Selvitys: Yritysten ihmisoikeustyö etenee, mutta vakavimmat riskit jäävät työssä taka-alalle 

Tänään julkaistun Yritysten ihmisoikeustyön selvityksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista yrityksistä on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia toimitusketjuissaan. Tästä huolimatta yritykset keskittyvät ihmisoikeustyössään vähiten niihin toimitusketjujen alueisiin, joissa esiintyy vakavimpia ihmisoikeusriskejä, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä.

Selvityksen ovat tehneet yritysvastuuverkosto FIBS, Reilu kauppa ry ja konsulttiyritys Threefold Sustainability. Selvitys tuo esiin suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten ihmisoikeustyön tämänhetkisiä painopisteitä ja haasteita.

Yritysten huomio kohdistuu yhä pääsääntöisesti omiin toimintoihin ja lähimpiin kumppaneihin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain kaksi prosenttia kertoo korjaavansa raaka-aineiden tuottajiin ja muihin toimitusketjun alkupäässä oleviin ihmisiin kohdistuvia haitallisia ihmisoikeusvaikutuksiaan. Vain noin joka kolmas yritys kertoo käyneensä vuoropuhelua ja tehneensä yhteistyötä haavoittuvassa asemassa olevien sidosryhmiensä, kuten tuotantomaiden työntekijöiden, alkuperäiskansojen ja pienviljelijöiden kanssa negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten vähentämiseksi.

Esimerkiksi elintarvike- ja kaupan alan yritykset tunnistavat kahvin ja kaakaon riskiraaka-aineiksi, mutta toimet toimitusketjun viljelijöiden köyhyyden ja lapsityövoiman hyväksikäytön vähentämiseksi pääosin puuttuvat.

”Kahvi ja kaakao eivät ole riskiraaka-aineita siksi, ettei ongelmia voisi ratkaista, vaan siksi, että ratkaisut on päätetty jättää tekemättä. Vastuullinen yritys ei ulkoista ongelmia muille vaan panostaa elämiseen riittäviin hankintahintoihin ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön alkutuottajien kanssa”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.

Sääntely on vauhdittanut yritysten ihmisoikeustyötä  

Selvitykseen vastanneet yritykset kertovat, että EU:n yritysvastuusääntelyn ansiosta yrityksen sisäisessä ihmisoikeustyön kehittämisessä on otettu kahden viime vuoden aikana merkittäviä edistysaskelia: 77 prosenttia yrityksistä kertoo, että sääntelyn myötä organisaatiossa on lisätty eri liiketoimintojen osallistamista ihmisoikeustyöhön ja 59 % on muuttanut toimintatapojaan.

Yritysten näkemys on, että lainsäätäjät ja viranomaiset ovat keskeisessä roolissa liiketoiminnan ihmisoikeuksia koskevan vastuun kehittämisessä. Yritysten mukaan vastuullisuussääntelyä ei tule karsia vaan selkeyttää ja tasapuolistaa, koska se tasaisi pelikenttää kaikille yrityksille. Lisäksi yritykset peräänkuuluttavat viranomaisilta ihmisoikeusvastuuseen keskittyviä tukipalveluja.

Vastaajat nostivat esiin erityisesti yritysvastuudirektiivin hyödyllisyyden. Yritykset pitävät yritysvastuudirektiiviin sisältyvää riskiperustaista huolellisuusvelvoitetta hyvänä lähestymistapana, sillä se mahdollistaa toimien kohdistamisen vakavimpiin ihmisoikeusvaikutuksiin arvoketjussa ja auttaa pitämään kokonaisuuden hallittavana myös liiketoiminnan näkökulmasta.

Selvityksestä 

Yritysten ihmisoikeustyön selvitys 2025 kuvaa suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten ihmisoikeustyön painopisteitä ja haasteita. Kyselyyn ja haastatteluihin vastasivat yritysten vastuullisuusjohtajat ja -päälliköt.

Selvitys koostuu (1) yritysten ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusprosessia kartoittavasta kyselystä (2) ihmisoikeuskäytäntöjä kahvi- ja kaakaohankinnoissa kartoittavista haastatteluista ja (3) hyviä käytäntöjä yrityksissä kartoittavista haastatteluista.

Keväällä 2025 tehtyyn kyselyyn vastasi 61 yritystä ja haastatteluihin yhteensä 18 yritystä.

Lue koko raportti