Viljelijät vaikuttamaan päätöksentekoon Latinalaisessa Amerikassa
13.3.2019

Pienviljelijät eivät pääse aktiivisesti vaikuttamaan kehitysmaiden ilmastopolitiikkaan, vaikka ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia heidän elämäänsä. Reilun kaupan hankkeiden avulla pyritään kasvattamaan vaikuttajia. Yksi heistä on ecuadorilainen Fanny Yaucen, joka on jo oppinut paljon johtajuudesta, päätöksenteosta ja taloudesta.

Ecuadorilainen Reilun kaupan kahvinviljelijä Fanny Yaucen on osallistunut Reilun kaupan järjestämään johtajuuskoulutukseen, jossa perehdyttiin mm. päätöksentekoon ja ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kehitysmaiden pienviljelijöiden elämään monin tavoin. Reilu kauppa tukee viljelijöitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mutta tänä vuonna alkaneen hankkeen avulla viljelijöitä tuetaan myös vaikuttamistyön poluille Latinalaisessa Amerikassa.

Ajatus on, että viljelijät Boliviassa, Ecuadorissa, El Salvadorissa, Guatemalassa ja Nicaraguassa vaikuttaisivat päätöksentekoon ja levittäisivät tietoa ilmastonmuutoksesta. Hanke on osa Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyötä, ja sen tavoitteena on, että kansalaisyhteiskunta pystyisi paremmin osallistumaan ilmastonmuutostyöhön.

Yksi ensimmäisistä askeleista vaikuttamistyön kehittämisessä on tänä vuonna perustetut johtajuuskoulutukset.

– Vaikuttamistyössä pitää huomata, että ei hallitus yksin ole vastuussa, vaan työn pitää lähteä meistä, sanoo Fanny Yaucen Ecuadorista.

Hän on Reilun kaupan viljelijä jo toisessa polvessa ja yksi sadasta johtajuuskoulutukseen osallistujasta. Yaucen sanoo, että pienviljelijät eivät tunne kansallista päätöksentekoa kovin hyvin. Heidän mielipiteitään saatetaan kyllä kuulla, mutta päätökset tehdään muualla.

– Olemme puhuneet eri maiden Reilun kaupan koordinaattorien kanssa, että ensimmäisen askeleen pitää olla meidän itsemme koulutus, hän sanoo.

Johtajuuskouluissa käydään läpi valtion ja paikallisen tason päätöksentekoprosessia, johtamistaitoja ja ihan sitä, miten itse saa tehtyä päätöksiä. Myös ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen syvennytään.

– Sen jälkeen voimme ja osaamme tehdä tietoon perustuvaa vaikuttamistyötä niin julkisissa laitoksissa kuin pienissä ja suurissa yrityksissä, jotka täällä toimivat. Minusta on hyvin tärkeää, että kaikki kantavat vastuunsa, hän sanoo.

Monta maata, samat tavoitteet

Fanny Yaucen on edustanut Ecuadoria johtajuuskoulujen suunnittelussa.

– Maat ovat hyvin erilaisia, vaikka olemmekin samalla mantereella, Yaucen sanoo.

Vaikuttamistyötä ja muuta toimintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon esimerkiksi, onko väestö alkuperäiskansaa. Myös ilmastonmuutoksen seuraukset ovat erilaisia eri maissa.

– Meillä Ecuadorissa ilmastonmuutos esimerkiksi on johtanut paikallisten kasvilajien häviämiseen. Myös makean veden saanti on vaarantunut. Täällä makea vesi tulee vuoristojen jäätiköiltä, ja ne ovat olleet vähenemään päin. Ongelmat ovat todella suuria, Yaucen sanoo.

Hänelle kaukaisempien maiden viljelijöiden tapaaminen on antanut paljon uusia ajatuksia, ja naapurimaiden kanssa voisi tehdä läheisempääkin yhteistyötä, hän miettii. Vaikuttamistyö voisi olla niin vaikuttavampaa.

Reilun kaupan hankkeen tulevia toimintoja ovat esimerkiksi ilmastonmuutoskampanjat, eri kampanjaryhmiin liittyminen tai uusien luominen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kokemusten vaihdon kautta. Viljelijät voivat yhdessä vaikuttaa maidensa ilmastopolitiikkaan tai jopa osallistua kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin.

– Ilmastonmuutoksen torjunnassa minusta on tärkeää huomata, että ihmisen itsensä täytyy muuttua. Jos me emme muutu, emme voi vaatia muutoksia paikallisella tai kansallisella tasolla, Yaucen sanoo.

– Ajatus on, että lopulta koko ketju voi paremmin: perheet, yhteisöt ja valtio.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tarkoittanut Latinalaisen Amerikan kahvinviljelijöille mm. sitä, että kahviruosteen tuhoamien pensaiden tilalle on istutettu uusia vahvempia kahvilajikkeita. Kuvassa kahvipensaantaimia. (Kuva: Sean Hawkey)

Muutos on pitkä prosessi

Johtajuustaitojen lisäksi Yaucen sanoo oppineensa uutta ruokaturvakysymyksistä, identiteeteistä ja vaihtoehtoisista talousmalleista, jotka voivat auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.

– Kulttuurien välinen yhteistyö ja yhteisöllinen talous ovat erityisesti jääneet mieleen, hän sanoo.

Hän sanoo, että vaikuttamistyössä yleensä ja myös johtajuuskoulutuksessa tulee edetä suunnitelmallisesti, että koulutus ei jäisi vain yhdeksi monen työpajan joukossa. Johtajuuskoulun käyneet kouluttavat omissa maissaan muita viljelijöitä ja vievät oppeja tahoillaan eteenpäin.

– Muutoksen pitää olla kestävää. Tämän pitää olla hyvin suunniteltu prosessi, jonka päätteeksi meillä on järjestöjä ja ihmisiä, jotka ovat ilmastonmuutoksen asiantuntijoita. Olisi hyvä, jos koulutuksen käyneet voisivat jatkossa työskennellä esimerkiksi oikeusturvaan ja ihmisoikeuksiin keskittyvien järjestöjen ja instituutioiden kanssa.

Teksti: Esa Salminen