Reilu kauppa ryhtyy ratkomaan lapsityövoiman juurisyitä Ghanassa uudella hankkeella
31.1.2020

Ulkoministeriö myönsi Reilu kauppa ry:lle 642 000 euroa lapsityövoiman taustalla vaikuttavien syiden kitkemiseksi Ghanassa. Kaakao-ohjelmalla jopa metsitys ja päästökauppa valjastetaan palvelemaan lasten oikeuksia.

Reilu kauppa ry laajentaa kehitysyhteistyötään Ghanassa. Tavoitteena on kitkeä lapsityövoiman hyväksikäyttöä puuttumalla niihin juurisyihin, jotka ajavat lapset kaakaoviljelmille.

Suurin osa maailman kaakaosta tulee Länsi-Afrikasta, jossa lasten todellisuus on usein varsin kurja.

”Viljelijäperheet ovat köyhiä, ja monella on paineita raivata lisää metsää pelloiksi, mikä on omiaan pahentamaan paitsi lapsityövoiman käyttöä, myös ilmastonmuutosta”, kertoo Reilu kauppa ry:n ohjelmapäällikkö Teemu Sokka.

”Reilun kaupan kriteerit kieltävät lapsityön hyväksikäytön, mutta köyhissä maissa ja etenkin kaakaontuotannossa lapsityö on niin yleistä, että sen ehkäiseminen vaatii erityistä huomiota. Kaakaontuotanto soveltuu lapsityöhön valitettavan hyvin. Lapset ovat näppäriä kiipeämään puuhun viidakkoveisten kanssa, vaikka ei sellaista lapsen pitäisi tehdä.”

Siirtolaisten lapsilla ja orvoilla on erityisen suuri riski joutua ihmiskaupan uhreiksi.

Näihin seikkoihin Reilu kauppa ry aikoo pureutua nyt aiempaa voimakkaammin, kun ulkoministeriö myönsi sille 642 000 euroa lisärahoitusta vuosille 2020–2021 Ghanassa toteutettavaan kehitysyhteistyöhön. Hankkeen pääyhteistyökumppani on Fairtrade Africa.

Reilu kauppa ryhtyy ratkomaan lapsityövoiman juurisyitä Ghanassa uudella hankkeella
Ghanassa kaakaontuottajaperheiden lapset halutaan peltojen sijaan kouluun. Kuvassa lapsia Reilun kaupan lisällä rakennetussa koulussa Ghanassa. Kuva: Kate Fishpool

Tietoisuuden kasvattaminen kulmakivenä

Reilu kauppa ry:llä on Ghanassa jo käynnissä pilottihanke kaakaontuotannossa, ja lisärahoitus mahdollistaa toiminnan laajentamisen uusille alueille maan sisällä.

Lähtökohta lapsityön ehkäisemisessä on kokonaisvaltainen. Tärkeänä toimintona on yhteisöjen ja lasten itsensä tietoisuuden parantaminen. Mukaan otetaan perinteiset johtajat, viranomaiset, koulut ja vanhempainyhdistykset.

”Pilottihankkeen lanseerauksessa Ghanassa oli kylissä mukana pitkä rivi kylien päälliköitä juhla-asuissa ja poliisit pitämässä puheita lapsityön vahingollisuudesta”, Sokka kuvaa.

Reilun kaupan hankkeessa lapset pääsevät itse kertomaan kokemuksistaan ja osoittamaan vaaranpaikkoja. Mukaan otetaan myös entiset lapsityötekijät, joita autetaan pääsemään takaisin normaaliin elämään. Tärkeä rooli lapsityön ehkäisemisessä on lasten äideillä.

”Kaikkialla maailmassa äitien ja lasten suhde on läheinen, mutta Afrikan maissa äiti–lapsisuhde on usein erityisen luja”, Sokka sanoo.

Naisten tietoisuuden kasvattaminen lapsityön ongelmista on kulmakivi siinä, että lapsia ei laiteta töihin vaan kouluun.

Ulkoministeriö kiittää päätöksessään sitä, että Reilu kauppa ry huomioi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Tyttöjen erityishaasteet ja vammaisten asema on huomioitu läpileikkaavasti.

Abilis-säätiön Tuomas Tuure kävi viime vuonna kouluttamassa Fairtrade African henkilöstöä ja monen silmät aukesivat. Kentällä oli itsestään selvää, että uudessakin hankkeessa huomioidaan vahvasti vammaisten oikeudet”, Sokka kertoo.

Uusia toimeentulon lähteitä päästökaupasta peltometsäviljelyyn

Lisärahoitus mahdollistaa myös uusien toimintatapojen kokeilemisen lapsityön hyväksikäytön kitkemisessä.

”Saattaa äkkiseltään tuntua erikoiselta, että lapsityötä estetään päästökaupalla, peltometsäviljelyllä tai metsien istuttamisella”, Sokka sanoo.

Näillä kuitenkin puututaan juuri lapsityön hyväksikäytön perimmäiseen syyhyn, eli maaseudun köyhyyteen.

”Metsiä hakataan siksi, että saataisiin lisää peltoa kaakaonviljelyyn, ja silloin riski laittaa lapset töihin kasvaa jälleen. Mutta jos peltometsäviljely tuo perheille lisätuloja, ei ole niin suurta houkutusta laajentaa peltoja.”

Sama pätee päästöoikeuksiin. Reilulle kaupalle on luotu päästökauppajärjestelmä, jonka avulla Reilun kaupan tuottajat voivat myydä päästöoikeuksia, jos he esimerkiksi istuttavat metsää tai panostavat uusiutuvaan energiaan. Päästökaupalle on luotu Reilun kaupan kriteerit, eli esimerkiksi metsityshankkeissa huomioidaan työntekijöiden oikeudet ja päätöksenteon demokraattisuus samaan tapaan kuin vaikka kahvin tai kaakaon tuotannossa.

”Päästöoikeuksia voi ajatella yhtenä viljelytuotteena muiden joukossa”, Sokka sanoo.

Päästöoikeuksien myynti ei ole ollut Reilussa kaupassa kovin laajalti käytössä, sillä se voi tuntua vieraalta monista kaakaon ja kahvin tuottajista. Nyt Ghanan kaakaontuotannossa päästään kokeilemaan järjestelmän toimivuutta aiempaa laajemmin.

Reilun kaupan kehitysyhteistyöhankkeita pähkinänkuoressa

  • Lapsityövoiman syiden kitkeminen ja lasten oikeuksien vahvistaminen Ghanassa
  • Työntekijöiden elinkeinojen vahvistaminen banaanintuotannossa Ghanassa
  • Kahvin tuotantoketjun kehittäminen Etiopiassa
  • Kukkatilojen työntekijöiden oikeuksien parantaminen Etiopiassa
  • Ay-liikkeen vahvistaminen teentuotannossa Malawissa
  • Viinituotannon tekeminen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi Etelä-Afrikassa
  • Pienten kahvintuottajajärjestöjen vahvistaminen Hondurasissa
  • Hunajantuotannon vahvistaminen Guatemalassa
  • Luonnonvarojen hallinnan kehittäminen kahvin, mangon ja kaakaon tuotannossa Haitissa
  • Vaikuttamistyön vahvistaminen ilmastonmuutoskysymyksissä Latinalaisessa Amerikassa
  • Plantaasityöntekijöiden edustuksen vahvistaminen banaanitiloilla Latinalaisessa Amerikassa

Teksti: Esa Salminen