Jaa: Reilun kaupan järjestöt kannustavat Pohjoismaiden suklaayrityksiä perustamaan verkoston kaakaontuotannon ihmisoikeusongelmien, kuten haitallisen lapsityön ja elämiseen riittämättömien ansioiden, poistamiseksi. Kaakaontuotannon pelastamiseen tarvitaan isompia tekoja, lainsäädännön vahvistamista sekä tiiviimpää yhteistyötä. Tämä viesti toistui, kun lähes sata suklaa- ja kaakaoalan yritysten ja sidosryhmien edustajaa kokoontui kesäkuun alussa pohjoismaiseen Reilun kaupan ja Ethical Trading Initiativen (ETI) järjestämään webinaariin pohtimaan ratkaisuja vastuullisemmalle kaakaotuotannolle. ”Vaikka kuluttajat, hallitukset, media, tutkijat ja järjestöt ovat olleet vuosikymmenten ajan tietoisia viljelytilojen ongelmista, miljoonat lapset tekevät edelleen haitallista lapsityötä kaakaotiloilla Länsi-Afrikassa. On yhä selvempää, ettei kaakaoteollisuutta korjata pelkällä ulkoisella paineella tai lainsäädännöllä. Emme voi kuluttaa seuraavaa 20 vuotta saavuttamalla yhtä vähän edistystä kuin olemme viimeisen 20 vuoden aikana saavuttaneet”, Tanskan Reilun kaupan toiminnanjohtaja Camilla Erika Lerberg totesi. Haasteet kaakaontuotannossa eivät ole pieniä: ala kamppailee ilmastokriisin, metsäkadon, naisten heikon aseman, köyhyyden ja lapsityövoiman hyväksikäytön ristiaallokossa. Viimeisimpien tutkimusten luvut ovat karuja: 86 % kaakaonviljelijöistä elää äärimmäisessä köyhyydessä tai köyhyydessä, Ghanan ja Norsunluurannikon kaakaoviljelmillä työskentelee 1,56 miljoonaa lasta. ”Meidän täytyy maksaa kaakaostamme kohtuullinen hinta, jotta kaakaonviljelijät voivat saavuttaa säällisen elintason, jotta he voivat jatkaa elinkeinoaan kestävästi. Jos viljelijät eivät ansaitse tarpeeksi hankkiakseen vaatteita lapsilleen, kuinka voimme koskaan odottaa heidän välittävän metsäkadosta”, Lerberg sanoi. Ratkaisut edellyttävät yritysyhteistyötä, koulutusta ja yritysvastuulakia Kaakaon pelastamiseksi on olemassa tietoa, keinoja ja toimijoita. Järjestöt ja yritykset ovat toteuttaneet menestyksekkäitä hankkeita, joilla on saatu nostettua kaakaonviljelijöiden tuloja ja järjestettyä koulutusta. On selvä, että tällä hetkellä ei tehdä riittävästi, vaan hyvät mallit olisi skaalattava koskemaan moninkertaista määrää viljelijöitä. ”Suomessa Keskolla, S-ryhmällä ja Lidlillä on jo oman merkin suklaissa vastuullinen Reilun kaupan vaihtoehto, nyt olisi hyvä saada kotimainen valmistava teollisuus isommin mukaan. Kaikki kaakaota käyttävät tahot ovat tervetulleita. Kaupatkin voivat lisätä vaikutustaan valikoimansa vastuullisuuden painottamisella! Lisätietoa voi kysyä meiltä suoraan”, kannustaa Tuija Kopra Reilu kauppa ry:stä. Yritysten yhteistyö Useissa maissa on yritykset ovat sidosryhmien kanssa perustaneet vastuullisen kaakaon aloitteita, joissa verkoston toimijat rakentavat yhdessä kestävämpää kaakaoteollisuutta. Esimerkiksi German Initiative on Sustainable Cocoa (GISCO) on Saksan liittohallituksen, Saksan makeisteollisuuden, Saksan päivittäistavarakaupan ja kansalaisyhteiskunnan verkosto, jossa on 70 toimijaa. Reilu kauppa ja ETI kannustavat pohjoismaisia yrityksiä perustamaan vastaavan verkoston. Koulutus Esimerkiksi Reilun kaupan kehitysyhteistyöhankkeet kouluttavat osuuskuntia ja työntekijäjärjestöjä tasa-arvokysymyksistä ja kestävistä viljelymenetelmistä. Hankkeet Usealla suklaatuottajalla on omia projekteja, joilla vaikutetaan erityisesti viljelijöiden toimeentuloon. Näistä esimerkkejä ovat Tony´s Chocolonely -suklaa, Lidlin Way to go -suklaa ja Ben & Jerry´s -jäätelöt. Lait ja aloitteet Esimerkiksi kunnianhimoinen yritysvastuulaki tekisi kilpailun vastuullisesti toimiville yrityksille helpommaksi, kun kaikilta vaaditaan huolellisuusvelvoitteiden täyttämistä toimitusketjussa. Ihmisoikeudet Ilmastokriisi Kaakao Kaakaon kasvatus Kehitysyhteistyö Kestävä kehitys Suklaa Yritysvastuu Yritysvastuulaki
