Jaa: YK on käynnistänyt vuodelle 2026 kansainvälisen kampanjan, joka keskittyy naisviljelijöiden aseman parantamiseen. Kansainvälisen naisviljelijöiden vuoden tavoitteena on tuoda esiin naisten merkittävä rooli maataloudessa ja purkaa epätasa-arvoisia rakenteita. Reilu kauppa on työssä mukana. Naiset muodostavat lähes puolet maailman maatalouden työvoimasta ja ovat korvaamattomia kaikissa elintarviketeollisuuden arvoketjuissa – tuotannosta ja jalostuksesta jakeluun ja kauppaan – ja heillä on myös keskeinen rooli kotitalouksien ruokaturvassa ja ravitsemuksessa. Tästä huolimatta naisten panosta aliarvostetaan ja heidän työolonsa ovat usein epävarmempia: epäsäännöllisiä, epävirallisia, osa-aikaisia, matalapalkkaisia ja erittäin haavoittuvaisia. Heillä ei ole samanlaista mahdollisuutta hankkia rahoitusta, omistaa maata, saada koulutusta tai osallistua päätöksentekoon kuin miehillä. Kampanjan avajaistilaisuudessa puhunut YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn pääekonomisti Máximo Torero huomautti, että tasa-arvon edistyminen maatalous- ja elintarvikejärjestelmissä on pysähtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana: ”Toimimattomuuden hinta on valtava. Viimeaikaisten arvioiden perusteella tiedämme, että miesten ja naisten välisen kuilun kurominen umpeen maataloudessa voisi nostaa maailmanlaajuista bruttokansantuotetta biljoonalla dollarilla ja vähentää 45 miljoonan ihmisen ruokaturvan puutetta.” Naisviljelijän työ ja todellisuus Naisviljelijät ympäri maailman työskentelevät hyvin erilaisissa rooleissa, ja myös heidän taustansa ovat erilaisia: he ovat eri ikäisiä naisia, vammaisia naisia, alkuperäiskansojen naisia sekä pakolais- ja siirtolaisnaisia. He ovat maanviljelijöitä, pientuottajia, kalastajia, paimentolaisia, jalostajia, kauppiaita, yrittäjiä ja paljon muuta – joko virallisessa tai epävirallisessa työssä, maanomistuksella tai ilman. Mittavasta osuudestaan huolimatta heillä on hyvin harvoin mahdollisuus saada oman alan koulutusta tai edes tietoa omasta alastaan. Usein naiset päätyvät tekemään yksinkertaisia maataloustöitä kun taas miehet hoitavat erityistaitoja vaativia tehtäviä, joista myös maksetaan enemmän. Naiset viljelevät 60–80 prosenttia maailman ruuasta mutta omistavat vain 15 prosenttia maasta. Heikko asema sekä maanomistuksen, työtehtävien että arvostuksen osalta heijastuu naisviljelijöiden tulotasoon, joka on alhaisempi kuin miehillä. Naisviljelijöiden ääni ja samalla heidän oikeutensa jäävät vähäiselle huomiolle myös pienviljelijöiden järjestöissä ja osuuskunnissa, sillä naiset ovat niissä aliedustettuina. Monet suurtilojen naistyöntekijät taas kohtaavat usein syrjiviä käytäntöjä ja jopa seksuaalista häirintää tai hyväksikäyttöä. Reilun kaupan järjestelmän ytimessä on sukupuolten välisen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja naisten aseman edistäminen tuottajamaissa. Sitoutumisesta käytäntöön ja vaikutuksiin Vaikka Reilu kauppa toimii aktiivisesti ja laajalla rintamalla naisviljelijöiden aseman edistämiseksi, on tasa-arvoon vielä matkaa. Esimerkiksi Reilun kaupan sertifioimien viljelijäosuuskuntien jäsenistä edelleen vain noin viidennes on naisia. Osuus on pieni, vaikka se onkin suurempi kuin ei-sertifioiduilla tiloilla. Vielä pienempi on naisten määrä järjestöjen ja osuuskuntien johtotehtävissä. Reilun kaupan teettämän selvityksen mukaan syynä ei aina ole se, että naisia ei haluttaisi mukaan, vaan monet naistuottajista ovat haluttomia osallistumaan. Syynä voi olla tietämättömyys, kulttuurisidonnaiset sukupuoleen ja työhön liittyvät asenteet tai kodeissa tehtävä paljon aikaa vievä hoivatyö. Mutta onneksi kehitystäkin tapahtuu. Esimerkiksi Reilun kaupan vuonna 2017 perustama Women’s School of Leadership -ohjelma toimii kolmella toisiinsa yhteydessä olevalla tasolla – yksilö, työpaikka (tuottajaorganisaatio) ja laajempi yhteisö – ja tarjoaa koulutusta ja mentorointia muun muassa ihmisoikeuksista, sukupuolten tasa-arvosta ja taloushallinnosta. Ohjelma on laajentunut Norsunluurannikon kaakaoviljelmiltä tee-, sokeri- ja kukka-tiloihin Etiopiassa, Ghanassa, Keniassa ja Malawissa. Yhdeksän vuoden aikana WSOL on saavuttanut yli 34 000 ihmistä ja vaikuttanut selvästi siihen, miten naiset näkevät itsensä ja miten heidät nähdään. Tasa-arvo syntyy tekojen, ei vain kauniiden puheiden kautta. Myös kansainvälinen naisviljelijöiden teemavuosi (Year of the Woman Farmer 2026) keskittyy ennen kaikkea käytännön työhön – poliittisiin päätöksiin, tutkimukseen, investointeihin ja vuoropuheluun viljelijöiden, osuuskuntien, hallitusten, rahoituslaitosten ja yliopistojen välillä. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole vain perusihmisoikeus, vaan välttämätön perusta rauhanomaiselle, vauraalle ja kestävälle maailmalle. Reilu kauppa edistää tasa-arvoa suurtiloilla ja viljelijäosuuskunnissa Reilun kaupan kriteerit velvoittavat viljelijäyhteisöjä kehittämään toimintaansa yhdenvertaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Reilun kaupan tuottajaorganisaatiot tekevät tasa-arvoanalyyseja ja toteuttavat niiden pohjalta tasa-arvoa edistäviä linjauksia ja käytännön toimia. Reilun kaupan selvityksen mukaan tuottajaorganisaatioissa voidaan suorimmin vaikuttaa naisten asemaan Reilun kaupan lisällä, jota maksetaan tuottajille Reilun kaupan takuuhinnan päälle. Monet Reilun kaupan lisällä toteutetut ohjelmat hyödyttävät suoraan naisia, ja niiden avulla tuetaan esimerkiksi naisten liiketoimintaa. Tuottajayhteisön jäsenet päättävät demokraattisesti Reilun kaupan lisän käytöstä, ja tasa-arvoa edistäviä kohteita ovat olleet esimerkiksi äitiysklinikat, imetys- ja lastenhoitotilat, naisten käymälät sekä sellaisen teknologian käyttöönotto, jolla voidaan vähentää naisten työkuormaa. Kouluikäisiä tyttöjä on tuettu maksamalla koulumaksuja ja tarjoamalla kuukautissiteitä, jotta koulusta ei tarvitse jäädä pois kuukautisten aikana. Useimmat näistä asioista ovat sellaisia, joita me Suomessa olemme tottuneet pitämään itsestäänselvyyksinä, ja hyvä niin. Tekemällä kuluttajana oikeita ja eettisiä valintoja on mahdollista kasvattaa tasa-arvoa ympäri maailman. Esimerkiksi näin Reilun kaupan kriteerit edistävät naisten asemaa: Kaikki seksuaalinen häirintä ja väkivalta on kiellettyä. Pienviljelijöiden osuuskunnissa on luotava tasa-arvopolitiikka, josta kaikki ovat tietoisia ja jonka luomisessa ja toteuttamisessa naiset ovat mukana. Suurtiloilla on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten riittävään koulutukseen, osaamisen vahvistamiseen ja tasa-arvoiseen työ Suurtiloilla on laadittu ja otettu käyttöön tasa-arvopolitiikkaa, joka selvästi kieltää seksuaalisen häirinnän ja väkivallan. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijät ovat tietoisia tästä politiikasta. Työntekijöitä ei saa irtisanoa raskauden takia, ja heillä on oltava vähintään kahdeksan viikon äitiysloma kansallisten lakien mukaisella korvauksella. Äideillä on vauvan syntymän jälkeen yhdeksän kuukauden ajan oikeus lyhyempiin työpäiviin ja vähintään yhteen imetystaukoon työpäivän aikana. Lue lisää Reilun kaupan kriteereistä suurtiloille ja pienviljelijöiden osuuskunnille. Teksti: Helmi Kekkonen
