullisuuden. Se on epärealistinen ja siksi tehoton ehto. Tuotantoketjut on päästetty niin pitkiksi, ettei kukaan tunne niitä kunnolla. Nykyään me vaadimme, että toimittajamme toimivat aktiivisesti vastuullisuuden edistämisen puolesta, Hagvall totesi. Käytännössä aktiivinen toiminta tarkoittaa, että toimittajien on käärittävä hihansa ja ryhdyttävä kartoittamaan eri brändien tuotantoketjujen vastuullisuutta. Mitkä ja missä ovat suurimmat ihmisoikeusriskit? Entä suurimmat ympäristöongelmat? – Ainakin yrityksen täytyy tietää, mitkä sen suurimmat riskit ovat. Ja kehittää toimintatapoja niiden vähentämiseksi, Hagvall linjasi. Jatkuvaa dialogia IT-toimittajien kanssa Tukholman lääni on panostanut erityisesti IT-hankintojensa vastuullisuuteen. Hankintayksikkö on aloittanut jatkuvan dialogin suurimpien IT-toimittajien kanssa. Se on myös selvittänyt, millaisten prosessien ja toimintatapojen kautta 14 suurta toimittajaa arvioi myymiensä laitteiden ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. – Ensin koko toimiala näytti menevän shokkiin. ”Me olemme vain myyjiä, ei meillä ole laitteiden tuotannon kanssa mitään tekemistä. Tämä on järkyttävää, te ette ymmärrä mitä te vaaditte”, meille kerrottiin. Mutta vuotta myöhemmin, jokaisen toimittajan vastuullisuustyö oli vahvistunut, Hagvall hymähti. Ruotsalaisläänien työtä tukevat hallituksen strategia vastuullisen hankinnan edistämisestä, ja asialle vihkiytynyt kansallinen verkosto jolla on johtaja, ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä. Lisäksi kahdeksalle hankintasektorille on vastuuhenkilö, joka perehtyy sektorin vastuullisuushaasteisiin ja ratkaisuihin, ja auttaa muitakin läänejä vastuullisten hankintojen tekemisessä sillä sektorilla. Esimerkiksi Tukholman läänin hankkija Anna Hagvall auttaa IT-hankinnoissa, muut esimerkiksi vastuullisissa elintarvike-, lääke- ja tekstiilihankinnoissa. Länsinaapurin toimintatavat eivät olleet osallistuville suomalaishankkijoille tuttuja, mutta ne herättivät paljon jatkokysymyksiä ja ideoita. – Mehän käytämme paljolti samoja IT-toimittajia kuin te Tukholmassa, joten vastuullisuusehdot eivät siis tulisi heille yllätyksenä…, eräs osallistuja totesi. – On meilläkin monta hankkijaverkostoa, mutta ei niihin liity työnjakoa. Me vain kaikki painimme saman aikapulan kanssa. Kyllä, taakan jakamisesta olisi hyötyä, toiset pohtivat. Työntekijävetoista valvontaa Keskusteluun osallistui myös Björn Claeson Electronics Watch -verkostosta. Verkosto kartoittaa työntekijöiden oikeuksien toteutumista julkisille hankkijoille IT-laitteita valmistavilla tuotantoalueilla ja tehtaissa. Koska verkostoon kuuluu kymmeniä julkisia hankkijoita, kartoitukset ovat tehokkaita ja yksittäisille jäsenille edullisia. Electronics Watch on jatkuvassa yhteistyössä tuotantoalueiden paikallisten toimijoiden kanssa. Paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijat tekevät jatkuvaa tiedonkeruuta ja haastattelevat tehtaiden työntekijöitä. – Meiltä usein kysytään, miten varmistamme, että paikalliset auditoijamme tietävät, mitä tekevät? Osa heistä ei olekaan terveys- ja turvallisuuseksperttejä. Mutta he tuntevat paikalliset tavat ja lait, ja osaavat paikallisen kielen. Siksi he näkevät ja kuulevat paljon, mikä jää ulkomaisen auditoijan parin päivän käynnillä piiloon, Claeson kertoi. Tilaisuudessa keskusteltiin myös vastuullisuuskriteerien ja -ehtojen todentamisesta. – Kuka ne materiaalit lukee, kun pyydämme jokaiselta tarjoajalta tietoa heidän vastuullisuudestaan? Oikeasti, yksi tuskasteli. – Tärkeää on pyytää tarkasti. IT-toimittajilta voi esimerkiksi pyytää tiivistelmät kaupattuja tuotteita kokoavien tehtaiden auditointiraporteista. Elektroniikka-alalla sosiaalinen auditointi on paremmalla tolalla kuin esimerkiksi tekstiileissä tai monella muulla toimialalla. IT-alalla auditoinnit yleensä löytävät jotain huomautettavaa – eli ne eivät ole aivan näennäisiä, Claeson vinkkasi. Kirjoittaja Tytti Nahi työskentelee Reilu kauppa ry:n vaikuttamistyön päällikkönä. Blogi on julkaistu alun perin Eetti ry:n verkkosivulla.
