Reilun kaupan kehitysyhteistyöohjelma oli tuloksellinen 

Ulkopuolisen evaluaation mukaan Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelma oli tuloksellinen. Vuosina 2018–2021 toteutettu kehitysyhteistyöohjelma vahvisti viljelijöiden osuuskuntien kapasiteettia ja edisti työntekijöiden oikeuksia. Ohjelma tavoitti lähes 280 000 ihmistä.  

Reilu kauppa ry aloitti uuden nelivuotisen kehitysyhteistyöohjelmansa tammikuussa 2022. Edellinen vuosina 2018-2021 toteutettu ohjelma evaluoitiin ulkopuolisen konsultin, ranskalaisen SalvaTerran, toimesta.

Päättynyt ohjelma piti sisällään 12 hanketta seitsemässä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maassa. Ohjelman kokonaisbudjetti oli 7,3 miljoonaa euroa.

Evaluoinnin aikana haastateltiin hankkeita toteuttaneita Reilun kaupan Afrikan ja Latinalaisen Amerikan tuottajaverkostoja sekä Reilu kauppa ry:n edustajia. Tietoa kerättiin myös hankeraporteista.

Ohjelma vastasi viljelijöiden ja työntekijöiden tarpeisiin

    • Relevanssi: Evaluaation mukaan Reilun kaupan ohjelma vastasi viljelijöiden ja työntekijöiden todellisiin tarpeisiin. Tarpeet oli selvitetty perusteellisesti ja hankkeet räätälöity erilaisiin konteksteihin sopiviksi.

    • Johdonmukaisuus: Ohjelma oli linjassa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Kehitysyhteistyö täydensi Reilun kaupan sertifiointityötä tukien osuuskuntia ja työntekijäjärjestöjä noudattamaan Reilun kaupan kriteereitä.

    • Tehokkuus: Ohjelma sai kehuja 93 % budjettitoteumastaan ja yli 30 % omarahoitusosuudesta, joka oli pitkälti lähtöisin yhteistyöyrityksiltä. Hallinnolliset kulut pysyivät maltillisina.

    • Tuloksellisuus: Ohjelma tavoitti suorasti tai epäsuorasti lähes 280 000 ihmistä. Asetetuista tavoitteista saavutettiin 63 %.

Viljelijäosuuskunnat vahvistuivat ja saivat uusia taitoja muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja naisten, nuorten ja vammaisten jäsenten osallisuuden kasvattamisessa. Työntekijöiden tietoisuus omista oikeuksistaan ja liittoutumisen eduista kasvoi. Suomessa vaikuttamistyöllä tavoitettiin onnistuneesti kuluttajia, yrityksiä ja päättäjiä.

Riskinä mainittiin mm. tulosten ylläpitäminen pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon osuuskuntien toisinaan heikot taloudelliset resurssit.

    • Vaikuttavuus: Pitkän aikavälin tavoitteista oli ohjelman loputtua saavutettu 44 %. Osa pitkäaikaisista tavoitteista odotetaan saavutettavan vasta vuosien jälkeen.

    • Kestävyys: Ohjelma rakensi kestäviä rakenteita vahvistamalla viljelijöiden ja työntekijöiden tietotaitoa, kapasiteettia ja tulevaisuudennäkymiä. Osuuskunnat ja työntekijäorganisaatiot kaipaavat kuitenkin paikallisten Reilun kaupan verkostojen läsnäoloa ja tukea jatkossakin.

Suositukset näkyvät uudessa ohjelmassa

Ohjelman vahvuuksiin kuuluivat osallistava suunnittelu, sekä luottamus ja läpinäkyvyys Reilu kauppa ry:n ja tuottajaverkostojen välisissä suhteissa. Näitä kehotettiin vaalimaan myös tulevaisuudessa.

Evaluaatio suosittelee jatkossa vahvistamaan riskien analysointia, nuorisoon kohdistuvia strategioita, hallintorakenteita ja ympäristötavoitteiden seurantaa. Lisäksi paikallisten sidosryhmien varainhankinnallisia taitoja ja taloudellista kestävyyttä tulisi lujittaa. Myös hyödynsaajien ja paikalliskumppaneiden pääsyä digitaalisiin teknologioihin voisi vahvistaa.

Nämä ja evaluaatioraportin muut suositukset otetaan mahdollisimman tarkasti huomioon Reilu kauppa ry:n uudessa ohjelmassa.

 

Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyötä rahoittavat Suomen ulkoministeriö, yrityskumppanit, muiden maiden Reilun kaupan yhdistykset sekä Reilu kauppa ry.

Kuva: Sean Hawkey

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

Teemu Sokka

Ohjelmapäällikkö

Ohjelman strateginen kehittäminen, Latinalainen Amerikka

+358 50 522 2354