Reilu kauppa tehostaa ihmisoikeustyötä – kansainvälinen osaamiskeskus yritysten ihmisoikeusvastuusta Suomeen
11.9.2020

Ei riitä, että yritykset kiristävät periaatteitaan ja edellyttävät, että toimittajat noudattavat niitä. Esimerkiksi lapsityö loppuu vain, jos aikuisten toimeentulo on riittävä. Uusi osaamiskeskus kehittää Reilun kaupan järjestelmää, yrityspalveluita ja vaikuttamistyötä yritysten ihmisoikeusvastuun vahvistamiseksi.

Reilun kaupan ihmisoikeustyön koordinaattori, Meri Hyrske-Fischer (vasemmalla) ja vastuullisuuspäällikkö, Tytti Nahi. Kuva: Reilu kauppa ry

”Yritysvastuu on yhä enemmän kaikkien huulilla”, sanoo Meri Hyrske-Fischer. Hän on keväällä aloittanut Reilun kaupan kansainvälisen ihmisoikeustyön koordinaattorina.

”Ja nykyään puhutaan oikeasti yritystoiminnan vaikutuksista yhteisöihin tuotantoketjun päässä eikä vain kapeasti kunkin yrityksen työntekijöistä.”

Suuntauksen takana on esimerkiksi YK:ssa kirjoitetut yritysten ihmisoikeusvastuuta ohjaavat periaatteet, jotka ovat siivittäneet julkista keskustelua.

Ihmisoikeusvastuun trendi on Reilulle kaupalle mahdollisuus vauhdittaa keskustelua edelleen, ja siksi Fairtrade International perusti keväällä 2020 ihmisoikeusvastuun osaamiskeskuksen. Sen kotipaikka on Suomen Reilu kauppa ry.

Tunnistetaan riskit ja ehkäistään niitä

Reilu kauppa on alkujaankin ihmisoikeuksille perustuva järjestelmä, mutta lisääntyvä yhteiskunnallinen keskustelu antaa Reilulle kaupalle mahdollisuuden vahvistaa omiakin kriteereitään entisestään.

”Reilu kauppa vastaa suurimpiin ihmisoikeusongelmiin tuotantoketjuissa jo nyt”, sanoo osaamiskeskuksen vetäjä ja Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi.

Näitä suurimpia ongelmia ovat esimerkiksi riittämättömät palkat ja toimeentulo, lapsityö, pakkotyö, epäterveelliset työolot ja naisten syrjintä, jopa väkivalta naisia kohtaan. Uusi osaamiskeskus vahvistaa ihmisoikeuksien huomioimista järjestelmän konepellin alla: Reilulle kaupalle on luotu ihmisoikeussitoumus, ja ihmisoikeudet tuodaan entistäkin vahvemmin osaksi Reilun kaupan strategiaa, muutosteoriaa ja kriteereitä.

Tavoite on, että ihmisoikeusriskit tunnistetaan paremmin, niihin puututaan herkemmin ja niitä ennaltaehkäistään aktiivisesti.

”Meillä on myös kehitysyhteistyöhankkeita, joita voidaan laajentaa ja varmistaa, että ne puuttuvat tuotantoketjun ydinongelmiin”, Nahi sanoo.

”Selvää on myös, että Reilun kaupan täytyy pystyä antamaan kumppaniyrityksilleen koko ajan enemmän tietoa ja dataa siitä, mitä Reilun kaupan tiloilla tapahtuu – mitkä ovat ajankohtaiset ongelmat ja niiden juurisyyt.”

Yrityksille palveluja

Osaamiskeskus kehittää palveluja myös yrityksille, Hyrske-Fischer sanoo.

”Palveluita on monen tasoisia: Pidämme koulutuksia ja työpajoja, kartoitamme tuotantoketjuja ja toteutamme kehittyvissä maissa hankkeita, joissa tunnistetaan ja vähennetään yrityksen tuotantoketjun ihmisoikeusriskejä.”

Reilun kaupan tilaisuuksissa yritykset ja ihmisoikeusjärjestöt voivat käydä dialogia ja kasvattaa ymmärrystä tuotantoketjujen tilanteesta. Internet on täynnä tietoa ihmisoikeusongelmista, mutta kokonaiskuvan muodostamisessa voi auttaa, että on keskustelukumppaneita.

Dialogi auttaa myös ratkaisujen löytymisessä. Suomessa saatetaan ajatella, että tiukempien sääntöjen kirjaaminen riittää: ilmoitetaan vain, että ostamme ainoastaan tuotteita, jotka on tuotettu ilman ihmisoikeusloukkauksia. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

”Monilla Etelän tuottajilla eivät resurssit riitä kaikkien lisääntyvien vaatimusten noudattamiseen. Erityisesti pienviljelijöiden toimeentulo on usein heikko, eivätkä tuotantotapojen muutokset ole ilmaisia”, Hyrske-Fischer sanoo.

Tytti Nahi jatkaa, että yritysten kunnianhimo ja pitkäjänteisyys on erityisen tärkeää, koska monet vakavimmista ihmisoikeusongelmista ovat rakenteellisia.

”Esimerkiksi lapsityön hyväksikäyttö ei lopu vippaskonsteilla tai sääntöjä kiristämällä. Sen loppuminen edellyttää, että aikuisten toimeentulo on parempi.”

Ihmisoikeudet huomioivan lähestymistavan täytyy Nahin mukaan johtaa siihen, että tuotantoketjun toimijoiden välillä on enemmän vuoropuhelua, ymmärrystä ja yhteistyötä.

Suomeen maailman paras yritysvastuulaki?

Reilun kaupan oman toiminnan kehittämisen ja yritysten tukemisen lisäksi osaamiskeskuksen kolmas työsarka on vaikuttamistyössä. Suomen kannalta tärkein kesken oleva prosessi on yritysvastuulaki.

Hallituksen teettämä selvitys yritysvastuulain toteuttamisesta julkaistiin kesällä, ja poliittinen keskustelu siitä aktivoituu jälleen syksyllä. Reilu kauppa ry oli mukana lakia ajaneessa #Ykkösketjuun-kampanjassa, ja sen takana olevat järjestöt, yritykset ja ay-liikkeen toimijat ovat edelleen lain puolella, Nahi sanoo.

”Haluamme Suomeen maailman parhaan yritysvastuulain, ja sen jälkeen siitä ydinkohdat EU:n vastaavaan yritysvastuulakiin.”

”Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin, vaan koalitiossa on hyviä kumppaneita.”

Ihmisoikeusvastuun osaamiskeskus

  • On kehittänyt Reilulle kaupalle sitoumuksen, joka vahvistaa Reilun kaupan sitoutuvan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeusoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja ihmisoikeusvastuuseen.
  • Esittää Reilulle kaupalle prosessin, jolla ihmisoikeusvastuuta kannetaan Reilussa kaupassa.
  • Selkeyttää ja vahvistaa Reilun kaupan yrityksille tarjoamia palveluja.
  • Kehittää vaikuttamistyön viestejä.
  • Tukee ihmisoikeusvastuun integroimista Reilun kaupan uuteen strategiaan ja muutosteoriaan.
  • Koordinoi ihmisoikeusvastuun työryhmää, johon kuuluu yli 40 asiantuntijaa Reilun kaupan toimistoista kuudelta mantereelta.

Mitä yritysten tulee tehdä kantaakseen ihmisoikeusvastuuta

1. Kirjata ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittaminen yrityksen linjauksiin ja prosesseihin.

2. Tunnistaa vakavimmat ihmisoikeusrikkomukset ja -riskit toiminnassa ja tuotantoketjussa.

3. Ryhtyä toimiin rikkomusten ja riskien ehkäisemiseksi, lopettamiseksi ja hillitsemiseksi.

4. Seurata tuloksia.

5. Viestiä ihmisoikeustoimista sidosryhmille.

6. Vahvistaa korvausmekanismeja ja oikaista rikkomuksia.

Teksti: Esa Salminen