Jaa: Uusien kriteerien vaikutukset tuntuvat 1,5 miljoonan tuottajan arjessa. Niillä puututaan esimerkiksi maaperän ja vesivarojen käyttöön sekä metsäkatoon. Jotta globaalin etelän viljelijät saavat myydä tuotteitaan Reilun kaupan tuotteina, heidän pitää noudattaa tiettyjä vaatimuksia eli kriteerejä työolojen, ympäristöasioiden ja sosiaalisen kestävyyden suhteen. Pienviljelijöitä koskevat kriteerit on nyt uudistettu, ja ne astuivat voimaan heinäkuun alussa. Reilun kaupan tuottajista 90 prosenttia on pienviljelijöitä, ja määrällisesti heitä on noin 1,5 miljoonaa. Tavoitteena demokraattinen päätöksenteko Pikemmin kuin suoraan yksittäiselle pienviljelijälle, kriteerit on määritelty viljelijöiden muodostamille yhteisöille, yleensä osuuskunnille, joiden jäseninä tuottajat liittyvät sertifiointijärjestelmään. ”Olemme sitä mieltä, että vain yhteistyötä tekemällä ja järjestäytymällä pienviljelijät voivat saada lisää sananvaltaa ja vahvemman aseman kansainvälisissä tuotantoketjuissa”, Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi sanoo. Jotta osuuskunnat toimisivat jatkossa entistäkin tasa-arvoisemmin, on uusiin vaatimuksiin kirjattu, että päätös Reilun kaupan järjestelmään liittymisestä on tehtävä demokraattisesti. ”Monet pienviljelijäjärjestöistä on vasta perustettuja, ne toimivat laajoilla alueilla, eikä kaikissa maissa demokratiakäsitys ole kovin vahva. Haluamme varmistaa, että liittymisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä, sillä Reilun kaupan kriteerit tuovat viljelijöille uusia asioita ja ne ovat tiukkoja.” Ilmastotoimet kuuluvat myös pienviljelijöille Uusien kriteerien keskeisin muutos aiempaan verrattuna on ympäristönsuojeluun liittyvien vaatimusten lisääntyminen. Uudistuksilla yritetään vaikuttaa esimerkiksi maaperän ja vesivarojen kestävään käyttöön. Erityisen tärkeänä pidetään metsien hävittämiseen puuttumista: tuoreiden arvioiden mukaan metsäkato aiheuttaa yli 15 prosenttia ilmastonmuutoksesta – ja maatalous puolestaan aiheuttaa enemmistön metsäkadosta. ”Kriteereissä sanotaan entistä selvemmin, että osuuskunnat ovat vastuussa siitä, että metsäkatoa ei saa aiheuttaa. Osuuskuntien on jatkuvasti kartoitettava mahdollisia riskialueita, ja niiden on kerrottava viljelijöille, mitä haittaa on metsäkadosta ja mitä hyötyjä puolestaan peltometsäviljelystä”, Nahi kertoo. Hän muistuttaa, että samalla kun monilla toimilla yritetään hillitä ilmastonmuutosta, niillä autetaan pienviljelijöitä selviämään jo muuttuneissa olosuhteissa. ”Esimerkiksi juuri peltometsäviljelystä on hyötyä monilla tuotannonaloilla. Kahvin- ja kaakaonviljelyssä pelloilla olevat puut tuovat kasveille varjoa ja ylläpitävät maan ravinteikkuutta – ja parantavat satoa.” Kieltojen sijaan tietoa ja tukea Muita tärkeitä uudistuksia ovat hyvän hallinnon vahvistaminen, työterveyteen ja -turvallisuuteen panostaminen – esimerkiksi välttämällä haitallisia torjunta-aineita – sekä vaatimukset sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Syrjintä on ollut kiellettyä tähänkin asti, mutta uutta on se, että osuuskuntia rohkaistaan laatimaan tasa-arvolinjaus. ”Tämä on pehmeä työkalu verrattuna selkeisiin kieltoihin, mutta mukana on pitkä ohjeistus siitä, miksi linjaus olisi tarpeen. Näin koetamme saada aikaan keskustelua ja asenteiden muutosta”, Nahi sanoo. Hän pitää erittäin tärkeänä kriteerinä myös sitä, että osuuskuntien on säännöllisesti arvioitava, mitkä vastuullisuusvaatimukset ovat viljelijöille vaikeimpia – ja miksi. Riskianalyysin tuloksista käydään keskusteluja viljelijöiden kanssa ja heille annetaan apua kriteerien täyttämiseksi. ”Ongelmakohtien kartoittaminen ja tukitoimien tarjoaminen on uutta ymmärrystä – ja realismia. Esimerkiksi lapsityövoiman hyväksikäyttö ei ole poistunut maailmasta kielloilla. Se ei johdu ihmisten välinpitämättömyydestä tai tyhmyydestä, vaan siitä, että vanhemmat eivät aina ansaitse tarpeeksi.” Tuottajat mukana muokkaamassa kriteerejä Kriteerien uudistaminen oli kokonaisuudessaan toista vuotta kestänyt prosessi, jonka aikana kuultiin yli 500 Reilun kaupan pienviljelijäosuuskuntaa 70 maassa. ”Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa järjestettiin useita kokoontumisia, joissa kussakin oli paikalla satoja viljelijöitä. Lisäksi tehtiin lomakekysely, ja luonnos uusista kriteereistä oli kolme kuukautta kommentoitavana”, Nahi kertoo. ”Myös seitsenjäsenisessä komiteassa, jossa lopulliset kriteerit hyväksyttiin, oli mukana yksi tuottajien edustaja jokaiselta globaalin etelän mantereelta.” Reilun kaupan kattojärjestön Fairtrade Internationalin sivuilla kaakaonviljelijä Norsunluurannikolta, Assata, toteaa, että Reilun kaupan järjestelmä poikkeaa muista sertifiointijärjestelmistä juuri siinä, että tuottajilla on suorat yhteydet organisaatioon. ”Olemme osa järjestelmää ja mukana tekemässä päätöksiä”, hän sanoo. Teksti: Sanna Jäppinen Uudet kriteerit tulivat voimaan heinäkuun 2019 alusta lähtien kaikille uusille Reilun kaupan järjestelmään liittyville pienviljelijäosuuskunnille. Jo mukana oleville osuuskunnille vaatimukset tulevat voimaan asteittain vuoden 2022 alkuun mennessä. Reilun kaupan uudistetut pienviljelijäkriteerit – Fairtrade Standard for Small-scale Producer Organizations (pdf)
