Marjanpoiminnan työolot viimein afrikkalaisten kahvinviljelijöiden tasolle?

Marjanpoimijoiden ihmisoikeudet ovat jälleen otsikoissa. Tähän mennessä nähdyt korjausliikkeet eivät riitä poistamaan luonnonmarja-alan ihmisoikeusriskejä. Jos emme tartu toimeen nyt, koko ala saattaa kaatua.

Suomen viranomaiset ryhtyivät viime maaliskuussa vaatimaan Thaimaasta saapuvilta marjanpoimijoilta työsuhdetta ja työlupaa. Päätös oli hyvä, mutta se tehtiin niin myöhään, että työsopimusten solmimiseen ja viranomaisprosessien läpäisemiseen jäi liian vähän aikaa. Vaikka thaimaalaiset marjanpoimijat saataisiin työsopimusten piiriin, se ei poistaisi kaikkia alan ihmisoikeusriskejä. Vaatimus työsuhteesta koskee vain niitä, jotka pyrkivät Suomeen Thaimaasta ja maista, joiden kansalaiset hakevat maahantulolupaa Suomen Bangkokin-suurlähetystöstä. Jos yritykset säilyttävät vanhan toimintamallinsa ja siirtävät rekrytoinnit Thaimaasta muihin maihin, alan ihmisoikeusriskít saattavat jopa kasvaa.

Työsopimuksia koskeva lakimuutos ei myöskään vaadi yrityksiä noudattamaan kaikkia työsuhteeseen liittyviä kansainvälisiä periaatteita. YK:n työjärjestö ILO:n mukaan siirtotyöläisen lennot kuuluvat rekrytoivan työnantajan vastuulle. Sama periaate on kirjattu myös eettisiin ohjeistuksiin ja vastuullisuusaloitteisiin, joita marja-alan toimitusketjuihin kuuluvat yritykset ovat varsin laajasti ilmoittaneet noudattavansa. Kuitenkin Suomeen tulevat marjanpoimijat joutuvat edelleen maksamaan lentolippunsa itse. He ottavat lippuja varten velkaa, ja velka altistaa heidät yhä ihmiskaupalle.

Lentokulujen maksamista ei voi säilyttää pelkästään marjayritysten vastuulle, vaan kaupan ja teollisuuden tulee maksaa marjoista hintaa, joka mahdollistaa reilun rekrytoinnin periaatteiden noudattamisen.

Reilu kauppa ry on käynnistänyt tänä vuonna yhdessä kaupan, teollisuuden ja marjayritysten kanssa pilottihankkeen, jossa luonnonmarjan poiminnalle on luotu Reilun kaupan kriteerit sekä valmius käynnistää kriteerien mukaiset auditoinnit. Reilun kaupan vaatimuksiin sisältyy työsuhteen lisäksi myös lentolippujen ja muiden rekrytointikulujen maksaminen.

Reilun kaupan kriteerit pyritään saamaan käytäntöön satokauden 2025 aikana, jolloin toimintamalli on tarjolla kaikille Reilun kaupan vaatimukset täyttäville yrityksille. Jos yritykset lähtevät mukaan, kuluttajilla on mahdollisuus ostaa Reilun kaupan vaatimukset täyttäviä kotimaisia marjoja. Jos marjanpoiminnan ihmisoikeuskysymyksiä ei saada ratkottua, koko alan tulevaisuus on vaakalaudalla viimeistään, kun EU:n asetus pakkotyön poistamisesta astuu voimaan vuonna 2027.

Kriteerien noudattaminen nostaisi suomalaiset marjanpoimijat vihdoin samalle viivalle esimerkiksiafrikkalaisten Reilun kaupan kahvin viljelijöiden kanssa. Samalla toteutuisivat muilta aloilta tutut työelämän pelisäännöt. Eikö meidän suomalaisten pitäisi pystyä tähän?

Kirjoituksen lyhyempi versio on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 30.8.2024.

Kysy aiheesta lisää

Janne Sivonen

Toiminnanjohtaja

+358 44 356 9369