Reilun kaupan kahvi on Suomen tunnetuin Reilun kaupan tuote. Eikä ihme, sillä me suomalaiset juomme kahvia eniten maailmassa: henkeä kohden lähes 9 kiloa eli noin tuhat kuppia vuodessa.

Reilun kaupan kahvia on myyty Suomessa jo vuodesta 1999, ja nykyään myynnissä on yli sataa erilaista Reilun kaupan kahvia jokaiseen makuun – papuina, jauhettuna, vaaleana ja tummana paahtona, espressona ja pikakahvina. Valikoimasta löytyy yhä enemmän myös pienpaahtimoiden laatukahveja sekä kahvipohjaisia valmisjuomia ja cold brew -kahvitiivisteitä.

Noin 25 miljoonaa kahvin pienviljelijää kehittyvissä maissa tuottaa 70–80 prosenttia maailman kahvista. Reilu kauppa keskittyy erityisesti pientuottajiin ja heidän haasteisiinsa. Kaikki Reilun kaupan kahvi tulee pientiloilta.

Jotkut yritykset pyrkivät parantamaan kahvin pienviljelijöiden asemaa ja oloja tekemällä kauppaa suoraan viljelijöiden kanssa tai perustamalla esimerkiksi oman kehitysohjelman tutulle tilalle. Standardoituna vastuullisuusjärjestelmänä Reilulla kaupalla on kuitenkin selviä vahvuuksia. Reilun kaupan kriteerit ovat perusteellisen harkinnan tulosta. Ulkopuolinen valvonta varmistaa, että kriteerejä noudetaan systemaattisesti ja läpi koko tuotantoketjun. Reilun kaupan vaikuttavuus kahvin viljelyyn on myös todennettu lukuisilla tutkimuksilla.

Kahvintuotannon riskejä

Kahvinviljelijöiden suurin ongelma liittyy taloudelliseen epävarmuuteen. Kahvin maailmanmarkkinahinnat heiluvat rajusti, eikä hinta kata aina edes viljelijän tuotantokustannuksia – puhumattakaan siitä, että elanto riittäisi perheen elättämiseen.

Kahvin rajut hinnanvaihtelut loivat alun perin Reilun kaupan, sillä kahvi on ensimmäinen tuote, jolle kehitettiin Reilun kaupan kriteerit 1980-luvun lopulla yhdessä meksikolaisten pienviljelijöiden kanssa.

Globaalit kriisit ja taloustilanne on vaikuttanut myös kahvin tuotantokustannuksiin, mikä on lisännyt viljelijöiden ahdinkoa. Reilun kaupan kahvin minimihintaa korotettiin vuonna 2023, jotta se vastasi paremmin kohonneisiin tuotantokustannuksiin ja korkeaan inflaatioon.

Ilmastokriisi on vaikeuttanut viime vuosina kahvinviljelijöiden työtä, ja sen vaikutukset tulevat nykymenolla lisääntymään: ilmaston lämpenemisen seurauksena kahvin viljelyyn sopivan maa-alan arvioidaan puolittuvan vuoteen 2050 mennessä.

EU:n metsäkatoasetus (EUDR) asettaa uusia haasteita kahvin viljelijöille. Reilun kaupan kahvikriteerit täyttävät metsäkatoasetuksen vaatimukset ja menevät myös niitä pidemmälle. Esimerkiksi Reilun kaupan kahvin tuotanto ei ole saanut aiheuttaa metsäkatoa vuoden 2013 jälkeen lisäksi tiloilta vaaditaan biodiversiteettisuunnitelmaa.

Reilu kauppa ei kuitenkaan jätä viljelijöitä yksin näiden vaatimusten kanssa vaan tukee heitä muun muassa kouluttamalla heitä, sekä tarjoamalla vaaditun satelliitti paikannuksen.