Yritysvastuudirektiivi on säilytettävä

Kymmenet suomalaiset järjestöt ja yritykset ovat tänään lähestyneet Euroopan komissiota yhteisellä kannanotollaan. Kannanotossa ilmaistaan vakava huoli komission uudesta omnibus-hankkeesta, joka aiheuttaa epävarmuutta yritysten vastuullisuusvelvollisuuksista.  

Komissio on kertonut julkistavansa 26. helmikuuta omnibus-yksinkertaistamisehdotuksen, joka koskee kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), yritysvastuudirektiiviä (CSDDD) ja taksonomia-asetusta. 

Hankkeen ilmoitettiin aluksi tähtäävän yritysten raportointivelvollisuuksien vähentämiseen, mutta nyt tulilinjalle on joutunut myös yritysvastuudirektiivi, joka astui voimaan viime kesänä. 

Yritysvastuudirektiivissä ei ole kyse raportoinnista vaan se kertoo yrityksille, miten niiden tulee noudattaa huolellisuutta toimintansa vaikutuksissa ihmisiin ja ympäristöön. Se siis ohjaa yrityksiä muuttamaan käytäntöjään vastuullisemmiksi. Yritysvastuudirektiivi perustuu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin, jotka hyväksyttiin laajassa yhteisymmärryksessä jo 14 vuotta sitten. 

Monet yritykset ovat noudattaneet näitä kansainvälistä periaatteita jo vuosia. Yhä useammat yritykset ovat myös jo ehtineet käyttää huomattavasti aikaa, vaivaa ja resursseja valmistautuakseen ja täyttääkseen uudet lakisääteiset vaatimukset. 

Omnibus tuottaa epävarmuutta ja viivästyksiä 

Nyt omnibus-hankkeen myötä on vaarana, että sovitut lait avataan ja altistetaan vuosikausia jatkuvaan poliittiseen pyöritykseen. Se olisi myrkkyä yrityksille ja tekisi niiden toimintaympäristöstä epävarman. 

Viivästyksestä kärsivät erityisesti toimitusketjujen heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja ympäristö, joita kumpaakin halutaan yritysvastuudirektiivillä suojella.  

Vastuuttomasti toimivat yritykset puolestaan saavat epäreilua kilpailuetua. 

Lukuisat järjestöt ja yritykset vetoavat parhaillaan komissioon, jotta se jatkaisi yritysvastuudirektiivin toimeenpanoa. Suomessa lain kansallinen valmistelu on meneillään. Kestävyyssääntelyn vesittämisen sijaan komission tulisi keskittyä siihen, että yritykset saavat tarkempaa ohjeistusta ja neuvontaa sääntelyn vaatimusten täyttämiseen. 

Yritykset kaipaavat ennen kaikkea selkeyttä 

Samaan lopputulokseen päätyi ulkoministeriön tammikuun lopussa julkaisema CEULA-tutkimus, jossa selvitettiin EU:n kestävyyssääntelyn kumulatiivisia vaikutuksia suuriin suomalaisiin yrityksiin ja niiden toimitusketjuihin. Kauppakorkeakoulu Hankenin vetämän tutkimuksen mukaan yritysten päähuoli ei ole yliregulaatio, kilpailukyky tai BKT, vaan EU:n itse luoma epävarmuus sääntelyn kohtalosta.

Euroopan komissio kuulee 5. – 6.2. valittuja yrityksiä ja järjestöjä omnibus-ehdotuksesta. Suomen järjestöjen ja yritysten vetoomuksen lisäksi Reilun kaupan kansainvälinen järjestö ja tuottajaverkostot Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella ovat tänään esittäneet huolensa avoimen ja hyvään lainvalmisteluun liittyvän kuulemisen puolesta. Pelkona on, että pitkien tuotantoketjujen alkupäässä olevien pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden ääni jää täysin huomiotta.  

Tutustu Fairtrade Internationalin ja yli 150 kansalaisyhteiskunnan toimijan allekirjoittamaan vetoomukseen ja Finnwatchin kokoamaan Omnibus-tietopakettiin.