Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä – kulutusohjelma

Ekologisen rasitteen lisäksi nykyiset kulutustavat kytkeytyvät myös moniin muihin ongelmiin. Esimerkiksi monien globaalissa etelässä suomalaisten kulutukseen valmistettavien tuotteiden arvoketjuihin liittyy huomattavia työntekijöiden oikeuksiin liittyviä epäkohtia. Finnwatch on yhdessä Reilu kauppa ry:n, Eetti ry:n, Changemaker-verkoston sekä ajatushautumo Creaturan kanssa julkaissut Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä -kulutusohjelman. Reilu kauppa ry on ollut mukana työstämässä yritysvastuulakia ja julkisia hankintoja koskevia osia.

Yritysvastuulaki

Kulutustuotteiden ekologista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan lisätä merkittävästi säätämällä yrityksille YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukainen huolellisuusvelvoite. Huolellisuusvelvoite asettaisi yrityksille lakisääteisen velvoitteen ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia niiden omissa arvoketjuissa. Tehokas yritysvastuulaki kattaa mahdollisimman laajasti eri toimialoilla toimivat ja eri kokoiset yritykset sekä sisältää uskottavat toimeenpanokeinot. Lain avulla voidaan vahvistaa myös ihmisoikeusloukkauksien uhrien oikeussuojaa. Tärkeää on muun muassa se, että esteitä oikeuteen pääsyn tieltä poistetaan esimerkiksi varmistamalla todistustaakan reilu jakautuminen, jossa yrityksen tehtävänä on esittää toteen noudattaneensa asianmukaista huolellisuutta.

Yritysvastuulaista neuvotellaan parhaillaan EU:ssa (CSDD-direktiivi). Sekä komission alkuperäisessä esityksessä että neuvoston joulukuussa 2022 hyväksymässä kannassa on kuitenkin merkittäviä puutteita. Parlamentin kanta aloitteeseen vahvistunee alkuvuodesta 2023, minkä jälkeen direktiivin käsittely siirtyy niin sanottuihin trilogineuvotteluihin.

Esitys: Säädetään EU-tasolla mahdollisimman kunnianhimoinen yritysvastuulaki. Yritysvastuulakiin EU-neuvotteluissa jäävät puutteet muun muassa soveltamisalaa koskien korjataan kansallisessa toimeenpanossa.

Tavoitellut vaikutukset: Suurimmille yhtiöille tulee velvollisuus oman liiketoiminnan suunnittelemisesta puolentoista asteen tavoitteen mukaiseksi, sekä ainakin osalle myös velvollisuus asettaa tämän mukaiset päästövähennystavoitteet. Myös muille ympäristövaikutuksille tulee asianmukaista huolellisuutta koskeva velvoite. Laki velvoittaa yritykset huolehtimaan ympäristöstä ja ihmisoikeuksista koko arvoketjussa. Kunnianhimoinen laki varmistaisi muun muassa elämiseen riittävien palkkojen ja toimeentulon varmistamisen arvoketjun toimijoille, ja lisäisi näin heikossa asemassa olevien tuottajien ja työntekijöiden resilienssiä vihreässä siirtymässä.

Huomioitavia vaikutuksia oikeudenmukaisuuden näkökulmasta: Vaikutukset ovat ensisijaisesti positiivisia. Parantaa työoloja riskimaiden arvoketjuissa, ja vahvistaa näin tuottajamaiden resilienssiä ekologisessa siirtymässä. Lisää haitallisten ihmisoikeusvaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kuulemista osana huolellisuusvelvoitetta. Johtaa oikeussuojakeinojen saatavuuden paranemiseen. Voi lisätä väliaikaisesti joidenkin pk-yritysten kustannuksia, kun isot yritykset pyrkivät valuttamaan velvoitteitaan alas arvoketjujensa kumppaneille. Osa toimijoista joutuu muuttamaan omia arvoketjujaan.

Julkiset hankinnat

Hankintalaki ei tällä hetkellä velvoita sosiaalisten ja ympäristökriteerien käyttöön julkisissa hankinnoissa. Nykyisessä laissa näiden huomioiminen vain mahdollistetaan. Hankintojen kriteereillä on suuret vaikutukset, sillä hankintoja tehdään vuosittain yli 20 miljardilla eurolla. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä hankinta vaatii syvällisempää osaamista, jonka lisääminen jokaiseen hankintayksikköön on epärealistista, sillä esimerkiksi monissa kunnissa hankintoja tehdään hyvin pienillä resursseilla. Laadukkaita, markkinoita kestävyyskriteereillä ohjaavia hankintamalleja tulisikin tuottaa koordinoidusti ja tukea hankkijoita sopimuskauden aikaisessa valvonnassa. Erityisosaamista tarvitaan esimerkiksi riskianalyysien tekemiseen, toimitusketjujen tuntemukseen, vastuullisuuskriteerien täyttämisen todentamiseen (esim. toimialalle tyypilliset sertifioinnit, auditoinnit; auditointiraporttien tulkinta) sekä sopimuskauden aikaiseen seurantaan.

Esitys: Uudistetaan hankintalaki edellyttämään vahvemmin sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien huomioimista hankinnoissa. Perustetaan Suomeen erillinen tai olemassa olevan yhteishankintayksikön sisällä toimiva elin sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisen hankinnan edistämiseen ja uusien vastuullisuuskriteerien pilotoimiseen. Valtion ja kuntien hankintayksiköiden yhteisesti rahoittama elin voisi vastata paitsi asiantuntijatyöstä kilpailutusvaiheessa, että myös suurimpien yhteisten sopimustoimittajien kanssa käytävästä vuoropuhelusta sopimuskauden aikana. Pysyvä elin hankintojen vastuullisuuden kehittämiseen voitaisiin järjestää esimerkiksi Hanselin yhteyteen.

Tavoitellut vaikutukset: Toimenpiteillä suurin osa Suomessa tehtävistä hankinnoista saadaan ohjattua sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Yritysten toiminta markkinoilla helpottuu, kun vastuullisuuskriteereitä koordinoidaan keskitetysti sen sijaan, että jokaisessa hankintayksikössä luodaan omia kriteeristöjä. Vastuullisuuteen panostavien yritysten kilpailuasetelma helpottuu kun sopimuskaudenaikainen valvonta saadaan kuntoon.

Kulutusohjelma sisältää lisäksi muun muassa kiertotalouteen ja päästölaskennan kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Lue koko kulutusohjelma (PDF)