Länsi-Afrikan kaakaontuotanto nojaa sitkeästi haitalliseen lapsityöhön

Reilussa kaupassa on monta keinoa lapsen oikeuksien edistämiseen. Reilun kaupan kriteerit kieltävät haitallisen lapsityön, mutta myös riskejä on ehkäistävä aktiivisesti. Kehitysyhteistyöllä helpotetaan kouluun pääsyä, nostetaan esiin lasten oikeuksia ja vaikutetaan laajemmin yhteiskuntaan.

Jos perhe on köyhä, on perheen lapsilla suuri riski joutua haitallisiin töihin, ja samalla moni lapsi jättää koulun kesken. Tämä on arkipäivää esimerkiksi Ghanan maaseudulla, jossa viljellään paljon kaakaota.

Unicefin mukaan ainakin joka viides lapsi Ghanassa on haitallisessa lapsityössä eikä käy koulua. Puolet heistä on erilaisissa maataloustöissä, etenkin Ghanalle tärkeässä kaakaontuotannossa, jossa lapset usein käyttävät vaarallisia työkaluja ja kemikaaleja.

Reilu kauppa ry:llä onkin Ghanassa käynnissä kaksi kehitysyhteistyöhanketta, joilla lasten oikeuksia parannetaan ja lapsityötä ehkäistään.

Koulutukseen pääsyn helpottaminen tärkeää

Reilun kaupan kriteereissä kielletään lapsityövoiman hyväksikäyttö. Usein pelkkä kielto on kuitenkin huono kannustin, ja myös Reilussa kaupassa on tärkeää pienentää haitallisen lapsityön riskejä. Hankkeiden koordinaattori Anthony Kwakugah Fairtrade Africasta kertoo, että esimerkiksi kouluun pääsyyn helpottaminen on tärkeää.

Jos lapsilla on liian pitkä matka kouluun ja koulunkäynti on siksi hankalaa, mietitään, olisiko ratkaisu polkupyörien hankkiminen vai jopa uuden koulun rakentaminen lähemmäs lapsia.

Yhdessä kehitysyhteistyöhankkeessa tärkeänä rahoittajana on Tony’s Chocolonely -suklaayritys, ja se on rahoittanut kahden koulurakennuksen rakentamisen.

Jos taas perheillä ei ole varaa koulutarvikkeisiin tai koulupukuihin, niitä hankitaan. Hankkeessa myös koulutetaan opettajia, jotta kouluissa olisi turvallinen ilmapiiri eikä lapsia kuritettaisi, jotta sekä lapset että vanhemmat luottaisivat kouluihin.

”Joskus vähän vanhemmat nuoret eivät halua kouluun, vaikka mikä olisi”, Kwakugah kertoo.

”Silloin heidät voidaan ottaa oppisopimuskoulutukseen, jossa jonkin luotettavan yrityksen kanssa heille opetetaan ammatti, mutta samalla varmistetaan, että he osaavat vähintään lukea ja kirjoittaa.”

Kwakugah korostaa, että samalla on tärkeää tehdä vaikuttamistyötä viranomaisten ja päättäjien suuntaan. Lobbaamalla voi saada kouluihin lisää opettajia tai voi vaikuttaa Ghanan linjauksiin lasten oikeuksista.

Yhteisöt mukana haitallisen lapsityön ehkäisyssä

Kaikkein tärkeintä haitallisen lapsityön ehkäisemisessä on Kwagukahin mukaan tehdä työtä jokaisen yhteisön tarpeista lähtien.

”Ulkopuolisten on vaikeaa vaikuttaa lapsityön syihin esimerkiksi viranomaisten kautta.”

Reilu kauppa ry:n ja Fairtrade African hankkeessa otetaan siis mukaan lapset, heidän vanhempansa ja muut yhteisön jäsenet. Heille kerrotaan ja heitä koulutetaan lasten oikeuksista ja koulunkäynnin merkityksestä.

”Samalla kun lapsille kerrotaan oikeuksista, kerrotaan myös heidän velvollisuuksistaan. Maanviljelys ja sen oppiminen on täällä tärkeä osa yhteisöjen elämää emmekä tarkoita, etteivätkö lapset saisi mennä perheiden tiloille auttamaan”, Kwakugah sanoo.

Tärkeintä on välttää vaarallinen ja haitallinen lapsityö, joka estää koulunkäynnin.

Yhteisöjen nuorisoa on koulutettu mukaan lasten oikeuksien valvontaan, Kwakugah kertoo. Nuoret keräävät kylistä tietoa ja kertovat havainnoistaan, ja jos jossain syntyy epäilys lapsityön riskeistä, he kertovat siitä eteenpäin.

Lapset itse pääsevät mukaan kampanjoihin, joilla ajetaan lasten oikeuksia, ja kyliin on perustettu lastenoikeuksien komiteoita, jotka pitävät lasten oikeuksia esillä ja seuraavat tilannetta.

Koko perhe tarvitsee tukea lapsen oikeuksien edistämisessä

”Merkittävin lapsityövoiman hyväksikäytön syy on köyhyys”, Kwakugah sanoo.

Siksi lasten oikeuksiin voidaan vaikuttaa myös aikuisten ja koko perheen tasolla. Reilu kauppa ry:n ja Fairtrade African kehitysyhteistyöohjelmassa parannetaan perheiden toimeentuloa erilaisilla tulonhankkimistavoilla, vaikkapa yritystoiminnalla ja kylien omilla lainaohjelmilla.

Kaakaonviljelyalueilla on Kwakugahin mukaan paljon haavoittuvassa asemassa olevia aikuisia: siirtotyöläisiä, vammaisia ihmisiä ja nuoria aikuisia.

Jos heidän toimeentulonsa paranee, se vaikuttaa myös heidän lapsiinsa.

”Olemme esimerkiksi kouluttaneet vammaisia ihmisiä käsityötaidoissa”, Kwakugah sanoo.

”Pyrimme myös ehkäisemään teiniraskauksia, sillä liian nuorilla vanhemmilla ei ole eväitä suojella lapsiaan, ja silloin lapsilla on suurempi riski joutua lapsityöhön.”

 

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Lapsen oikeuksien viikko on Lapsen oikeuksien päivän yhteydessä vietettävä teemaviikko, jonka tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. 

Artikkelin teksti: Esa Salminen.
Kuva: Francis Kokoroko/Fairpicture.