Reilun kaupan ja ALDI SOUTH Groupin yhteistyö Hondurasin kahviosuuskunnissa tuottaa tuloksia – uusi kolmivuotiskausi käyntiin

Reilun kaupan kehitysyhteistyöhankkeessa keskitytään entistä vahvemmin ihmisoikeuksiin ja lapsityövoiman hyväksikäytön lopettamiseen. Päivittäistavarakauppa-alan jätti ALDI SOUTH Group rahoittaa hanketta.

Honduras elää kahvista. Kahvi on maan tärkein vientituote, ja vajaan yhdeksän miljoonan asukkaan Hondurasissa yli satatuhatta perhettä on mukana kahvinviljelyssä. Satokaudella ala työllistää yli miljoona ihmistä.

Viljelijät sinnittelevät haastavassa toimintaympäristössä: ilmastonmuutos vaikuttaa olosuhteisiin, kahvin maailmanmarkkinahinnat heiluvat ja tulot vaihtelevat. Lisäksi maan poliittinen tilanne on epävakaa. Viljelijöiden ongelmia on vaikea ratkoa ainoastaan perinteisillä Reilun kaupan järjestelmän mekanismeilla, joten Reilu kauppa ry käynnisti vuonna 2014 Hondurasissa kehitysyhteistyöhankkeen.

”Aluksi pureuduimme kahvipensaisiin iskevään tautiin eli kahviruosteeseen, joka uhkasi tuhota koko kahvintuotannon Keski-Amerikassa. Kun pahin oli ohi kasviruoste-epidemian osalta, siirryttiin pienviljelijöiden osuuskuntien kehittämiseen, kuten tasa-arvon edistämiseen ja luomuviljelyyn”, kertoo Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyön asiantuntija Maija Seppälä.

Vuonna 2016 saksalainen päivittäistavarakaupan jättiyritys ALDI SOUTH Germany lähti mukaan hankkeen rahoittajaksi. Hyvin sujunut yhteistyö jatkuu vuosina 2020–2022. Mukana hankkeessa on myös Saksan Reilu kauppa.

Hyviä tuloksia: pitkäaikaista hyötyä kahviosuuskunnille

ALDI SOUTH Groupin väki kävi viime marraskuussa tutustumassa Hondurasin kahviosuukuntiin, ja myönteisestä kehityksestä kerrottiin ALDI SOUTH Groupin blogissa.

ALDI SOUTH Groupin ja paikallisen Reilun kaupan organisaation väkeä vierailemassa hondurasilaisella kahvitilalla. Kuva: ALDI SOUTH Group

Blogin mukaan vierailut suuntautuivat Copánin ja La Pazin alueilla useille kahvitiloille. Viljelijät esittelivät innokkaasti tiluksiaan ja kertoivat, miten olivat hyötyneet hankkeesta. Osuuskunnat esimerkiksi ovat vaihtaneet kokemuksia toimivista viljelykäytännöistä.

Vierailijat pääsivät tuoreeltaan kuulemaan hankkeen saavutuksista. Blogissa kerrotaan, kuinka vierailijat osallistuivat ryhmäkeskusteluun yhdessä viljelijöiden ja paikallisen Reilun kaupan organisaation edustajien kanssa.

Hankkeesta on tehty itsenäinen evaluaatio, jonka perusteella kyse on todellisesta menestystarinasta – hanketta pidetään erittäin merkityksellisenä kohderyhmälle. Kehuja sai myös hankkeen vaikuttavuus, sillä useilla hankkeen toiminnoilla osuuskuntien kestävyyttä voidaan parantaa etenkin pitkällä tähtäimellä.

Ilmastonmuutos ja kahvin hinnanvaihtelut aiheuttavat jatkuvaa painetta kahvinviljelijöille. ALDI SOUTH Groupin blogin mukaan viljelijät ovatkin erityisen kiitollisia siitä, että hanke on vahvistanut heidän liiketoimintaosaamistaan sekä auttanut kehittämään viljelystä kestävämpää.

Naiset ja nuoret mukaan – vaihtoehtoja perinteiselle viljelylle

Edellä mainittujen parannusten lisäksi yhä useammalla osuuskunnalla on nyt mahdollisuus olla mukana erikoiskahvien markkinoilla. Tämä on nykypäivänä pienviljelijöille elinehto, sillä muutoin on vaikea kilpailla suurtuottajia vastaan.  

”Hondurasissa alkaa olla tilanne, että suurin osa Reilun kaupan kahvinviljelijöistä on myös luomusertifioituja”, Maija Seppälä sanoo.

Hän nostaa hankkeen tuloksista esille myös nuorten ja naisten osallistamisen.

”Naisia ja nuoria on koulutettu pyörittämään minituotantolaitoksia, joissa valmistetaan luomulannoitteita ja -torjunta-aineita kahvin tuotantoprosessissa syntyvistä ainesosista. He myyvät niitä kompensoituun hintaan viljelijöille, ja viljelijätkin hyötyvät, kun ei tarvitse ostaa kalliita kemikaaleja.”

Kahvintuotannosta syntyvästä orgaanisesta jätteestä valmistetaan luomulannoitteita, joita viljelijät voivat ostaa kompensoituun hintaan. Kuva: ALDI SOUTH Group

Osuuskuntiin on myös perustettu nuorten vetämiä laboratorioita, joissa tutkitaan maaperän ravinteikkuutta. Hankkeen aikana on huomattu, että nuoria ei niinkään innosta perinteinen maanviljely, vaan tarvitaan sivutoimintoja, jotka liittyvät kahvintuotantoon, mutta ovat ehkä vähän jännittävämpiä.

Yritys löytää nuoria kiinnostavia toimialoja kytkeytyy koko Keski-Amerikan kohtalonkysymykseen: miten saada nuoret jäämään, kun siirtolaisuus kohti Yhdysvaltoja on valtavaa.  

”Kahvinviljelijät ovat jo aika iäkkäitä, ja jos nuoret lähtevät, niin pian koko tuotanto lakkaa”, Seppälä toteaa.  

Reilun kaupan ja ALDI SOUTH Groupin yhteinen tavoite: loppu lapsityövoiman hyväksikäytölle

Tänä vuonna käynnistyneessä kehitysyhteistyöhankkeen kolmannessa vaiheessa jatketaan hyvin alkanutta työtä tasa-arvon edistämiseksi. Työtä riittää esimerkiksi siinä, että naiset pääsisivät useammin myös osuuskuntien johtaville paikoille.

”Pureudumme myös entistä syvemmälle ihmisoikeusasioihin, kuten kahvitilojen työntekijöiden asemaan ja lapsityövoiman hyväksikäyttöön”, Seppälä kertoo.

Hän muistuttaa, että lapsityövoiman hyväksikäyttö on toki selkeästi kielletty Reilun kaupan standardeissa, mutta monimutkaisen ongelman ratkominen vaatii kieltojen ohella koulutusta. Perheviljelmillä on tunnistettava entistä paremmin lapsille vaaralliset työt – ja nyt osuuskuntia autetaan tekemään tästä selvät ohjeistukset.

Seppälän mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on jo päästy hyvälle tasolle, ja tuottajat ovat oppineet muun muassa viljelemään kasvitaudeille resistenttejä lajikkeita ja muokkaamaan maaperän ravinteikkuutta. Jatkossa syvennetään taitojen soveltamisesta käytäntöön ja sopeutumisen lisäksi pureudutaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoihin.

Entä ALDI SOUTH Groupin rooli, miten ison kaupallisen toimijan ääni on kuulunut hankkeen painotuksissa?

”Kaiken lähtökohtana ovat olleet hondurasilaisten viljelijöiden tarpeet ja prioriteetit. Intressit rahoittajan kanssa ovat menneet hyvin yhteen, ja he ovat olleet kiinnostuneita nimenomaan ihmisoikeuksista ja kestävän kahvituotannon kehittämisestä”, Seppälä kertoo.

”ALDI SOUTH Group on tuottanut myymälöihinsä hondurasilaista Reilun kaupan kahvia vuodesta 2014, joten viljelijöiden olojen parantaminen myös kehitysyhteistyön avulla on luontevaa jatkoa vastuulliselle liiketoiminnalle. Yrityskumppanille kehitysyhteistyöhankkeessa mukana olo on oiva keino tutustua toimintaketjuihin ja puuttua epäkohtiin.”

Teksti: Sanna Jäppinen